Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 2,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 2,4 miljardia euroa ylijäämäinen.

Pääomatase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase vahvistui 0,8 miljardia euroa vuodentakaisesta ja oli 2,4 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Palvelutase oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 6 % vuodentakaisesta ja oli 20,6 miljardia euroa. Maksutaseen mukainen tavaratuonnin arvo puolestaan kasvoi 2 % vuodentakaisesta 18,2 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski 7 % vuodentakaisesta ja oli 9,0 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan kasvoi 1 % vuodentakaisesta 10,5 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,8 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 7,6 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,9 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,7 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 7,3 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,6 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 2,8 miljardia euroa kolmannella neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (4,1 miljardia euroa). Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (1,3 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 966,4 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 904,2 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 62,2 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 2,6 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä (547,4 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (543,3 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (58,3 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (10,7 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, suurimmat ulkomaiset nettosaamiset olivat työeläkelaitoksilla (219,7 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (95,5 mrd. euroa) ja vakuutuslaitoksilla (39,5 mrd. euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muilla rahalaitoksilla (130,3 mrd. euroa), valtionhallinnolla (112,4 mrd. euroa) ja yrityksillä (84,3 mrd. euroa).