Enemmistö ehdolla molemmissa vaaleissa

Kaikista ehdokkaista noin 97 % on nykyiseen eduskuntaan valittujen puolueiden (KOK, PS, SDP, KESK, VIHR, VAS, RKP, KD, LIIKE) asettamia. Ehdokkaiden määrä väheni vuoden 2022 vaaleihin verrattuna eniten Liike Nytillä ja Perussuomalaisilla ja kasvoi etenkin Vasemmistoliitolla.

Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ehdokkaita asetti Vapauden liitto (96 ehdokasta) ja vähiten Avoin puolue (3 ehdokasta). Valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita on vaaleissa 55.

Ehdokkaalla on mahdollisuus olla samaan aikaan ehdolla molemmissa vuoden 2025 vaaleissa. Kaikista aluevaaliehdokkaista asettui ehdolle vain aluevaaleihin 7,6 %. Siten aluevaaliehdokkaista 92,4 % on ehdolla sekä alue- että kunnanvaltuustoihin. RKP:llä on eniten vain aluevaltuustoihin ehdolla olevia ehdokkaita, 19,9 % ehdokkaista. Suurin osuus molemmissa vaaleissa olevia aluevaaliehdokkaita on Perussuomalaisilla, 97,9 % ehdokkaista.

Sisältöä ladataan

Aluevaalien ehdokkaista 51 on istuvia kansanedustajia, 933 aluevaltuutettuja ja 2 339 istuvia kunnanvaltuutettuja. Ehdokkaista 37 istui kaikissa kolmessa elimessä, eli ovat kansanedustajia sekä alue- ja kunnanvaltuutettuja. Ehdokkaista 7 istui eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa ja 5 eduskunnassa ja aluevaltuustossa. Pelkkiä kansanedustajia aluevaaliehdokkaista on 2. Lukumääräisesti eniten kansanedustajia on ehdokkaista Kokoomuksella (15 ehdokasta) ja vähiten Vihreillä (2 ehdokasta). Istuvia aluevaltuutettuja on lukumääräisesti eniten Keskustalla (209 ehdokasta) ja vähiten Liike Nytillä (3 ehdokasta).

Naisia lähes 48 % ehdokkaista

Vuoden 2025 aluevaalien ehdokkaista miehiä on 5 283 ja naisia 4 814. Naisten osuus ehdokkaista on siten 47,7 %, joka on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 aluevaaleissa.

Kaikista puolueista naisten osuus ehdokkaista on pienin Liberaalipuolueella (8,3 %) ja suurin Vihreällä liitolla (63,2 %). Vihreiden lisäksi Eläinoikeuspuolueen, SDP:n, RKP:n, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien ehdokkaista naisia on yli puolet. Eduskuntapuolueista pienin naisten osuus on Perussuomalaisilla (28,5 %). Naisten osuus ehdokkaista kasvoi vuoden 2022 vaaleihin verrattuna kaikilla eduskuntapuolueilla paitsi Kristillisdemokraateilla, joilla osuus pysyi ennallaan.

Naisia on kaikista äänioikeutetuista 50,5 %. Ainoastaan Kainuun, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla naisten osuus jää hieman alle 50 prosentin. Naisten aliedustus ehdokkaissa on suurin Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla, joissa naisten osuus ehdokkaista on yli 8 prosenttiyksikköä pienempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista. Sen sijaan Pirkanmaan hyvinvointialueella naisten osuus ehdokkaista on 2 prosenttiyksikköä suurempi ja Kanta-Hämeen sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista. Edellisiin vaaleihin verrattuna naisten osuus ehdokkaista kasvoi eniten Päijät-Hämeen ja Kainuun hyvinvointialueilla, 5,7 prosenttiyksikköä kummassakin.

Nais- ja miesehdokkaiden ikäjakaumat eroavat toisistaan

Ehdokkaiden keski-ikä on 50,4 vuotta ja äänioikeutettujen 51,9 vuotta. Miesehdokkaiden keski-ikä on 51,4 ja naisehdokkaiden 49,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 3,9 vuotta nuorempia kuin naispuoliset äänioikeutetut, miesehdokkaat 0,8 vuotta vanhempia kuin miespuoliset äänioikeutetut. Kaikista ehdokkaista 8,2 % on alle 30-vuotiaita ja 26,6 % on yli 60-vuotiaita. Äänioikeutetuista alle 30-vuotiaita on 16,0 % ja yli 60-vuotiaita 36,9 %.

Mies- ja naisehdokkaiden ikäjakaumat eroavat toisistaan selvästi. Ehdokkaista naisia on enemmän kuin miehiä 30–49-vuotiaiden ikäryhmässä, sen sijaan nuoremmissa ja vanhemmissa ikäryhmissä miehiä on pääsääntöisesti enemmän. Miesten osuus korostuu nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä: 18-vuotiaista ehdokkaista kaksi kolmasosaa on miehiä, ja 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista ehdokkaista miesten osuus on 60,9 %. Suurin naisenemmistö on 35–39-vuotiaissa ehdokkaissa, joista 52,9 % on naisia.

