Kokonaishedelmällisyysluku pysynyt kahdessa kunnassa yli kolmen lapsen 2020-luvulla

Kunnittaisessa tarkastelussa naisten kokonaishedelmällisyysluku on laskettu neljän vuoden jaksoille, jolloin luku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi kyseisen jakson tasolla naisen koko hedelmällisyysiän ajan.

Sisältöä ladataan

Kuviossa on kunnat, joiden keskimääräinen syntyvyys oli suurin vuosien 2000–2024 kokonaishedelmällisyysluvuista laskettuna. Koko Suomen syntyvyyden kehityksen mukaisesti useimmissa korkean syntyvyyden kunnissa kokonaishedelmällisyysluku on laskenut vuoden 2010 tienoilta.

Tarkastelluista kunnista kokonaishedelmällisyysluku oli suurin Luodossa (3,64) ja Pyhännällä (3,52) vuosina 2021–2024. Merijärvellä, Tyrnävällä, Limingassa, Lumijoella, Perhossa ja Sievissä syntyvyys on viimeisimpinä vuosina laskenut alle kolmen lapsen.

Syntyvyys tyypillisesti vähäisempää suuremmissa kunnissa

Alla olevassa kuviossa on kunnat, joiden keskimääräinen syntyvyys vuosina 2000–2024 oli matalin (vertailussa mukana yli 20 000 asukkaan kunnat). Kyseisistä kunnista kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2021–2024 matalin Joensuussa (1,04), Tampereella (1,06 lasta), Turussa (1,06) ja Savonlinnassa (1,08).

Syntyvyys on laskenut vuoden 2010 tasosta kaikissa tarkastelluissa kunnissa. Suurin lasku vuosien 2007–2010 kokonaishedelmällisyysluvusta vuosien 2021–2024 lukuun oli Savonlinnassa (-0,63), Jyväskylässä (-062) ja Joensuussa (-0,60).

Sisältöä ladataan

Vuonna 2024 syntyneistä 18 % syntyi vieraskielisille äideille

Vuonna 2024 kotimaankielisille naisille syntyi 36 039 lasta ja vieraskielisille naisille 7 681 lasta. Vieraskielisille naisille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Kun vuonna 2000 syntyneistä 4 % syntyi vieraskielisille äideille, vuonna 2024 osuus oli noussut 18 %:iin.

Vuosina 2021–2024 synnyttäneiden suurimmat vieraskieliset kieliryhmät olivat venäjä (3 597 syntynyttä), arabia (2 534), somali (2 219) ja viro (1 708). Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät synnyttäjillä olivat albania, englanti, kurdi, farsi ja ukraina (900–1 400 syntynyttä).

Äidiksi ja isäksi tulleiden keski-iässä hidasta nousua

Vuonna 2024 synnyttäneiden naisten keski-ikä nousi 31,9 vuoteen ja ensimmäistä kertaa synnyttäneiden keski-ikä 30,4 vuoteen. Biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä nousi 34,2 vuoteen, mutta ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä pysyi 32,2 ikävuodessa. Äidiksi ja isäksi tulleiden keski-ikä on noussut melko tasaisesti vuodesta 1990 lähtien.

Sisältöä ladataan

Miesten lastensaanti vähenee 40:n ja 50:n ikävuoden jälkeen

Vuosina 2020–2024 isäksi tulleista 85 % oli alle 40-vuotiaita ja 99 % alle 50-vuotiaita miehiä. Vain reilu prosentti lapsen vuosina 2020-2024 saaneista miehistä oli yli 50-vuotiaita. Vuosittain noin tuhat isäksi tullutta jää rekisteröitymättä, jolloin heidän iästäkään ei ole tietoa.

Vuosina 2020–2024 synnyttäneistä naisista 94 % oli alle 40-vuotiaita. Viime vuosina noin 5–10 naista vuosittain on synnyttänyt lapsen yli 50-vuotiaana. Tyypillisin vaihe saada lapsia on sekä miehissä että naisissa 30–40-ikävuosien välillä.