Joukkoliikennettä käytti yli kolmannes aikuisista

Vuonna 2024 kaikkiaan 35,7 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli käyttänyt joukkoliikennevälineitä päivittäin, viikoittain tai vähintään kerran kuukaudessa viimeisten 12 kuukauden aikana. Päivittäin joukkoliikennevälineitä käytti 7,2 %, viikoittain 15,0 % ja harvemmin, mutta vähintään kerran kuukaudessa 13,6 %.  63,7 % ei käyttänyt joukkoliikennevälineitä yhtä säännöllisesti ja vajaa prosentti ei ilmoittanut tietoa niiden käytöstä. 

29,8 % henkilöistä yksilöi pääasiallisen syyn siihen, miksi ei ollut käyttänyt joukkoliikennevälineitä. Yleisimmät syyt olivat palvelun etäisyys ja sopimattomat aikataulut. 14,7 % ilmoitti, että palvelua ei ollut saatavissa asuinpaikan läheltä, ja 9,6 %, että aikataulut, mukaan lukien vuorovälit, olivat sopimattomat. Liikunnalliset rajoitteet ja esteettömien liikennevälineiden puuttuminen olivat syynä noin 2,5 %:lle, pitkä matkustusaika 2,0 %:lle, ja joukkoliikenteen kalleus ja matkustamisen turvallisuus, molemmat syyt noin vajaalle prosentille.

Suurin osa, 33,9 % henkilöistä ilmoitti, että ei käyttänyt joukkoliikennevälineitä jonkin muun syyn takia. Muun muassa palvelun tarpeettomuus ja vaihtoehtoisten liikennevälineiden suosiminen joukkoliikennevälineiden sijaan sisältyvät tähän lukuun.

Joukkoliikennepalveluiden saatavuudessa ja käytössä suuret erot kuntaryhmittäin vuonna 2024

Tilastollisen kuntaryhmän mukaan joukkoliikennevälineitä käytti kaupunkimaisissa kunnissa 45,7 %, taajaan asutuissa kunnissa 12,3 % ja maaseutumaisissa kunnissa 5,5 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä.

Merkittävin henkilön yksilöimä syy olla käyttämättä joukkoliikennevälineitä oli kaupunkimaisissa kunnissa aikataulujen sopimattomuus (mukaan lukien vuorovälit) ja muissa kunnissa etenkin se, että palvelua ei ollut saatavissa asuinpaikan läheltä. 16 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joilla palvelu ei ollut tarpeeksi lähellä, oli kaupunkimaisissa kunnissa noin 6 %, taajaan asutuissa kunnissa 31,4 % ja maaseutumaisissa kunnissa 45,3 %. Sopimattomat aikataulut koskivat kuntaryhmittäin noin joka kymmenettä.

Sisältöä ladataan

16 vuotta täyttäneistä naisista 39,0 % ja miehistä harvempi, 32,5 %, ilmoitti käyttäneensä joukkoliikennevälineitä vuonna 2024.

Nuorten 16–34-vuotiaiden ryhmässä joukkoliikenteen käyttäjiä oli eniten, 58,2 %. Kaupunkimaisissa kunnissa joukkoliikennevälineiden käyttäjiä oli tässä ikäryhmässä 65,3 %, taajaan asutuissa kunnissa 28,1 % ja maaseutumaisissa kunnissa 17,8 %.

Joukkoliikennepalvelun käyttö oli sitä vähäisempää, mitä vanhempi henkilö oli. Yli 74-vuotiaista henkilöistä 16,6 % oli käyttänyt joukkoliikennevälineitä. Liikunnalliset rajoitteet ja esteettömien joukkoliikennevälineiden puuttuminen olivat ikäryhmässä lähes yhtä yleinen syy olla käyttämättä niitä kuin se, että palvelua ei ollut asuinpaikan lähellä. Kaupunkimaisissa kunnissa henkilön liikunnalliset rajoitteet ja esteettömien liikennevälineiden puuttuminen korostuivat. Muissa kunnissa taas palvelun puuttuminen läheltä oli merkittävin yksilöity syy joukkoliikennepalveluiden käyttämättömyydelle.

Henkilön sosioekonomisen aseman mukaan opiskelijoista eniten 74,0 %, ylemmistä toimihenkilöistä 51,8 % ja työttömistä 49,5 % käytti joukkoliikennevälineitä. Eläkeläisten ohella yrittäjissä oli joukkoliikenteen käyttäjiä vähiten, eläkeläisissä 19,6 %, maatalousyrittäjissä 6,2 % ja muissa yrittäjissä 23,8 %.

Palvelun saatavuuden ohella joukkoliikennevälineiden tarve ja vaihtoehtoisten liikennevälineiden kuten oman auton suosiminen vaikuttivat joukkoliikennevälineiden käyttöön. Yrittäjien kotitalouksissa 95 %:lla ja maatalousyrittäjien kotitalouksissa kaikilla oli käytössään oma auto. Eläkeläisten kotitalouksissa auto oli käytössä 77,3 %:lla. Koko maassa auto oli käytössä noin 80,5 %:lla, kaupunkimaisissa kunnissa 76,2 %:lla ja muissa kunnissa yli 90 %:lla kotitalouksista.

Tarvitsemaansa lääkäripalvelua jäi vaille joka kymmenes aikuinen vuonna 2024

Vuonna 2024 tarvitsemaansa lääkäripalvelua (pois lukien hammaslääkäri) ei ollut saanut 10,4 % ja hammaslääkäripalvelua 11,4 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Kaikkiaan 88,9 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli saanut tarvitsemansa lääkäripalvelun (pois lukien hammaslääkäri) tai ei ollut tarvinnut palvelua. Hammaslääkäripalveluissa väestöosuus oli hieman pienempi, 87,8 %. Tiedot ovat henkilöiden itsensä ilmoittamia viimeiseltä 12 kuukaudelta.

Merkittävimpänä pääasiallisena syynä lääkäripalveluja vaille jäämiseen olivat liian pitkät jonotusajat. Niiden takia lääkäri- ja hammaslääkäripalvelu jäi saamatta yli 8 %:lta 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Muut syyt kuten palvelun kalleus, palvelun etäisyys tai oma ajanpuute palvelun käyttöön olivat hyvin vähäisiä.

Sosioekonomisen aseman mukaan työttömät henkilöt ja muut työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt (pois lukien opiskelijat ja eläkeläiset) jäivät tarvitsemaansa lääkäripalvelua vaille useimmin. Työttömien ryhmässä heitä oli lääkäripalvelujen ja hammaslääkäripalvelujen kohdalla molemmissa noin 21 %. Muut -ryhmässä lääkäripalveluja vaille jäi 16,2 %, ja hammaslääkäripalveluja vaille 17,7 %. Eläkeläisissä henkilömäärät olivat pienemmät, mutta yli keskimäärän, lääkäripalveluissa 13,9 % ja hammaslääkäripalveluissa 14,8 %.

Työlliseen työvoimaan kuuluvilla henkilöillä ja opiskelijoilla lääkäripalveluiden saatavuus oli parempi. Palkansaajista vähiten, noin 7 % jäi vaille tarvitsemaansa lääkäripalvelua (pois lukien hammaslääkäri) ja noin 8 % vaille hammaslääkäripalvelua.