Kaikista ehdokkaista noin 95,7 % on nykyiseen eduskuntaan valittujen puolueiden (KOK, PS, SDP, KESK, VIHR, VAS, RKP, KD, LIIKE) asettamia. Ehdokkaiden määrä väheni vuoden 2021 vaaliin verrattuna kaikilla eduskuntapuolueilla. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ehdokkaita asetti Liberaalipuolue (121 ehdokasta) ja vähiten Kristallipuolue (10 ehdokasta). Valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita on vaaleissa 959.

Vajaa kolmannes ehdolla molemmissa vaaleissa

Ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vuoden 2025 vaaleissa. Kuntavaaliehdokkaista asettui ehdolle vain kuntavaaleihin 68,8 %, ehdokkaista 31,2 % oli siis ehdolla sekä kunnan- että aluevaltuustoihin. Ehdokkuuksissa vaaleissa on eroja puolueiden välillä. Keskustalla on eniten vain kunnanvaltuustoihin ehdolla olleita ehdokkaita, 80,2 % ehdokkaista. Suurin osuus molemmissa vaaleissa olevia kuntavaaliehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joista 56,8 % oli ehdolla molemmissa vaaleissa.

Sisältöä ladataan

Kuntavaalien ehdokkaista 162 on istuvia kansanedustajia, 990 aluevaltuutettuja ja 6 367 istuvia kunnanvaltuutettuja. Ehdokkaista 88 istui kaikissa kolmessa elimessä, eli ovat kansanedustajia sekä alue- ja kunnanvaltuutettuja. Ehdokkaista 3 istui eduskunnassa ja aluevaltuustossa ja 61 eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa. Pelkkiä kansanedustajia kuntavaaliehdokkaista on 10. Eduskuntapuolueista lukumääräisesti eniten kansanedustajia on ehdokkaista Kokoomuksella (42 ehdokasta) ja vähiten Liike NYT:illä (1 ehdokas). Istuvia kunnanvaltuutettuja on lukumääräisesti eniten Keskustalla (1 677 ehdokasta) ja vähiten Liike NYT:illä (18 ehdokasta).

Ehdokkaat luottamustehtävän ja puolueen mukaan kuntavaaleissa 2025

Sisältöä ladataan

Naisia 42 % ehdokkaista

Kuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Naisten osuus vuoden 2025 kuntavaalien ehdokkaista on 2,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2021. Ehdokkaista miehiä on 17 272 ja naisia 12 678, joten naisten osuus ehdokkaista on 42,3 %.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Perussuomalaisilla (24,5 %) ja suurin Vihreällä liitolla (61,4 %). Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin Vihreällä liitolla ja pienin Liberaalipuolueella (15,7 %). Vihreän liiton lisäksi Eläinoikeuspuolueella on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 42,6 %. Valitsijayhdistyksissä naisten osuus ehdokkaista on 40,7 %.

Eduskuntapuolueista lähes kaikilla puolueilla naisehdokkaiden osuus kasvoi ja yhdellä puolueella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi Vasemmistoliitolla (4,9 prosenttiyksikköä) ja väheni Liike Nytillä (0,5 prosenttiyksikköä). Naisia on kaikista äänioikeutetuista 50,8 %. Suurimmat erot naisten osuudessa ehdokkaista ja äänioikeutetuista on Keski-Suomen (11,0 prosenttiyksikköä), Savo-Karjalan (9,8 prosenttiyksikköä) ja Vaasan (9,3 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä. Pienin ero on Uudenmaan (6,0 prosenttiyksikköä) ja Pirkanmaan (6,9 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä.

Ehdokkaat keskimäärin vuoden nuorempia kuin äänioikeutetut

Ehdokkaiden keski-ikä on 50,7 vuotta ja äänioikeutettujen 51,4 vuotta. Miesehdokkaiden keski-ikä on 51,7 ja naisehdokkaiden 49,2 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 3,4 vuotta nuorempia kuin naispuoliset äänioikeutetut, miesehdokkaat 1,6 vuotta vanhempia kuin miespuoliset äänioikeutetut. Kaikista ehdokkaista 7,8 % on alle 30-vuotiaita ja 27,4 % on yli 60-vuotiaita. Äänioikeutetuista alle 30-vuotiaita on 16,4 % ja yli 60-vuotiaita 35,7 %.

