Toimialoittainen arvonlisäys

Koko teollisuudessa (B-E) käypähintainen tuotos laski vuodesta 2023. Teollisuuden hintapaineet ovat helpottuneet muutaman vuoden takaisesta ja teollisuuden tuottajahinnat laskivat. 

Arvonlisäyksen volyymi oli koko teollisuudessa kasvussa, kun tuotoksen hinnat laskivat välituotekäytön hintoja nopeammin.

Rakentamisessa erityisesti uudisrakentamisen lasku edellisvuodesta jatkui. Rakentamisen heikko suhdannetilanne olikin selvästi merkittävin tekijä heikon kasvun taustalla.

Palveluiden käypähintainen tuotos ja arvonlisäys kasvoivat maltilla. Hintojen noustessa palveluiden arvonlisäyksen volyymi pysyi edellisvuoden tasolla. Palveluista terveys- ja sosiaalipalveluiden kasvu jatkui vuonna 2024. 

Työllisyys ja palkat

Rakentamisen heikko suhdannetilanne painoi yksityisen sektorin työllisyyskehitystä. Yksityisen sektorin palkkojen ja työllisyyden kehitys oli vaisua myös rakentamisen ulkopuolella. Yksityisellä sektorilla palkat olivat hieman yli prosentin kasvussa.

Julkisen sektorit palkat nousivat yksityistä sektoria nopeammin. Tähän vaikutti erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden palkkojen ja työllisyyden kasvu.

Investoinnit

Yksityisen sektorin investointien voimakas lasku jatkui vuonna 2024 rakennusinvestointien laskiessa.

Julkiset investoinnit kasvoivat selvästi erityisesti valtion investointien kasvaessa. Valtion investointeja kasvattivat mm. tienpito sekä kuljetusvälineinvestoinnit.

Yksityinen kulutus 

Yksityiseen kulutukseen käytettiin edellisvuotta enemmän rahaa vuonna 2024, mutta hintojen noustessa ostettujen tavaroiden ja palveluiden määrä pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla.

Kotitalouksien säästö kasvoi vuonna 2024. Kasvun taustalla oli useita syitä.

Indeksikorotusten myötä kasvaneet eläkkeet kasvattivat kotitalouksien tuloja. 

Yksityinen kulutuksen kasvu oli palkkojen nousua hitaampaa ja kotitalouksien maksamat sosiaaliturvamaksut laskivat vuonna 2024.

Vaihtotase tasapainossa vuonna 2024

Tavaroiden viennin arvo ja volyymi laskivat vuonna 2024 palveluviennin kasvaessa. Myös tavaratuonnin rahamääräinen arvo sekä tavaratuonnin volyymi laskivat edellisvuodesta. 

Vaihtotase oli lievästi ylijäämäinen.

Julkisyhteisöiden alijäämän kasvu jatkui 

Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 12,3 miljardiin euroon vuonna 2024. Edellisenä vuonna alijäämä oli 7,9 miljardia euroa. 

Valtionhallinnon alijäämä oli 10,1 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 9,1 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikuttivat ennen kaikkea investoinnit, tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille ja hyvinvointialueille sekä velanhallinnan menot. 

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialuehallinto, alijäämä pieneni edellisvuodesta, ollen 0,8 miljardia euroa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat erityisesti verotulojen kasvu sekä maltillinen menojen kasvu. Hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,7 miljardia euroa kun se
vuonna 2023 oli 1,6 miljardia. 

Työeläkelaitosten ylijäämä oli 1,7 miljardia euroa, kun se vuonna 2023 oli 2,6 miljardia euroa. Rahoitusaseman heikkenemiseen vaikutti ennen kaikkea indeksikorotusten myötä kasvaneet eläkemaksut. 

Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni. Saadut
sosiaaliturvamaksut laskivat merkittävästi, koska vakuutusmaksujen osuutta
palkasta laskettiin vuonna 2024. 

Kansantalouden tilinpidon taulukkopaketti

Kansantalouden tilinpitoa yhteen keräävä taulukkopaketti on saatavilla PDF-muodossa. Taulukkopaketti julkaistaan päivitettynä jokaisen kansantalouden vuositilinpidon julkaisun yhteydessä.