Aviopariperheitä 54 % perheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia

Perheiden, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, määrä väheni vuodesta 1994 vuoteen 2004 noin 37 000 perheellä (-11,8 %). Tämän jälkeen määrä kääntyi kasvuun, ja vuonna 2013 alle kouluikäisiä lapsia sisältäviä perheitä oli lähes 12 000 enemmän (+4,3 %) vuoden 2004 tasoon verrattuna. Vuoden 2013 jälkeen alle kouluikäisten lasten perheiden määrä on jälleen vähentynyt tasaisesti, vuonna 2024 näiden perheiden määrä oli lähes 51 000 (-17,6 %) pienempi kuin vuonna 2013.

Perhetyypin mukaan tarkasteltuna suurin muutos on tapahtunut aviopariperheissä. Vuonna 2013 niistä perheistä, joissa asui vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi, 61 % oli avioparin tai rekisteröidyn parin perheitä, 24 % avopariperheitä ja 15 % yhden vanhemman perheitä.

Vuonna 2024 aviopariperheiden osuus oli laskenut 54 %:iin, avopariperheiden osuus oli 29 % ja yhden vanhemman perheiden 16 %. Huomionarvoista on, että osuuksien muutos johtuu käytännössä yksinomaan aviopariperheiden määrän vähenemisestä.

Avoparin ja alle kouluikäisten lasten perheiden määrä on pysynyt melko vakaana tällä aikavälillä, ja äidin ja alle kouluikäisten lasten perheiden määrä jopa vähentynyt 3 862 perheellä (-9,8 %). Isä ja lapsia- perheitä on edelleen vain noin 1 % kaikista sellaisista perheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia.

Yhden vanhemman perheiden osalta on muistettava, että lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite, ja siten myös tilastoituva perhe, vaikka käytännössä lapsi asuisikin osin toisaalla etävanhemman luona.

Perheistä, joissa asui vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi, kaikkiaan 846 (0,4 %) oli vuonna 2024 samaa sukupuolta olevien parien perheitä. Määrä on kasvanut 460 perheellä vuodesta 2014. Tilasto ei kuitenkaan kata samaa sukupuolta olevien avoparien perheitä, ellei puolisoilla ole yhteisiä lapsia perheessä. Samaa sukupuolta olevien parien perheistä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia, 98 % oli naisparien ja 2 % miesparien perheitä vuonna 2024.

Perhetyyppien alueellinen vaihtelu suurta alle kouluikäisten lasten perheissä

Niiden lapsiperheiden määrä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, ja osuus kaikista lapsiperheistä, vaihtelee maakunnittain. Lukumääräisesti perheitä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia, oli selvästi eniten Uudellamaalla (86 094) ja seuraavaksi eniten Pirkanmaalla (23 013) ja Varsinais-Suomessa (20 449).

Pienimmät alle kouluikäisiä lapsia sisältävien lapsiperheiden määrät olivat Ahvenanmaalla (1 460), Kainuussa (2 349) ja Keski-Pohjanmaalla (3 112). Suhteellisesti eniten näitä perheitä oli Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla (45 % lapsiperheistä) ja vähiten Kymenlaaksossa (38 %) ja Etelä-Karjalassa (39 %).

Myös perhetyypeissä on vaihtelua maakuntien välillä. Vuonna 2024 aviopariperheiden osuus perheistä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, oli suurin Keski-Pohjanmaalla (61 %), Pohjanmaalla (58 %), Pohjois-Pohjanmaalla (58 %) ja Uudellamaalla (57 %). Aviopariperheiden osuudet olivat puolestaan pienimmät Ahvenanmaalla (39 %) ja Lapissa (45 %).

Vastaavasti sellaisten avopariperheiden, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, osuus oli suurin Ahvenanmaalla (46 %) ja seuraavaksi suurin Kainuussa (37 %) ja Lapissa (37 %).

Sisältöä ladataan

Äiti ja lapsia -perheiden osuus oli suurin Kymenlaaksossa (18 %) ja Päijät-Hämeessä (17 %) ja pienin Pohjanmaalla (9 %) sekä Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (12 %). Isä ja lapsia -perheiden osuudet vaihtelivat usean maakunnan yhdestä prosentista Ahvenanmaan kolmeen prosenttiin.

