Julkisyhteisöjen alijäämä syveni

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 12,2 miljardia euroa vuonna 2024. Tarkistettujen tietojen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 4,3 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Julkisyhteisöjen alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen oli 4,4 % vuonna 2024. Tarkistetuissa tiedoissa valtionhallinnon nettoluotonotto oli 10,2 miljardia euroa. Se heikentyi 0,1 miljardia euroa kevään ennakollisista tiedoista. Paikallishallinnon 2,6 miljardin euron nettoluotonotto kohentui 0,2 miljardia euroa ennakotiedoista. Sosiaaliturvarahastojen 0,6 miljardin euron nettoluotonanto päivittyi 0,1 miljardia pienemmäksi.

Vuoden 2023 julkisyhteisöjen alijäämä kohentui 0,2 miljardilla eurolla 7,9 miljardiin euroon.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 227,5 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa.

Velka kasvoi 17,2 miljardia euroa vuonna 2024. Valtionhallinnon velka kasvoi 14,9 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 2,9 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 1,3 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien supistuminen 748 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 17,2 miljardia euroa vuonna 2024. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

EDP-raportointitaulut, lokakuun 2025 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

EDP-raportointitaulut sisältävät myös liitetauluja Suomen saamista RRF-avustuksista EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, tietoja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisesta yhteisrahoituksesta sekä puolustusmenoista julkisyhteisöjen tehtäväluokituksen mukaisesti.

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot 21. lokakuuta 2025.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2024 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,6 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon, päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2).

Vuonna 2024 Valtiokonttorin valtionvelka 169,4 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot ja sektorirajauksesta johtuvat erot yhteensä 9,3 mrd. euroa + ARA-korkotukilainojen kirjauksesta johtuvat erot 11,2 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 190,0 mrd. euroa.

Paikallishallintoon lisätyt ARA-korkotukilainat olivat 7,4 miljardia. Tällöin julkisyhteisöjen tasolla ARA-korkotukilainojen kierrätys vaikutti EDP-velkaan 18,6 miljardilla eurolla.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html