Ympäristötuet kasvoivat vuonna 2023 energiahuollon tukitason normalisoituessa

Tiedote liittyy aiheisiin:Ympäristö ja luonto
tiedote | Ympäristötuet 2023

Tilastokeskuksen mukaan julkisen sektorin maksamat ympäristötuet olivat 700 miljoonaa euroa vuonna 2023, mikä oli 222 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Pääosa kasvusta kohdistui energiahuoltoon, jossa uusiutuvan energian tuotantotuet palautuivat tasolle, jolla ne olivat ennen edellisvuoden merkittävää laskua.

Keskeisiä poimintoja

  • Uusiutuvan energian tuotantotuen maksut palautuivat vuonna 2023 samalle tasolle kuin ennen edellisvuoden jyrkkää laskua.
  • Yrityssektori nousi jälleen suurimmaksi ympäristötukien saajaksi.
  • Investointituet kasvoivat erityisesti energiatehokkuuteen liittyvissä hankkeissa.

Energiahuollon tuet palasivat entiselle tasolleen

Vuonna 2023 julkinen sektori maksoi 700 miljoonaa euroa ympäristötukia yrityksille, julkisyhteisöille, kotitalouksille ja kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille sekä ulkomaille. Euroopan unioni puolestaan maksoi Suomeen ympäristötukia 147 miljoonaa euroa. Kasvua julkisen sektorin maksamissa ympäristötuissa oli 222 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna.

Sähkön markkinahinta oli maltillisempi edellisvuoteen verrattuna, minkä seurauksena syöttötariffitukea maksettiin jälleen tavanomaisella tasolla. Yrityksille maksetut uusiutuvan energian tuotantotuet kasvoivat noin 170 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, palaten edellisvuotta edeltäneelle tasolle.

Ympäristötuet kohdistuivat eniten luonnonvarojen hallintaan ja yrityssektorille

Vuonna 2023 julkisen sektorin maksamista ympäristötuista noin puolet, 54 %, liittyi luonnonvarojen käytön hallintaan ja loput ympäristönsuojeluun. Suurin osa ympäristötuista on käytetty maaperän ja vesistöjen suojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen sekä uusiutuvien luonnonvarojen energiantuotantoon. Euroopan unionin maksamat ympäristötuet koostuivat pääosin maataloustuista.

Yrityssektorin (S11 ja S12) osuus tukien vastaanottajista kasvoi jälleen suurimmaksi, mikä selittyy erityisesti uusiutuvan energian tuotantotukien kasvulla. Yrityksille maksettiin ympäristötukia yhteensä 344 miljoonaa euroa. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (S15), julkisyhteisöjen (S13) ja kotitalouksien (S14) saamien tukien taso pysyi ennallaan. Lisäksi ympäristötukia maksettiin ulkomaille 73 miljoonaa euroa.

Tuotantotukien (D3) osuus säilyi edellisvuoden tasolla. Sen sijaan investointitukien (D9) osuus jatkoi kasvuaan, mikä viittaa siihen, että ympäristötukien painopiste on siirtymässä tuotantotuista investointeihin – erityisesti lämmön- ja energiansäästöön sekä niiden hallintaan liittyvissä hankkeissa.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Ympäristötukien maksaja
  • Ympäristötoiminto
  • Sektori
  • Taloustoimi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ympäristötukien maksaja
  • Ympäristötoiminto
  • Toimiala
  • Taloustoimi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Ympäristötuet [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2023. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.4.2025].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
ymparistotilinpito@stat.fi
Nina Hiltunen
yliaktuaari
029 551 3089

Muut asiantuntijat

Niko Olsson
yliaktuaari
029 551 3856

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.