Noin kolmella neljästä alle 7-vuotiaasta on sisaruksia väestössä

Vuoden 2024 lopussa Suomessa asui kaikkiaan 333 107 iältään 0–6-vuotiasta lasta. Heistä 76 %:lla oli vähintään yksi Suomessa asuva, elossa oleva sisarus. Sisaruksilla tarkoitetaan tässä kaikkia, joiden kanssa lapsella oli vähintään yksi yhteinen vanhempi, riippumatta sisarusten iästä tai siitä, asuivatko he samassa asunnossa.

Alle 7-vuotiaista lapsista 41 %:lla oli yksi sisarus ja noin 19 %:lla kaksi sisarusta. Lähes 17 %:lla sisaruksia oli väestössä kolme tai enemmän.

15 % perheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, on kokonaan vieraskielisiä

Vuonna 2024 niistä lapsiperheistä, joissa asui vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi, 72 % oli sellaisia, joissa molemmat tai ainoa vanhempi oli äidinkieleltään suomenkielinen. Osuus on pudonnut selvästi verrattuna vuoteen 1994, jolloin se oli vielä 90 %.

Lapsiperheistä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, 4 % oli äidinkieleltään kokonaan ruotsinkielisiä ja 15 % oli kokonaan vieraskielisiä. Vuonna 1994 kokonaan vieraskielisiä näistä lapsiperheistä oli ainoastaan 1 %.

Lapsiperheistä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia, 3 % oli sellaisia, joissa vanhemmat edustivat eri kotimaisia kieliä – suomea, ruotsia tai saamea. Sellaisia vähintään yhden alle 7-vuotiaan lapsen sisältäviä lapsiperheitä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen ja toinen vieraskielinen, oli 6 %.

Lapsiperheistä, joissa asui vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi, 78 % oli sellaisia, joissa molemmat tai ainoa vanhempi oli syntyperältään suomalaistaustainen. Vastaavasti vanhempien tai ainoan vanhemman syntyperältä kokonaan ulkomaalaistaustaisia näistä lapsiperheistä oli 15 %. Sellaisia vähintään yhden alle kouluikäisen lapsen sisältäviä lapsiperheitä, joissa toinen vanhemmista oli suomalaistaustainen ja toinen ulkomaalaistaustainen, oli 7 %.

Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna vähintään yhden alle kouluikäisen lapsen sisältävistä lapsiperheistä 84 % oli sellaisia, joissa molemmat tai ainoa vanhempi oli Suomen kansalainen. Näistä lapsiperheistä 9 % oli puolestaan sellaisia, joissa molemmat tai ainoa vanhempi oli ulkomaan kansalainen. Sellaisia lapsiperheitä, joissa asui vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi, ja toinen vanhemmista oli suomalainen ja toinen ulkomaalainen, oli lähes 8 %.

Yhä useammin vanhemmilla korkeakoulutus perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia

Alle kouluikäisten lasten perheissä vanhempien koulutustaso on hieman kohonnut 10 vuodessa. Joka kolmannessa (33 %) kahden vanhemman perheessä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia ja puolisot olivat keskenään eri sukupuolta, molemmilla puolisoilla oli korkea-asteen koulutus vuonna 2024. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 30 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien osuuden kasvua selittävät se, että lapsia saadaan yhä myöhemmällä iällä ja toisaalta että syntyvyys on laskenut enemmän matalammin koulutetuilla.

Toisella vanhemmista oli korkea-asteen koulutus ja toisen koulutustaso oli matalampi 30 %:ssa perheistä vuonna 2024, kun vuonna 2014 osuus oli 31 %. Niiden perheiden osuus, joissa molemmilla puolisoilla oli toisen asteen koulutus, on laskenut 24 %:sta vuonna 2014 kymmenessä vuodessa 22 %:iin.

