Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi hieman edellisestä neljänneksestä ja oli huhti-kesäkuussa 7,3 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Syyskuussa 2024 julkaistujen vuositilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä kotitalouksien kulutusmenoja korjattiin alaspäin vuodesta 2010 alkaen, lähemmäksi kulutustutkimuksen tuottamaa tasoa, ja tämän korjauksen myötä kotitalouksien säästö ja säästämisaste ovat kasvaneet selvästi koko aikasarjassa, mutta erityisesti uusimpina vuosina. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kun vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, ja kulutusmenot pienenivät aavistuksen edellisen neljänneksen tasosta, niin säästämisaste kasvoi.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi käytännössä edellisen neljänneksen tasolla, ollen 8,7 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla ja käytettävissä oleva tulo kasvoi aavistuksen.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä saadut palkat kasvoivat noin 0,7 miljardilla eurolla ja yrittäjätulot noin 0,5 miljardilla eurolla vuoden takaiseen verrattuna. Saadut omaisuustulot sen sijaan olivat noin 0,7 miljardia euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,3 miljardilla eurolla vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella maksetut verot pienenivät noin 0,4 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat noin 0,5 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Korkomenojen kasvu näyttäisi selvästi hidastuneen.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 0,8 % ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni 0,4 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat hieman vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna. Syyskuussa 2024 julkaistun aikasarjakorjauksen yhteydessä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta korjattiin erityisesti jakoa markkinatuotoksen ja muun markkinattoman tuotoksen välillä verottajan 6C-aineistoon perustuen, jolloin sektorin S15 kulutusmenot pienenivät ja säästö kasvoi.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten investointiaste koheni edellisestä neljänneksestä

Edelliseen neljännekseen verrattuna huhti-kesäkuussa yritysten kausitasoitettu voittoaste koheni hieman. Voitto, jota kuvaa sektoritileillä toimintaylijäämä, kasvoi 1,4 % (95 miljoonaa euroa). Arvonlisäys ja maksetut palkansaajakorvaukset kehittyivät samansuuntaisesti edelliseen neljännekseen verrattuna.

Yritysten kausitasoitettu investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien suhde yrityssektorin arvonlisäykseen, kasvoi 1,2 % edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä kausitasoitettu investointiaste oli 29,8 %. Investoinnit kasvoivat 5,0 % (noin 400 miljoonaa euroa) ja arvonlisäys 0,75 % (noin 270 miljoonaa euroa).

Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna yrityssektorin arvonlisäys kasvoi, mutta palkkojen kasvu oli sitä nopeampaa. Tämän seurauksena sektorin voitot supistuivat. Omaisuustulot vähenivät lähes 13 % (1,3 miljardia euroa), kun taas omaisuusmenot laskivat 6 % (1,0 miljardia euroa) vuoden takaisesta. Tulojen suurempi suhteellinen lasku heikensi yrityssektorin tulosta. Yrityssektorin rahoitusasema oli toisella neljänneksellä -2,3 miljardia euroa. Alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa vuoden takaisesta. Ensimmäisen vuosipuoliskon rahoitusasema jäi kokonaisuudessaan alijäämäiseksi.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat hieman

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys pysyi samana edellisestä neljänneksestä ja oli 2,1 miljardia euroa. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,0 miljardia euroa, ja se laski 0,3 % verrattuna edeltävään neljännekseen. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 0,7 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot sekä omaisuusmenot pienivät merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna. Omaisuusmenot laskivat huimat 37 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, sillä rahoituslaitosten osingonmaksu keskittyi tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ensimmäiselle neljännekselle. Omaisuustulot laskivat 18,5 %, mikä selittyy pitkälti saatujen korkojen tason laskulla. Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen alijäämä supistui

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä supistui huhti-kesäkuussa 2025 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tulot kasvoivat 1,3 miljardia euroa ja menot 0,5 miljardia euroa vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,1 miljardia euroa vuoden 2025 toisella neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tuonti ja vienti vähenivät vuoden takaisesta

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,0 miljardia ylijäämäinen vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin ja viennin käypähintaiset arvot laskivat vuoden takaisesta vastaavasta neljänneksestä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa Kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta.

Tavaraviennin arvo oli 19,7 miljardia, mikä oli 3,5 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti laski huhti-kesäkuussa 2,4 % vuoden takaisesta ja oli arvoltaan 17,6 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo kasvoi 3,9 % vuoden takaisesta 9,6 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,8 miljardia vuoden 2025 toisella neljänneksellä, mikä oli 2,0 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta huhti-kesäkuussa saadut omaisuustulot olivat 0,3 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat muut tulonsiirrot olivat 0,7 miljardia pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin muiden tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 0,7 miljardia ylijäämäinen vuoden 2025 toisella neljänneksellä.