Sisältöä ladataan

Korkein keski-ikä 53,6 vuotta on eduskuntapuolueista Kristillisdemokraattien ehdokkailla, ja matalin Vihreän liiton ehdokkailla, 45,5 vuotta. Kaikista puolueista keskimäärin vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraattien ja nuorimmat Kristallipuolueen ehdokkailla (40,1 vuotta). Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten yli 60-vuotiaita ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (36,1 %) ja alle 30-vuotiaita ehdokkaita RKP:lla (11,3 %) ja Vihreällä liitolla (11,0 %).

Sekä nais- että miesehdokkaita oli eniten 65-vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Miesehdokkaista 22,2 ja naisehdokkaista 15,1 % kuului tähän ikäryhmään. Molemmissa sukupuolissa ikäryhmän osuus ehdokkaista on kuitenkin pienempi kuin äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista miehistä 26,6 ja naisista 32,1 % oli vähintään 65-vuotiaita. Ehdokkaiden osuus oli äänioikeutettuja suurempi naisilla 35–64-vuotiaiden ja miehillä 40–64-vuotiaiden ryhmissä.

Ehdokkaat äänioikeutettuja koulutetumpia

Kuntavaalien ehdokkaiden koulutustaso eroaa äänioikeutetuista erityisesti koulutusjakauman päissä. Ehdokkaista 8,4 % ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, äänioikeutetuista vastaava osuus on 22,5 %. Äänioikeutetuista 12,8 % on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, ehdokkaista puolestaan 23,4 %. Osin ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutusero selittyy ryhmien erilaisella ikärakenteella.

Äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutustason mukaan kuntavaaleissa 2025

Sisältöä ladataan

Vihreiden ehdokkaat ovat korkeimmin koulutettuja, puolueen ehdokkaista 44,9 % on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaista yli 30 % on vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Suhteellisesti vähiten tämän tason suorittaneita ehdokkaita on Perussuomalaisilla (8,5 %) ja Liike NYT:illä (8,7 %). Eduskuntapuolueiden ulkopuolisista ryhmissä ylimpään koulutusryhmään kuuluu 19,2 % ehdokkaista.

Ehdokkaissa vähemmän vieraskielisiä

Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 4,5 % ja vieraskielisiä 8,6 %. Kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on vuoden 2025 kuntavaaleissa 91,5 %, ruotsinkielisiä 5,6 % ja vieraskielisiä 2,8 %. RKP:lla on suurin vieraskielisten ehdokkaiden osuus eduskuntapuolueista (5,5 %) ja pienin Perussuomalaisilla (1,4 %) ja Keskustalla (1,9 %).

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia on ehdokkaista 2,9 % ja äänioikeutetuista 9,0 %. Kuntavaaleissa äänioikeus määräytyy asuinpaikan perusteella, joten äänioikeutetuissa on ulkomaalaistaustaisia suhteellisesti enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Vuonna 2023 Manner-Suomesta asuvasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 10,2 %. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (6,3 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (1,4 %).

Suurin osa ehdokkaista työelämässä

Äänioikeutetuista oli työllisiä 52,4 %, kun ehdokkaista työllisiä oli 74,8 %. Opiskelijoita on äänioikeutetuissa hieman enemmän kuin ehdokkaissa. Työttömiä on ehdokkaissa vähemmän kuin äänioikeutetuissa, noin 5,5 %. Eläkkeellä äänioikeutetuista oli 30,3 %, mutta ehdokkaana olevista 14,3 %. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on ehdokkaissa Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:lla, noin 80 %. Vähiten työllisiä on Vasemmistoliitolla 65,3 %. Eduskuntapuolueista eläkeläisehdokkaita on eniten Vasemmistoliitolla 18,4 %.

Ehdokkaiden tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on noin 32 900 euroa ja äänioikeutettujen noin 25 400 euroa. Puolueista suurimmat mediaanitulot ovat Kokoomuksen ehdokkailla, noin 38 900 euroa ja pienimmät tulot ovat Vasemmistoliiton ehdokkailla, noin 28 300 euroa. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkailla on noin 30 700 euron mediaanitulot.

Sisältöä ladataan

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului 20,4 %. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksella miesehdokkaista 23,4 % ja naisehdokkaista 11,5 % kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Vähiten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia ehdokkaita eduskuntapuolueista on Vasemmistoliitolla (8,4 %), joista 4,8 % miesehdokkaista ja 3,6 % naisehdokkaista.