Toisaalta niiden alle kouluikäisiä lapsia sisältävien perheiden osuus, joissa kummallakaan eri sukupuolta olevista puolisoista ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutustaso oli tuntematon, kasvoi 4 %:sta 6 %:iin vuosien 2014 ja 2024 välillä. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että ulkomaalaistaustaisten perheiden osuus on kasvanut ja tiedot ulkomailla suoritetuista koulutuksista puuttuvat usein tutkintorekisteristä.

Kun puolisoiden koulutustaso oli eri, naisella oli useammin korkeampi koulutus. 26 %:ssa eri sukupuolta olevien parien perheistä, joissa oli vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi, naisen koulutus oli korkeampi kuin miehen, ja 12 %:ssa miehen koulutus oli korkeampi kuin naisen.

Samaa sukupuolta olevien parien perheissä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, vanhempien koulutustaso oli selvästi korkeampi verrattuna eri sukupuolta oleviin pareihin. Osaltaan tätä selittää naisten miehiä korkeampi koulutustaso Suomessa, sillä valtaosa samaa sukupuolta olevien parien ja alle kouluikäisten lasten perheistä oli naisparien perheitä.

Vuonna 2024 molemmilla samaa sukupuolta olevilla puolisoilla oli korkea-asteen koulutus 52 %:ssa alle kouluikäisten lasten perheistä, toisen asteen koulutus 14 %:ssa, ja kummallakaan ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutus oli tuntematon vain 1 %:ssa. Perheistä 29 %:ssa toisella puolisoista oli korkea-asteen koulutus ja toisen koulutustaso oli matalampi.

Kaikista perheistä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia, vanhempien koulutustaso oli matalin yhden vanhemman perheissä. Vuonna 2024 äiti ja lapsia -perheissä 29 %:lla äideistä oli korkea-asteen koulutus, 47 %:lla toisen asteen koulutus ja 24 %:lla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutus oli tuntematon.

Isä ja lapsia -perheissä 29 %:lla isistä oli korkea-asteen koulutus, 53 %:lla toisen asteen koulutus ja 18 %:lla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutus oli tuntematon. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien äitien ja isien osuudet ovat kuitenkin pienentyneet yhden vanhemman perheissä 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2014, ja toisen asteen tai korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuudet ovat vastaavasti kasvaneet.

Varhaiskasvatukseen osallistumisen yleisyys vaihtelee perhetyypin mukaan

Perhetilaston tietoja lapsista voidaan yhdistää varhaiskasvatustilaston tietoihin. Varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ei ole henkilöpohjaista aineistoa Ahvenanmaalta, joten tarkastelu koskee ainoastaan Manner-Suomea.

Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus vaihtelee lapsen iän mukaan, mutta eroja on myös ikäluokkien sisällä perhetyypin mukaan. Alle 1-vuotiaista vain vajaa 1 % oli varhaiskasvatuksessa Manner-Suomessa vuoden 2024 lopussa, mutta 1-vuotiaista jo 43 %. Isä ja lapsia -perheissä asuvista 1-vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli 52 %, avoparien perheissä asuvista 46 %, aviopariperheissä asuvista 42 % ja äiti ja lapsia -perheissä asuvista 40 %.

Erot perhetyypin mukaan kasvavat vielä 2-vuotiailla. Manner-Suomen 2-vuotiaista varhaiskasvatuksessa olivat suhteellisesti yleisimmin isä ja lapsia -perheissä asuvat (85 %), seuraavaksi eniten avopariperheissä asuvat (82 %) ja aviopariperheissä asuvat (77 %). Suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen osallistuivat äiti ja lapsia -perheissä asuvat 2-vuotiaat (71 %).

Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus kasvaa 3-vuotiailla lähelle 90 % ikäluokasta, ja erot perhetyyppien välillä pienenevät samalla. Manner-Suomen 3-vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2024 lopussa 88 %. Suhteellisesti yleisintä varhaiskasvatukseen osallistuminen oli tässä ikäluokassa avopariperheiden lapsilla (91 %) ja harvinaisinta aviopariperheiden lapsilla (vajaa 88 %). Noin 1–2 % näiden ikäluokkien lapsista on perheväestön ulkopuolella eli kuuluu joko laitosväestöön tai asuu muiden kuin vanhempiensa kanssa.