Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni hieman edellisestä neljänneksestä ja oli tammi-maaliskuussa 4,5 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Syyskuussa 2024 julkaistujen vuositilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä kotitalouksien kulutusmenoja korjattiin alaspäin vuodesta 2010 alkaen, lähemmäksi kulutustutkimuksen tuottamaa tasoa, ja tämän korjauksen myötä kotitalouksien säästö ja säästämisaste ovat kasvaneet selvästi koko aikasarjassa, mutta erityisesti uusimpina vuosina. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kun vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo pieneni aavistuksen, ja kulutusmenot kasvoivat hieman edellisen neljänneksen tasosta, niin säästämisaste pieneni.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi käytännössä edellisen neljänneksen tasolla, ollen 8,8 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja käytettävissä oleva tulo pieneni aavistuksen.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä sekä saadut palkat, saadut omaisuustulot että yrittäjätulot kasvoivat kaikki arviolta noin 0,5 miljardilla eurolla. Saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat lähes miljardi euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat noin 0,1 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Korkomenojen kasvu näyttäisi selvästi hidastuneen.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 1,6 %. Hintamuutoksista puhdistettuna tulo supistui 0,2 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pysyivät käytännössä samalla tasolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Syyskuussa 2024 julkaistun aikasarjakorjauksen yhteydessä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta korjattiin erityisesti jakoa markkinatuotoksen ja muun markkinattoman tuotoksen välillä verottajan 6C-aineistoon perustuen, jolloin sektorin S15 kulutusmenot pienenivät ja säästö kasvoi.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voitot supistuivat edellisestä neljänneksestä

Tammi-maaliskuussa yritysten kausitasoitettu voittoaste heikkeni edelliseen neljännekseen verrattuna. Voittoaste laski 1,1 prosenttiyksikköä. Voitto, jota kuvaa sektoritileillä toimintaylijäämä, supistui 6,2 % (-450 miljoonaa euroa) edelliseen neljännekseen verrattuna. Toimintaylijäämä supistui, koska kausitasoitettu arvonlisäys laski 1,9 % (-550 miljoonaa euroa). Maksetut palkansaajakorvaukset säilyivät edellisen neljänneksen tasolla.

Yritysten kausitasoitettu investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien suhde yrityssektorin arvonlisäykseen, pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä investointiaste oli 28,5 %. Sekä investoinnit että arvonlisäys supistuivat edellisestä neljänneksestä.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yrityssektorin rahoitusasema jäi alijäämäiseksi -0,3 miljardia euroa. Vuodentakaiseen verrattuna alijäämä kuitenkin supistui 1,7 miljardia euroa. Sektorin arvonlisäys kehittyi vahvemmin suhteessa palkkoihin, mikä paransi toimintaylijäämää vuodentakaiseen verrattuna. Sekä omaisuustulot että omaisuusmenot supistuivat vuodentakaisesta. Omaisuusmenot supistuivat enemmän suhteessa omaisuustuloihin, millä oli alijäämää parantava vaikutus. Investoinnit supistuivat vuodentakaisesta neljänneksestä 1,3 miljardia euroa, mikä myös vahvisti yrityssektorin rahoitusasemaa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot supistuivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 3,8 % edellisestä neljänneksestä ja oli 2,0 miljardia euroa. Arvonlisäyksen laskun taustalla oli tuotoksen lasku 96 miljoonalla, eli 2,0 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 0,9 miljardia euroa, ja se laski 9,3 % verrattuna edeltävään neljännekseen. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 1,6 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot pienenivät, kun taas omaisuusmenot kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna. Kehitykseen vaikuttaa erityisesti saatujen ja maksettujen korkojen lasku sekä maksettujen osinkojen voimakas kasvu. Omaisuustulot laskivat 10,7 % ja omaisuusmenot kasvoivat 32,2 %. Omaisuusmenojen suuri kasvu vuoden takaiseen verrattuna johtuu rahoitussektoreiden osingonmaksun painopisteen siirtymisestä toiselta neljännekseltä ensimmäiselle neljännekselle. Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen alijäämä lisääntyi

Julkisyhteisöjen sulautetut tulot kasvoivat tammi-maaliskuussa käyvin hinnoin 1,4 miljardia euroa ja menot 0,9 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,9 miljardia euroa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: https://stat.fi/tilasto/jtume.

Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen vienti ja tuonti supistuivat vuodentakaisesta neljänneksestä

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,5 miljardia ylijäämäinen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin käypähintainen arvo laski ja viennin kasvoi vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa Kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta: https://www.stat.fi/tilasto/ntp.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 19,3 miljardia, mikä oli 10,9 % ennemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti kasvoi tammi-maaliskuussa 1,6 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 17,3 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo laski 2,2 % vuodentakaisesta 8,8 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,3 miljardia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 10,1 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta tammi-maaliskuussa saadut omaisuustulot olivat 1,3 miljardia pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat muut tulonsiirrot olivat 0,4 miljardia pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin muiden tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 1,0 miljardia alijäämäinen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.