Äänenkäyttöaineisto

Tekstissä esitetyt tiedot äänestämisestä saadaan äänenkäyttötiedosta, joka perustuu merkintöihin sähköisessä äänioikeusrekisterissä. Äänenkäyttöaineisto on käyttökelpoinen erityisesti tarkasteltaessa eroja eri ryhmien äänestysaktiivisuudessa. Tätä tietoa ei saa muista rekisteriaineistoista.

Tarkastelun kohteena ovat kuntavaaleissa 2025 äänioikeutetut, ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä kaikki äänestäneet sellaisissa kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin vaalipäivänä sähköistä äänioikeusrekisteriä. Tarkastellut äänestäjäryhmät ovat toisistaan erillisiä, mutta osittain päällekkäistä. Tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

Ryhmä 1. Kaikki vaaleissa ennakkoon äänestäneet koko maassa

Ryhmä 2. Ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Kuntavaaleissa 2025 oli 4 530 989 äänioikeutettua. Äänestysalueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli 2 727 076 äänioikeutettua. Vaalipäivän äänestämisen sisältävä tieto saatiin siten 60,2 % äänioikeutetuista.

Sähköinen äänioikeusrekisteri on välttämätön vaalipäivän äänestysaktiivisuuden tarkasteluun. Tietoa vaalipäivän äänestämisestä saatiin 207 kunnasta. Kaikilta äänestysalueilta tieto saatiin 169 kunnasta. Osasta äänestysalueilta tieto saatiin 38 kunnasta.

Äänestysalueet ja kunnat, joissa sähköinen rekisteri oli käytössä, eivät jakaudu tasaisesti koko maan tasolla. Vaalipiireistä kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 98,4 % äänioikeutetuista. Kattavuus oli heikoin Helsingin vaalipiirissä, josta tietoa ei saatu lainkaan.

Erot äänioikeutettujen iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan ja kielen suhteen ovat pieniä sähköisen äänioikeusrekisterin alueiden ja koko maan välillä. Suurimmat erot ovat ryhmien koulutusrakenteessa ja kielessä. Alueilla on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (2,2 prosenttiyksikköä) koko maata vähemmän ja suomenkielisiä koko maata enemmän (2,3 prosenttiyksikköä).

Äänenkäyttöaineiston tulkitseminen

Äänenkäyttötietoon perustuva äänestäneiden lukumäärä ei ole täysin sama kuin vaalin tulostiedoissa. Aluekohtaisesti eri lähteistä poimituissa äänestäneiden lukumäärissä saattaa olla pieniä eroja. Tämä johtuu siitä, että vaalin tulostietojen äänestäneiden lukumäärä perustuu äänestyslippuihin, äänenkäyttötieto puolestaan sähköiseen äänioikeusrekisteriin tehtyihin merkintöihin äänestäneistä.

Eroja voi syntyä mm. seuraavista syistä: 1) tiettyä ennakkoäänestyksessä annettua ääntä ei vaalilain perusteella oteta huomioon, 2) ennakkoääni jää saapumatta ennen määräaikaa, 3) mahdolliset menettelyvirheet vaalipäivänä, esim. äänestäjä ei ole jättänyt vaalilippua tai äänestäjälle annettu kaksi yhteen takertunutta lippua tai 4) erilaiset kirjausvirheet. Näitä satunnaistekijöitä ei korjata äänenkäyttötietoihin.

Äänenkäyttötietoon liittyvistä tietokantataulukoista ei erityisesti summatasoilla voi poimia vaalin tarkkaa äänestäneiden lukumäärää tai äänestysprosenttia. Taulukoissa esitetyt äänestäneiden lukumäärät kuvaavat äänioikeusrekisterin merkintöjä. Jälkikäteen mahdollisten virhemerkintöjen korjaaminen on mahdotonta.

Äänestysaktiivisuuden merkittävät vaalipiirittäiset erot vaikuttavat osaltaan lukuihin. Korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (61,1 %), mikä oli 6,8 prosenttiyksikköä muun maan äänestysaktiivisuutta korkeampi. Ero Helsingin ja muun maan äänestysaktiivisuudessa yhdistettynä Helsingin puuttumiseen aineistosta vaikuttaa eroon äänestysprosentissa äänenkäyttöaineiston ja vaalin tulosaineiston välillä.

Nuorten miesten äänestysaktiivisuus matalaa

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot äänesti 52,9 % äänioikeutetuista. Kuten mainittua, ero vaalin äänestysprosenttiin (-1,4 prosenttiyksikköä) selittyy osaltaan Helsingin muuta maata korkeammalla äänestysprosentilla ja sen tietojen puuttumisella aineistosta.

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin kaikkien äänestäneiden osalta alueilla. Alueilla naisista äänesti 55,6 %, ero miehiin oli 5,5 prosenttiyksikköä. Miesten äänestysaktiivisuus ohitti naiset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Ikäryhmistä matalin äänestysaktiivisuus alueilla oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.

Sisältöä ladataan

Äänestäminen yleisempää ylemmissä tuloluokissa

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2023. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettujen tulot on jaettu kvintiileihin. Kvintiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko viiteen yhtä suureen osaan.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 19 400 äänioikeutetulta. Vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 8 800 äänioikeutetulta. Äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 25 000 euroa koko maassa ja tarkastelluilla alueilla.

Sisältöä ladataan

Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti lähes 68,0 % äänioikeutetuista. Alimmassa kvintiilissä äänestysaktiivisuus jäi alle 40 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten yli 28 prosenttiyksikköä.

Korkeasti koulutetut ja eläkeläiset aktiivisia äänestäjiä

Keskimääräistä useammin äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 26,0 prosenttiyksikköä kaikkia ja 42,7 prosenttiyksikköä perusasteen koulutuksen suorittaneita suurempi.

Sisältöä ladataan

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Eläkeläisistä äänesti ennakkoon 41,6 %. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa.

Sisältöä ladataan

Eläkeläiset olivat aktiivisimpia äänestäjiä myös alueilla. Eläkeläisistä vaaleissa äänesti 59,3 %. Työllisiä lukuun ottamatta muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä äänestysaktiivisuus jäi alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Niistä, joiden pääasiallinen toiminta oli tiedossa, matalin äänestysaktiivisuus oli työvoiman ulkopuolella olevilla, 27,3 %.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus matala

Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 54,8 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysaktiivisuus oli ruotsinkielisillä, 65,2 %. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli matala, 22,4 %.

Sisältöä ladataan

Tarkastelu syntyperän mukaan ei muuta kieliryhmien perusteella muodostuvaa kuvaa. Ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli 33,0 prosenttiyksikköä.