Kotitalouksien sijoitusvarakanta kasvoi merkittävästi edellisestä neljänneksestä

Kotitalouksien lainavelat pysyivät lähes samalla tasolla kuin edeltävänä neljänneksenä ja olivat 174,2 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannen neljänneksen lopussa. Kotitalouksien velkaantumisaste laski 0,2 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 121,1 %:iin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Vuoden 2025 kolmannen neljänneksen aikana kotitalouksien rahoitusvarakanta kasvoi nettomääräisesti 6,7 miljardia euroa. Siirtokelpoisten talletusten kanta kasvoi nettomääräisesti 0,7 miljardia euroa ja muut talletukset 0,2 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksien talletukset kasvoivat nettomääräisesti 0,9 miljardia euroa. Talletusten kanta oli 119,3 miljardia euroa. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet kasvoivat 5,2 miljardia euroa 213,5 miljardiin euroon.

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat merkittävästi edellisestä neljänneksestä

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, olivat 163,2 miljardia euroa vuoden 2025 kolmannen neljänneksen lopussa. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat yhteensä 5,9 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat edellisestä neljänneksestä 1,2 miljardia euroa. Sektorin rahoitusvarat laskivat kokonaisuudessaan 6,7 miljardia euroa ja velat laskivat yhteensä 5,4 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näiden muutosten seurauksena valtiolla oli 107,1 miljardia euroa enemmän velkoja kuin varoja neljänneksen lopussa. Valtionhallinnon liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta laski 4,1 miljardia euroa neljänneksen aikana ja nettomääräisesti valtionhallinto kuoletti velkapapereita 3,6 miljardin euron edestä.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat

Paikallishallintosektorin (S1313) rahoitusvarat laskivat kokonaisuudessaan 2,3 miljardia euroa. Velat puolestaan laskivat yhteensä 2,4 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näin ollen paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,1 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, oli 6,9 miljardia euroa negatiivinen vuoden 2025 kolmannen neljänneksen lopussa. Kuntasektorin (S13131) nettorahoitusvarat olivat 1,8 miljardia euroa positiiviset, kun taas hyvinvointialuehallintosektorin (S13132) nettorahoitusvarat olivat 8,7 miljardia euroa negatiiviset.

Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat merkittävästi

Työeläkelaitosten rahoitusvarat ylittivät niiden velat 274,9 miljardilla eurolla vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Edelliseen neljännekseen verrattuna työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 7,0 miljardia euroa. Vuodentakaiseen verrattuna nettorahoitusvarat kasvoivat 12,5 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli 233,5 miljardia euroa kolmannen neljänneksen lopussa. Työeläkelaitosten velkapaperisaamiset vähenivät 0,2 miljardia euroa ja niiden arvo oli 29,5 miljardia euroa kolmannen neljänneksen lopussa. Johdannaiskaupankäyntiin liittyvien annettujen käteisvakuuksien, jotka kirjataan lyhytaikaisiksi lainasaamisiksi, kanta pysyi edellisen neljänneksen tasolla 0,3 miljardissa eurossa. Työeläkelaitosten talletukset laskivat 1,4 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä, talletukset olivat arvoltaan 7,8 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat olivat 2,2 miljardia euroa positiiviset kolmannen neljänneksen lopussa, mikä on 0,1 miljardia euroa enemmän kuin edellisellä neljänneksellä.