Sisältöä ladataan

Sekä nais- että miesehdokkaita on eniten vähintään 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Miesehdokkaista noin 21 % ja naisehdokkaista 15 % kuuluu tähän ikäryhmään. Molemmissa sukupuolissa ikäryhmän osuus ehdokkaista on kuitenkin pienempi kuin äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista miehistä 28 % ja naisista 33 % on vähintään 65-vuotiaita. Naisilla 35–64-vuotiaiden ja miehillä 40–64-vuotiaiden ikäryhmien osuudet ehdokkaista ovat suurempia kuin vastaavien ikäryhmien osuudet äänioikeutetuista.

Kaikista puolueista keskimäärin vanhimmat ehdokkaat on Kristillisdemokraateilla (53,5 vuotta) ja nuorimmat Avoimella puolueella (28,7 vuotta). Eduskuntapuolueista keski-iältään nuorimpia ovat Vihreän liiton ehdokkaat (45,3 vuotta). Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten yli 60-vuotiaita ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (35,4 %) ja Keskustalla (34,5 %), alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus puolestaan on suurin Vihreällä liitolla (12,9 %) sekä RKP:llä (11,8 %).

Ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita eniten Kristillisdemokraateilla

Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 4,4 % ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 7,4 %. Kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on vuoden 2025 aluevaaleissa 92,0 %, ruotsinkielisiä 5,1 % ja vieraskielisiä 2,8 %. Ruotsin- ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvoi hieman edellisistä aluevaaleista, mutta muutokset olivat pieniä. Vieraskielisten ehdokkaiden osuus on eduskuntapuolueista suurin SDP:llä, RKP:llä ja Kristillisdemokraateilla, 3,6 %.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia on ehdokkaista 2,9 % ja äänioikeutetuista 7,7 %. Aluevaaleissa äänioikeus määräytyy asuinpaikan perusteella, joten äänioikeutetuissa on ulkomaalaistaustaisia suhteellisesti enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Vuonna 2023 hyvinvointialueilla asuvasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 8,8 %. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (4,3 % puolueen ehdokkaista) ja vähiten Perussuomalaisilla (1,8 %).

Vihreiden ehdokkailla korkein koulutustaso

Ehdokkaista 6,9 % on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista on 48,4 %. Äänioikeutetuista 24,3 % on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon, ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on 22,6 %. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden koulutustason ero on osin selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella.

Korkeimmin koulutettuja ovat Vihreän liiton ehdokkaat, joista 44,4 prosentilla on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto. Seuraavaksi eniten vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita on Kokoomuksen (40,8 %) ja RKP:n (38,9 %) ehdokkaissa. Eduskuntapuolueista vähiten tämän tason tutkinnon suorittaneita on Liike Nytin (10,0 %) ja Perussuomalaisten (11,3 %) ehdokkaissa. Muista kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaista ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita on vajaa 20 % ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on noin 11 %.

Äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2025, osuus (%)

Sisältöä ladataan

Valtaosa ehdokkaista työelämässä

Viimeisin tilastotieto väestön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2023 lopusta. Äänioikeutetuista oli tuolloin työllisiä hieman yli puolet, kun taas ehdokkaista työllisiä oli noin kolme neljäsosaa. Ero johtuu suurimmaksi osaksi ikärakenteesta. Ehdokkaista 65 vuotta täyttäneitä on noin 18 %, kun vastaavasti äänioikeutetuista 30 % on jo täyttänyt 65 vuotta. Eläkkeellä äänioikeutetuista olikin lähes kolmannes, mutta ehdokkaana olevista vain noin 13 %. Opiskelijoita ja työttömiä oli myös äänioikeutetuissa suhteellisesti enemmän kuin ehdokkaissa.

Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on ehdokkaiden joukossa Kokoomuksella (80,6 %) ja Vihreällä liitolla (79,9 %), vähiten puolestaan Liike Nytillä (67,5 %) sekä Vasemmistoliitolla (68,7 %). Eduskuntapuolueista eläkeläisehdokkaita on eniten Kristillisdemokraateilla (18,7 %). Muista kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaista työllisiä oli 57,8 %, sen sijaan työttömien (14,2 %) ja opiskelijoiden (8,8 %) osuudet olivat selvästi suurempia kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaista.

Ehdokkaiden tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on noin 34 000 euroa, äänioikeutettujen puolestaan noin 25 100 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on noin 36 % suurempi kuin äänioikeutettujen. Tätä selittää pitkälti ehdokkaiden korkeampi koulutustaso ja suurempi työelämässä olevien osuus verrattuna äänioikeutettuihin.

Puolueittain ehdokkaiden mediaanitulot vaihtelevat Kokoomuksen noin 42 000 eurosta Vasemmistoliiton noin 29 000 euroon. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänestäjäkuntaa noin 26 700 euron mediaanituloillaan.

Sisältöä ladataan

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään vuoden 2023 tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului 24,6 %.

Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista lähes 48 % ja naisehdokkaista 38,5 % yltää ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä 42,5 % ja naisista 32,4 %. Vähiten ylimpään tulokymmenykseen yltäviä ehdokkaita on eduskuntapuolueista Vasemmistoliitolla, noin 12 % miesehdokkaista ja noin 10 % naisehdokkaista.