Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,0 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,1 miljardia euroa alijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen.

Pääomatase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase vahvistui 1,6 miljardia euroa vuodentakaisesta ja oli 2,0 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Palvelutase oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 11 % vuodentakaisesta ja oli 19,3 miljardia euroa. Maksutaseen mukainen tavaratuonnin arvo puolestaan kasvoi 2 % vuodentakaisesta 17,3 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski 2 % vuodentakaisesta ja oli 8,8 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan laski 10 % vuodentakaisesta 10,2 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 1,1 miljardia euroa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 7,3 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 8,4 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 1,3 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 7,0 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 8,3 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 962,3 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 908,6 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 53,6 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni edellisestä neljänneksestä 19,0 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä (515,3 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (515,8 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (60,1 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (16,1 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 0,3 miljardia euroa ensimmäisellä neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (3,1 miljardia euroa). Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten suorina sijoituksina (2,0 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, suurimmat ulkomaiset nettosaamiset olivat työeläkelaitoksilla (212,1 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (89,5 mrd. euroa) ja keskuspankilla (48,0 mrd. euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muilla rahalaitoksilla (148,8 mrd. euroa), valtionhallinnolla (101,1 mrd. euroa) ja yrityksillä (79,2 mrd. euroa).