Valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2025

Tiedote perustuu lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin sekä Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, kuten väestö- ja työssäkäyntitilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tiedot voivat siten hieman poiketa 2.4.2025 julkaistusta ehdokkaiden tausta-analyysista, jossa ei vielä ollut käytettävissä äänioikeusrekisterin lainvoimaista versiota eikä vuoden 2024 väestötietoja.

58,6 % valituista oli istuvia valtuutettuja

Kuntavaaleissa valituksi tulleista 5 032 eli 58,6 % istui kunnanvaltuustossa myös edellisellä vaalikaudella. Suhteellisesti eniten paikkansa uusineita valtuutettuja on Perussuomalaisilla (77,1 %) ja RKP:lla (65,0 %). Suhteellisesti vähiten istuvia kunnanvaltuutettuja valittiin Vihreistä (52,2 %). Lukumääräisesti eniten istuvia kunnanvaltuutettuja valituista on Keskustalla (1 476 valtuutettua) ja vähiten Liike Nytillä (10 valtuutettua). Kuntavaaleissa istuvia kansanedustajia valtuustoihin valittiin 161 ja istuvia aluevaltuutettuja 913.

Naisten osuus valituista kasvoi

Kuntavaaleissa valittiin 3 862 naista, mikä on 45,0 % kaikista valituista valtuutetuista. Naisten osuus vuoden 2025 kuntavaalien valituista on 4,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2021. Naisten osuus ehdokkaista oli 42,3 %, joka kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2021 vaaleista. Äänioikeutetuista naisia on 50,8 %.

Vihreän liiton valituista valtuutetuista 79,2 % on naisia. Eduskuntapuolueista naiset ovat enemmistönä myös Vasemmistoliiton (57,5 %) ja SDP:n valituista (53,6 %), kun pienimmät naisten osuudet ovat Perussuomalaisilla (26,0 %) ja Liike Nytillä (31,6 %). Valitsijayhdistyksissä naisten osuus valituista on 39,5 %.

Eniten naisten osuus valituista kasvoi Vasemmistoliitolla (9,6 prosenttiyksikköä) ja väheni Liike Nytillä (5,2 prosenttiyksikköä). Lähes kaikilla eduskuntapuolueilla valittujen naisten osuus valituista kasvoi. Suhteellisesti eniten naisia valittiin Helsingin (63,5 %) ja Uudenmaan (52,3 %) vaalipiireissä. Suhteellisesti vähiten naisia valittiin Vaasan (38,6 %), Oulun (42,0 %), Keski-Suomen (42,7 %) ja Satakunnan (42,7 %) vaalipiireissä.

Vanhimmat valtuutetut Liike Nytillä, nuorimmat Vihreällä liitolla

Vuoden 2025 kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä on 51,2 vuotta. Kuntavaalien ehdokkaiden keski-ikä on 50,7 vuotta ja äänioikeutettujen 51,3 vuotta. Valittujen miesten keski-ikä on 53,1 vuotta ja naisten 48,9 vuotta. Valitut naiset ovat keskimäärin 3,7 vuotta nuorempia kuin naispuoliset äänioikeutetut, valitut miehet 3,0 vuotta vanhempia kuin miespuoliset äänioikeutetut.

Sisältöä ladataan

Valituista keskimääräistä nuorempia ovat Vihreän liiton ehdokkaat (keski-ikä 43,3 vuotta), kun korkein keski-ikä (56,6 vuotta) eduskuntapuolueista on Liike Nytillä. Kaikista kuntavaaleissa valituista 5,1 % on alle 30-vuotiaita ja 27,7 % on yli 60-vuotiaita. Äänioikeutetuista alle 30-vuotiaita on 16,5 % ja yli 60-vuotiaita 35,6 %. Yli 65-vuotiaiden miesvaltuutettujen osuus on 24,0 %, joka on pienempi kuin saman ryhmän osuus äänioikeutetuista (26,5 %). Valittujen osuus on äänioikeutettuja suurempi naisilla 35–64-vuotiaiden ja miehillä 40–64-vuotiaiden ryhmissä.

Valitut äänioikeutettuja koulutetumpia

Kuntavaalien valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Äänioikeutetuista 12,8 % on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, ehdokkaista puolestaan 23,4 % ja valituista 28,1 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Valituista 5,2 % ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun ehdokkaista vastaava osuus on 8,4 % ja äänioikeutetuista 22,4 %.

Sisältöä ladataan

Valituissa vähemmän vieraskielisiä

Kaikista valituista suomen- tai saamenkielisiä on vuoden 2025 kuntavaaleissa 92,2 %, ruotsinkielisiä 6,8 % ja vieraskielisiä 1,0 %. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 4,5 % ja vieraskielisiä 8,7 %. Ehdokkaissa ruotsinkielisten osuus on 5,6 % ja vieraskielisten 2,8 %.

Suurin osa valituista työelämässä

Valituista työllisiä on 84,5 %, joka on enemmän kuin työllisten osuus äänioikeutetuista (52,5 %) tai ehdokkaista (74,8 %). Valituista eläkkeellä on 10,9 %, kun eläkeläisten osuus äänioikeutetuista on 30,2 %. Työttömänä valituista on 2,4 %, kun äänioikeutetuista työttömänä on 6,3 %. Opiskelijoiden osuus on myös pienempi valituissa kuin äänioikeutetuissa.

Valittujen tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on noin 32 900 euroa ja äänioikeutettujen noin 25 400 euroa vuodessa. Valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on puolestaan noin 38 500 euroa. Valituilla on käytössään noin 1,5 kertaa enemmän rahaa kuin äänioikeutetuilla. Valitut ovat korkeammin koulutettuja ja he ovat useammin työelämässä, mikä selittää osaltaan valittujen korkeampaa tulotasoa.

Sisältöä ladataan

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului 20,3 %. Valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 32,1 % ja uusista valtuutetuista siihen yltää 24,1 %.