Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys suomalaistaustaisia korkeampi – erot kaventuneet pitkällä aikavälillä
Tiedote liittyy aiheisiin:
Väestö ja yhteiskuntaMuutos
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 ja suomalaistaustaisten naisten 1,23 lasta naista kohden vuonna 2024. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10 lasta miestä kohden. Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten erot syntyvyydessä ovat kaventuneet vuosien 1990–2024 aikana.
Keskeisiä poimintoja
- Ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli 1,39 ja suomalaistaustaisten naisten 1,23 lasta naista kohden vuonna 2024.
- Ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10 lasta miestä kohden vuonna 2024.
- Suomessa syntyneiden eli toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on hieman matalampi kuin ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten.
Uutta tietoa naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan
Tiedotteen yhteydessä julkaistaan uusi StatFin-tietokantataulukko naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan vuodesta 1990 lähtien. Naisten syntyperäryhmittäisen hedelmällisyyden lisäksi taulukko tarjoaa uutta tietoa miesten lasten saannista sekä syntyperäryhmissä että koko miesväestössä.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys (naisten hedelmällisyys) pysyisi laskentavuoden tasolla. Vastaavasti miesten kokonaishedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta mies keskimäärin saisi, jos syntyvyys (miesten hedelmällisyys) pysyisi laskentavuoden tasolla. Väestön uusiutumisen rajana pidetään keskimääräistä noin 2,1 lapsilukua naista kohden.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys hieman matalampi verrattuna ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisiin
Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten erot syntyvyydessä näkyvät sekä miehissä että naisissa. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 ja suomalaistaustaisten naisten 1,23. Ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10.
Uusista julkaistavista tiedoista ilmenee myös niin kutsutun ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten (ulkomailla syntyneet) ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten (Suomessa syntyneet) erot syntyvyydessä. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,42 vuonna 2024, kun taas kaikkien ulkomaalaistaustaisten naisten (ml. Suomessa syntyneet) kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 lasta naista kohden. Samanlainen ero näkyy myös ulkomaalaistaustaisilla miehillä, kun katsoo vuotta 2024 edeltäviä vuosia: Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys on hieman korkeampi kuin kaikkien ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys.
Suomessa syntyneille ulkomaalaistaustaisille ei ole laskettu omaa kokonaishedelmällisyyslukua, koska heidän määränsä on pieni ja valtaosa on alle 30-vuotiaita. Tästä johtuen syntyvyyden vertailua ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten välillä voi tehdä vain edellä mainittujen lukujen kautta.
Tiedot isistä saadaan hitaammin
Miesten kokonaishedelmällisyyttä tarkastellessa on huomiotava lukujen tarkentuminen muutaman vuoden ajan (arviolta +0,01-0,15 yksikköä kokonaishedelmällisyyslukuun). Isyyden vahvistaminen tapahtuu osalle syntyneistä vasta muutaman ikävuoden jälkeen, minkä takia miesten kokonaishedelmällisyysluvut voivat revisoitua noin 2-5 vuodelle taaksepäin. Revisio on ulkomaalaistaustaisilla miehillä suurempaa ja ulottuu useammalle vuodelle. Suomalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluvun tarkentuminen tapahtuu oletettavasti vain yhdelle vuodelle. Revisiosta johtuen miesten kokonaishedelmällisyyslukujen tarkempaa vertailua on hyvä tehdä aiemmilta vuosilta.
Vuonna 2020 ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,61 ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku 1,59 lasta miestä kohden. Suomalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,21. Vielä vuonna 1990 erot olivat suuremmat. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyysluku oli 3,06 ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten 2,89 lasta miestä kohden. Suomalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,64 vuonna 1990.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Sukupuoli
- Äidin ikä
- Äidin taustamaa
- Sukupuoli
- Äidin ikä
- Lapsen järjestysluku
- Syntyperä
- Sukupuoli
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon