Kotitaloudet 

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni hieman edellisestä neljänneksestä ja oli heinä-syyskuussa 4,2 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Syyskuussa 2024 julkaistujen vuositilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä kotitalouksien kulutusmenoja korjattiin alaspäin vuodesta 2010 alkaen, lähemmäksi kulutustutkimuksen tuottamaa tasoa, ja tämän korjauksen myötä kotitalouksien säästö ja säästämisaste ovat kasvaneet selvästi koko aikasarjassa, mutta erityisesti uusimpina vuosina.

Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kun vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo pysyi ennallaan, ja kulutusmenot kasvoivat hieman edellisen neljänneksen tasosta, niin säästämisaste pieneni, mutta pysyi kuitenkin positiivisena.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla, ollen 8,8 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Sekä kotitalouksien investoinnit että käytettävissä oleva tulo pysyivät edellisen neljänneksen tasolla.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 0,5 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä sekä saadut palkat että yrittäjätulot kasvoivat kummatkin noin 0,3 miljardilla eurolla vuodentakaiseen verrattuna. Saadut omaisuustulot sen sijaan olivat noin 0,3 miljardia euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella sekä maksetut verot että kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut olivat samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sekä korkotulot että -menot ovat laskeneet.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 1,0 % ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni 0,1 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pysyivät samalla tasolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Syyskuussa 2024 julkaistun aikasarjakorjauksen yhteydessä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta korjattiin erityisesti jakoa markkinatuotoksen ja muun markkinattoman tuotoksen välillä verottajan 6C-aineistoon perustuen, jolloin sektorin S15 kulutusmenot pienenivät ja säästö kasvoi.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste koheni 

Edelliseen neljännekseen verrattuna heinä-syyskuussa yritysten kausitasoitettu voittoaste koheni 1,7 prosenttiyksikköä. Voitto, jota kuvaa sektoritileillä toimintaylijäämä, kasvoi 12,3 %. Kasvu selittyy sillä, että kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi, kun taas palkansaajakorvaukset osoittivat laskun merkkejä.

Yritysten kausitasoitettu investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien suhde yrityssektorin arvonlisäykseen, laski 0,6 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kausitasoitettu investointiaste oli 29,4 %.

Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna yrityssektorin toimintaylijäämä kasvoi selvästi, noin 0,5 miljardia euroa. Kasvu johtui pääosin arvonlisäyksen voimakkaasta kasvusta. Palkansaajakorvaukset kasvoivat myös vuodentakaisesta, mutta niiden kasvu jäi suhteellisesti arvonlisäyksen kehitystä maltillisemmaksi. Omaisuustuloissa ja -menoissa tapahtui selvä lasku vuodentakaiseen verrattuna, mihin vaikutti erityisesti korkotason madaltuminen. Omaisuustulojen ja -menojen nettovaikutus yrityssektorin nettoluotonantoon oli positiivinen. Yrityssektorin rahoitusasema oli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä ylijäämäinen, ja nettoluotonanto oli 4,0 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat 

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 1,3 % edellisestä neljänneksestä ja oli 2,0 miljardia euroa. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,0 miljardia euroa, ja se laski 3,3 % verrattuna edeltävään neljännekseen. Maksetut palkansaajakorvaukset pysyivät lähes ennallaan, kasvua oli 0,1 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot sekä omaisuusmenot pienivät merkittävästi vuodentakaiseen verrattuna. Kehitykseen vaikuttaa erityisesti saatujen ja maksettujen korkojen lasku. Omaisuustulot laskivat 20 % ja omaisuusmenot 21,8 % verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen. Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen alijäämä supistui 

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä supistui heinä-syyskuussa 2025 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tulot kasvoivat 1,4 miljardia euroa ja menot 0,5 miljardia euroa vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 4,3 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Kausivaihtelusta puhdistettuna alijäämä oli 3,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain-tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tuonti ja vienti kasvoivat vuodentakaisesta 

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin ja viennin käypähintaiset arvot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa kansantalouden neljännesvuositilinpito-tilastosta.

Tavaraviennin arvo oli 20,6 miljardia euroa, mikä oli 6,4 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti kasvoi heinä-syyskuussa 2,5 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 18,2 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo laski 7,1 % vuodentakaisesta 9,0 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,5 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, mikä oli 1,2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta heinä-syyskuussa saadut omaisuustulot olivat 1,7 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat muut tulonsiirrot olivat 0,3 miljardia euroa pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin muiden tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 2,4 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.