Maakuntien kokonaisnettomuutto ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin Uudellamaalla

Maakuntien kokonaisnettomuutto tarkoittaa maahanmuutosta ja muualta Suomesta saatua muuttoa huomioituna maakunnasta poismuutot. Tässä katsotaan ulkomaalaistaustaisisten kokonaisnettomuuttoa maakunnittain vuosina 2020–2024 (maakuntaan muuttaneet ulkomaalaistaustaiset vähennettynä maakunnasta muuttaneet ulkomaalaistaustaiset).

Suurin kokonaisnettomuutto ulkomaalaistaustaisista oli Uudellamaalla, johon muutti ulkomailta ja muualta Suomesta 91 600 ulkomaalaistaustaista enemmän poismuuttajiin verrattuna vuosina 2020–2024. Jopa viidennes Uudenmaan ulkomaalaistaustaisten muuttovoitosta tuli maakuntien välisestä muutosta (18 700 henkilöä).

Ulkomaalaistaustaisten kokonaisnettomuutto oli seuraavaksi suurinta Varsinais-Suomessa (17 200 henkilöä), Pirkanmaalla (13 200) ja Pohjois-Pohjanmaalla (6 300). Kaikki maakunnat olivat voitollisia ulkomaalaistaustaisisten kokonaisnettomuutossa, mikä johtui positiivisesta nettomaahanmuutosta kaikkiin maakuntiin.

Maakuntien välisessä muutossa ulkomaalaistaustaiset keskittyvät melko vahvasti etelään, sillä vain kaksi maakuntaa on viime vuosina saanut muuttovoittoa ulkomaalaistaustaisista muualta Suomesta. Uudenmaan nettomaassamuutto ulkomaalaistaustaisista oli 18 700 henkilöä ja Varsinais-Suomen 89 henkilöä vuosina 2020–2024. Muiden maakuntien kohdalla muualle Suomeen muuttavia ulkomaalaistaustaisia oli enemmän kuin maakuntaan muualta Suomesta muuttavia. Ulkomaalaistaustaisten nettomaassamuutto oli tappiollisin Pohjanmaalla (2 800 henkilöä) Pohjois-Pohjanmaalla (2 300) ja Etelä-Karjalassa (2 000).

Vuosien 2020–2024 aikana Uudellemaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista (135 500 muuttoa) 28 % muutti muualta Suomesta ja 72 % ulkomailta. Varsinais-Suomeen 2020–2024 muuttaneista ulkomaalaistaustaisista (28 300 muuttoa) 30 % muutti muualta Suomesta ja 70 % ulkomailta. Pirkanmaalla vastaavat osuudet olivat 32 % ja 68 %.

Pääkaupunkiseudulle muutto muualta Suomesta kasvoi molemmilla taustamaaryhmillä ja kääntyi voitolliseksi korkeasti koulutetuilla

Vuonna 2024 pääkaupunkiseutu sai syntyperän mukaan tarkasteltuna maassamuutossa ulkomaalaistaustaisista 4 396 henkilöä ja suomalaistaustaisista 442 henkilöä voittoa. Molemmissa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuosina 2020–2023 suomalaistaustaisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle kääntyi negatiiviseksi, mutta palasi voitolliseksi vuonna 2024.

Pääkaupunkiseutu menetti koronavuosina muualle Suomeen väkeä kaikista koulutusryhmistä, ja erityisesti korkeasti koulutettujen ja perusasteen tutkinnon omaavien nettomaassamuutto oli tappiollista vuosina 2020–2022. Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto elpyi lähes kaikissa koulutusryhmissä vuonna 2024, vain toisen asteen koulutuksen (ml. erikoisammattitutkinnot) saaneiden luvun laskiessa edellisvuodesta (289 henkilöä). Kaikissa koulutusryhmissä pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli positiivista vuonna 2024. Ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutusasteen nettomaassamuutto kääntyi 273 hengen muuttovoittoon, sen ollessa tappiollista vuonna 2023.

Ulkomailta muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä Suomessa

Suomeen muuttavilta ulkomaalaisilta ei kerätä tietoja heidän ulkomailla suorittamastaan koulutuksesta maahanmuuton yhteydessä. Tämä on yksi suurimpia tietovajeita kansainväliseen muuttoliikkeeseen liittyen. Rekisteriin perustuvia tilastoja tai tutkimusaineistoja maahan muuttaneiden ulkomaalaisten koulutuksesta ei voida laatia. Tietovajetta on yritetty täydentää myöhemmin täydennyskyselyin (Tieto & trendit - Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne), mutta joka vuosi Suomeen muuttaa uusia tulijoita, joilta tietoja ei ole kysytty.