Kotitalouksien varallisuus keskittyy varakkaimpaan kymmenesosaan

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 euroa vuonna 2023. Siihen verrattuna nettovarallisuuden keskiarvo oli yli kaksinkertainen, eli 228 700 euroa kotitaloutta kohti. Keskiarvo on mediaania selvästi suurempi, koska varallisuus on keskittynyt nettovarallisuusjakauman varakkaimpaan osaan.

Varakkaimmassa kymmenesosassa kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 817 400 euroa ja keskiarvo 1 185 700 euroa vuonna 2023. Varakkaimpaan kymmenykseen kuului, jos kotitaloudella oli nettovarallisuutta enemmän kuin 550 000 euroa vuonna 2023. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien velat ylittivät varat, joten sekä nettovarallisuuden keskiarvo että mediaani olivat negatiivisia. Toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä sekä keskiarvo että mediaani olivat hieman nollaa suurempia.

Sisältöä ladataan

Varallisuuskymmenykset saadaan järjestämällä kotitaloudet nettovarallisuuden (varat – velat) mukaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa kymmenyksessä oli 10 % kotitalouksista eli 295 000 kotitaloutta vuonna 2023.

Oma asunto on tärkein varallisuuslaji kaikissa muissa kymmenyksissä paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, jossa rahoitusvarallisuuden osuus on suurin. Varakkain kymmenesosa kotitalouksista omisti 45 % kokonaisvaroista (reaali- ja rahoitusvarat) vuonna 2023. Rahoitusvarallisuudesta varakkain kymmenesosa omisti 62 % ja reaalivarallisuudesta 38 %.

Kokonaisvarojen rakennetta nettovarallisuuskymmenyksittäin on kuvattu alla olevassa kuviossa keskiarvojen avulla. Kuviossa varat yhteensä on jaettu omaan pääasialliseen asuntoon, muuhun reaalivarallisuuteen sekä rahoitusvaroihin. Vähentämällä näistä velat saadaan nettovarallisuus.

Varallisuuserot kasvoivat

Varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta kasvoi 2,2 prosenttiyksikköä vuonna 2023 edelliseen tutkimusvuoteen 2019 verrattaessa. Varakkain kymmenesosa omisti 52 % ja varakkain viisi prosenttia 37 % nettovarallisuudesta vuonna 2023.

Varakkain kymmenys omisti yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta ensimmäistä kertaa kotitalouksien varallisuus -tilaston mittaushistorian aikana. Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti 4 % nettovarallisuudesta. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä nettovarallisuus oli negatiivista ja sen osuus nettovaroista oli -0,9 %.

Nettovarallisuuden jakautuminen 1987–2023, osuudet nettovarallisuuden kokonaismäärästä (%)

Sisältöä ladataan

Tilaston tiedot varallisuuden jakautumisesta on tuotettu määrävuosin vuodesta 1987 alkaen. Koko aikasarjaa tarkasteltaessa osa muutoksesta selittyy tilaston menetelmä- ja sisältömuutoksilla. Nämä huomioiden voidaan kuitenkin sanoa, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on kasvanut. Esimerkiksi vuoteen 2004 verrattuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on noussut 9,3 prosenttiyksikköä.

Suhteellisia varallisuuseroja kuvaavan indikaattorin eli nettovarallisuuden Gini-kertoimen muutos tukee myös havaintoa varallisuuserojen kasvusta. Nettovarallisuuden Gini-kerroin sai arvon 70,7 vuonna 2023, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä edellistä tutkimusvuotta 2019 enemmän. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikilla kotitalouksilla on yhtä paljon varallisuutta ja arvon 100, jos yksi kotitalous omistaa kaiken varallisuuden. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset varallisuuserot.

Gini-kerrointa käytetään yleisesti suhteellisten nettovarallisuuserojen kuvaamiseen, vaikka nettovarallisuus saa runsaasti negatiivisia arvoja. Gini-kertoimen muutos tutkimusvuosien välillä on kuitenkin samankaltaista, vaikka negatiiviset arvot poistettaisiin. Lisäksi myös bruttovarallisuuden (varat ennen velkojen vähentämistä) Gini-kerroin kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Varakkaimmassa kymmenesosassa eniten eläkeläisiä ja palkansaajia

Nettovaroiltaan varakkaimman kymmenesosan kotitalouksista 42 % oli eläkeläistalouksia ja 40 % palkansaajatalouksia vuonna 2023. Seuraavaksi suurin ryhmä varakkaimmassa kymmenesosassa olivat yrittäjätaloudet, joita oli 16 % varakkaimman kymmenesosan kotitalouksista. Kotitalouden sosioekonominen asema on sen viitehenkilön eli suurituloisimman henkilön sosioekonominen asema.

Kaksi vähävaraisinta kymmenystä poikkeavat rakenteeltaan sekä muista kymmenyksistä että toisistaan. Vähävaraisimmasta kymmenyksestä palkansaajatalouksia oli yli puolet (53 %) ja opiskelijatalouksia oli 23 %. Työttömiä kotitalouksia ja eläkeläiskotitalouksia oli opiskelijatalouksia vähemmän eli yhteensä 16 % vähävaraisimman kymmenyksen kotitalouksista.

Toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä opiskelijoita oli vain 7 % kotitalouksista ja työttömiä kotitalouksia ja eläkeläiskotitalouksia enemmän eli yhteensä 51 % kymmenyksen kotitalouksista. Palkansaajatalouksien osuus oli puolestaan kolmannes (34 %), joka oli vähemmän kuin missään muussa nettovarallisuuskymmenyksessä.

Velallisten kotitalouksien osuus on suurin vähävaraisimmassa kymmenyksessä ja pienin toiseksi vähävaraisimmassa kymmenyksessä.