Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,4 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen.

Pääomatase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 toisella neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase heikkeni 0,3 miljardia euroa vuodentakaisesta ja oli 2,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Palvelutase oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo laski 4 % vuodentakaisesta ja oli 19,7 miljardia euroa. Maksutaseen mukainen tavaratuonnin arvo puolestaan laski 2 % vuodentakaisesta 17,6 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 4 % vuodentakaisesta ja oli 9,6 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan kasvoi 2 % vuodentakaisesta 10,8 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,4 miljardia euroa vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 8,1 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 7,7 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,3 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 7,7 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 7,4 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 990,9 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 933,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 57,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 7,8 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2025 toisella neljänneksellä (523,1 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (528,0 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (59,2 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (9,1 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 4,5 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (10,0 miljardia euroa). Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (6,8 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, suurimmat ulkomaiset nettosaamiset olivat työeläkelaitoksilla (212,0 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (91,9 mrd. euroa) ja keskuspankilla (66,7 mrd. euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muilla rahalaitoksilla (151,3 mrd. euroa), valtionhallinnolla (109,2 mrd. euroa) ja yrityksillä (81,8 mrd. euroa).