Julkisyhteisöjen alijäämä syveni

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 12,2 miljardia euroa vuonna 2024. Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 4,0 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Vuoteen 2023 verrattuna valtionhallinnon alijäämä syventyi ja paikallishallinnossa rahoitusaseman heikkeminen pysähtyi. Julkisyhteisöjen alijäämän kehitykseen vaikutti kuitenkin eniten sosiaaliturvarahastojen ylijäämän supistuminen alle miljardiin euroon. Työeläkelaitokset olivat edelleen reilusti ylijäämäisiä, mutta muut sosiaaliturvarahastot kääntyivät yli miljardi euroa alijäämäiseksi. Valtionhallinnon alijäämä oli 10,0 miljardia euroa, mikä oli noin 1,0 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Paikallishallintosektorin alijäämä oli 2,8 miljardia euroa vuonna 2024 ja rahoitusasema pysyi lähes ennallaan.

Paikallishallintosektorin alasektoreista paikallishallinto (pl. hyvinvointialuehallinto)) oli 1,0 miljardia alijäämäinen ja hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,8 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä oli noin 2,0 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä noin 1,3 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen nettoluotonotto päivittyi maaliskuussa julkaistuun kansantalouden tilinpitoon nähden. Kotitalouksien valtiolle maksamiin tuloveroihin tehtiin tarkentava korjaus, joka kohensi nettoluotonottoa noin 0,3 miljardia euroa. Muutos näkyy kansantalouden tilinpidossa kesäkuussa julkaistavissa tiedoissa.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 226,7 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa.

Velka kasvoi 15,2 miljardia euroa vuonna 2024. Valtionhallinnon velka kasvoi 14,0 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 1,8 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 1,3 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien supistuminen 768 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 15,2 miljardia euroa vuonna 2024. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

EDP-raportointitaulut, huhtikuun 2025 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

EDP-raportointitaulut sisältävät myös tauluja Suomen saamista RRF-avustuksista EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot 22. huhtikuuta 2025.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien
tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2024 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,6 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. ValtionEDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon, päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2).

Vuonna 2024 Valtiokonttorin valtionvelka 169,4 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 2,8 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 5,7 mrd. euroa + ARA-korkotukilainojen kirjauksesta johtuvat erot 11,2 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 189,1 mrd. euroa.

Paikallishallintoon lisätyt ARA-korkotukilainat olivat 7,4 miljardia. Tällöin julkisyhteisöjen tasolla ARA-korkotukilainojen kierrätys vaikutti EDP-velkaan 18,6 miljardilla eurolla.

Katso tarkemmin lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista.