Pienituloisia 14,2 % asuntoväestöstä vuonna 2024

Pienituloisuusrajan alle jäi 782 300 henkilöä vuonna 2024, kun raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 % vuosittaisesta mediaanitulosta. Pienituloisten lukumäärä kasvoi 45 500 henkilöllä edellisvuodesta. Pienituloisia oli 14,2 % asuntoväestöstä, kun vuotta aiemmin osuus oli 13,4 %.

OECD:n käyttämä raja on pienempi eli puolet mediaanitulosta. Sen alapuolelle jäi 400 200 henkilöä eli 7,3 % asuntoväestöstä. Vuotta aiemmin osuus oli 6,6 %. Suhteellisen pienituloisuuden kehitys on ollut samankaltaista vuosina 2010–2024 molemmilla pienituloisuusrajoilla.

Sisältöä ladataan

Eurostatin määritelmän mukainen pienituloisuuden raja (60 % mediaanista) oli yhden hengen taloudelle noin 18 310 euroa vuodessa (nettotulot noin 1 530 euroa/kk) vuonna 2024. Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille pienituloisuusrajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen asuntokunnassa raja on 2,1-kertainen yhden hengen asuntokuntaan verrattuna eli 38 460 euroa (talouden nettotulot alle 3 200 euroa/kk) . Pienituloisuusrajoja erityyppisissä asuntokunnissa on tulonjakotilaston tietokantataulukossa 13vi.

Pienituloisuus on syventynyt

Pienituloisten tulot jäivät keskimäärin kauemmaksi pienituloisuuden rajasta vuonna 2024, joten pienituloisuus syveni. Pienituloisten mediaanitulo oli 17,2 % pienituloisuusrajan alapuolella vuonna 2024, kun eroa edellisvuonna oli 16,3 %. Syvenemistä osoittaa myös se, että pienituloisuus lisääntyi suhteellisesti enemmän alemmilla pienituloisuusrajoilla (40 % tai 50 % mediaanista).

Pienituloisuus katsotaan pitkittyneeksi, jos henkilö on tilastovuoden lisäksi ollut pienituloinen vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Pitkittyneesti pienituloisia oli 8,1 % asuntoväestöstä, yhteensä 443 500 henkilöä vuonna 2024. Tämä oli 56,7 % kaikista vuoden 2024 pienituloisista, kun vuotta aiemmin osuus oli 58 %.

Sisältöä ladataan

137 400 lasta pienituloisissa asuntokunnissa

Pienituloisissa asuntokunnissa (raja 60 % mediaanista) oli 137 400 lasta vuonna 2024, mikä oli 13,8 % kaikista asuntoväestön alle 18-vuotiaista. Vuotta aiemmin lukumäärä oli 123 100 ja osuus 12,2 %. Vuonna 2010, joka on ensimmäinen vuosi, jolta vertailukelpoinen tieto on saatavilla, lasten pienituloisuusaste oli 12,8 %. Noin 63 200 lasta (6,3 %) oli vuonna 2024 asuntokunnissa, joiden tulot olivat alle puolet mediaanista. Vuotta aiemmin lukumäärä oli 54 700 ja osuus 5,4 %.

Sisältöä ladataan

Lapsiperheissä asuvien pienituloisuuteen vaikuttavat sekä lasten määrä että tuloa hankkivien aikuisten määrä. Pienituloisuus on yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä. Yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista lapsista 28,1 % oli pienituloisia vuonna 2024. Lasten määrän kasvaessa myös pienituloisuus yleistyy. Yhden aikuisen ja vähintään 4 lapsen asuntokunnissa lähes puolet (48,4 %) lapsista oli pienituloisia vuonna 2024.

Kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista lapsista pienituloisia oli 9,3 %. Myös tässä ryhmässä pienituloisuus on huomattavasti yleisempää silloin, kun lasten määrä on 4 tai enemmän. Heidän pienituloisuusasteensa oli 25,1 %.

Pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvista lapsista 37,9 % (52 100 lasta) asui yhden aikuisen lapsiperheessä. Kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa pienituloisista lapsista oli 47,2 % (64 900 lasta).

Sisältöä ladataan

Pienituloisuus iän mukaan

Pienituloisten osuus oli selvästi korkein 18–24-vuotiailla, joista noin joka kolmas kuului pienituloiseen asuntokuntaan. Toiseksi korkein se oli yli 84–vuotiailla, joista liki viidesosa asuntoväestöön kuuluneista jäi pienituloisuusrajan alle. Yli 64-vuotiaita pienituloisia oli yhteensä 155 000 ja 18–64-vuotiaita 489 400 vuonna 2024. Työikäisistä pienituloisista vajaa 30 % eli 144 900 henkilöä oli 18–24-vuotiaita.

Sisältöä ladataan

Lasten ohella myös 18–64-vuotiaiden pienituloisuusaste nousi yli prosenttiyksiköllä vuonna 2024. Sen sijaan yli 64-vuotiaiden suhteellinen asema tulojakaumassa on vuosina 2023 ja 2024 parantunut korkeasta inflaatiosta seuranneiden eläkkeiden suurten indeksikorotusten myötä. Vuonna 2024 työeläkeindeksi nousi 5,7 % ja vuotta aiemmin 6,8 %. Kelan eläkkeisiin tehtiin 5,9 %:n indeksikorotus vuonna 2024. Tämä näkyy myös pienituloisuusasteessa, joka oli yli 64-vuotiailla vuonna 2024 yli prosenttiyksikön edellisvuotta pienempi eli 12,1 %.

Sisältöä ladataan

Ulkomaalaistaustaisten osuus pienituloisista on kasvanut

Ulkomaalaistaustaisten lukumäärä ja osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina, jolloin maahanmuutto on ollut erityisen voimakasta. Vuonna 2024 noin neljännes (25,8 %) pienituloisista oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus oli 18,7 % vuonna 2022 ja 22,4 % vuonna 2023. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa.

Sisältöä ladataan

Alla olevassa taulukossa pienituloisuusasteet on esitetty henkilön syntyperän ja iän mukaan. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste oli noin kolminkertainen (33,9 %) suomalaistaustaisiin verrattuna (11,8 %). Suomalaistaustaisten pienituloisuusaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, kun se ulkomaalaistaustaisilla kasvoi selvästi enemmän eli 3,6 prosenttiyksikköä. Eroa selittää yli 64-vuotiaiden suomalaistaustaisten pienituloisuusaste, joka aleni yli prosenttiyksiköllä. Yli 64-vuotiaista pienituloisista 8,7 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2024. Työikäisistä pienituloisista ulkomaalaistaustaisia oli 27,4 % ja lapsista 39,1 %.

Sisältöä ladataan

Suomalaistaustaisilla työikäisillä ja lapsilla pienituloisuusasteet nousivat molemmilla 0,7 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisilla nousua oli enemmän, lapsilla 5 prosenttiyksikköä ja työikäisillä 3,5 prosenttiyksikköä. Taustatekijöitä muutoksille ovat heikko työllisyyskehitys sekä etuuksiin vuonna 2024 tehdyt muutokset. Esimerkiksi osassa Kelan etuuksista jäädytettiin indeksikorotukset, asumistukea leikattiin ja työttömyysturvan lapsikorotukset poistuivat vuonna 2024. Toisaalta toimeentulotukeen tehtiin indeksikorotus ja elatustukea sekä monilapsisten perheiden lapsilisiä ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotettiin.

Vuonna 2023 maahanmuutto oli ennätyksellisen suurta ja se säilyi suurena myös vuonna 2024. Sitä ovat kasvattaneet erityisesti tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuodesta 2022 alkaen tulleet ukrainalaiset, joilla on ollut mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen. Myös useiden Aasian maiden kansalaisten maahanmuutot ovat lisääntyneet.

Muiden kuin työluvalla tulleiden maahanmuuttajien tulotaso on kuitenkin tyypillisesti matala ensimmäisenä Suomessa asuttuna vuotena. Tulot voivat jäädä alhaiseksi myös henkilöillä, jotka kuuluvat asuntoväestöön vain osan vuotta. Tämän vuoksi seuraavassa kuviossa pienituloisuusasteet on esitetty myös ilman tilastovuonna asuntoväestöön tulleita maahanmuuttajia.

Koko väestön pienituloisuusasteeseen uusilla maahanmuuttajilla on ollut melko vähäinen vaikutus, joskin se on kasvanut viime vuosina. Vuosina 2023 ja 2024 niiden henkilöiden pienituloisuusaste, jotka eivät muuttaneet asuntoväestöön kyseisenä vuonna, oli 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko asuntoväestön pienituloisuusaste. Vuosina 2010–2022 eroa on ollut 0,2–0,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2024 pienituloisuuden kasvu ei kuitenkaan selity vuonna 2024 asuntoväestöön tulleilla maahanmuuttajilla. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste on pienempi ilman uusia tulijoita, mutta vuosimuutos on ollut saman suuntaista. Poikkeuksia ovat vuodet 2022 ja 2023, jolloin tämän ryhmän pienituloisuusaste olisi pysynyt muutoin vakaana, mutta uusien väestöön tulijoiden myötä se nousi.

Tulonjakotilaston perusjoukko on rajattu asuntoväestöön, jolloin tilaston maahanmuuttajat ovat Suomen vakituisessa väestössä ja oikeutettuja tulonjakotilaston tuloihin sisältyviin tulonsiirtoihin.

Pienituloiset kiinteällä pienituloisuusrajalla

Vuonna 2024 mediaanitulo ja samalla siihen sidotut pienituloisuusrajat kasvoivat nimellisesti 3,7 % edellisvuodesta. Inflaatiovauhti oli verraten maltillista, sillä kuluttajahinnat nousivat 1,6 % vuonna 2024. Reaalisesti eli inflaatiokorjattuna mediaanitulossa oli siten lisäystä 2,1 % vuodesta 2023 vuoteen 2024.

Vuosina 2022 ja 2023 kuluttajahinnat olivat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, sillä inflaatio oli 6,2 % vuonna 2023 ja 7,1 % vuonna 2022. Hintojen nousun vuoksi reaalitulot näinä vuosina alenivat, sillä tulot eivät kasvaneet hintojen tahdissa.

Vuosittaiseen nimellisen mediaanitulon muutokseen sidottu suhteellinen pienituloisuusaste ei huomioi hintojen nousun vaikutusta ostovoimaan, eikä siten ota huomioon inflaation aiheuttamaa reaalitulojen laskua vuosina 2022 ja 2023. Se kuvaa vain pieni- ja keskituloisten välisiä suhteellisia tuloeroja.

Tämän vuoksi kuviossa esitetään pienituloisuusaste siten, että raja on kiinnitetty vuoden 2019 tasoon. Sitä ei sidota mediaanitulon vuosimuutoksiin, vaan se vastaa vuoden 2019 inflaatiokorjattua tulotasoa. Yhden hengen taloudelle tämä samana pysyvä pienituloisuuden raja oli 18 560 euroa vuodessa (noin 1 550 euroa kuukausitasolla), vuoden 2024 hinnoin.

Kun käytetään tätä kiinteää vuoden 2019 rajaa, pienituloisuusaste aleni 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2024. Se oli noussut vuosina 2022 ja 2023, molempina noin prosenttiyksikön verran. Sitä ennen kiinteään rajaan perustuva pienituloisuusaste oli vähentynyt lähes joka vuosi.

Sisältöä ladataan

Kiinteällä rajalla pienituloisten lukumäärä riippuu valitusta perusvuodesta. Tulonjakotilaston käyttämä vuosi 2019 on myös Eurostatin ja OECD:n käyttämä kiinteän pienituloisuusrajan perusvuosi. Tulonjakotilaston tietokantataulukoissa on tietoja lisäksi viimeisintä tilastovuotta edeltävän vuoden kiinteällä rajalla. Myös tällöin pienituloisten osuus väheni hieman.

Kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä 229 000

Kokonaan perusturvan varassa oleviksi on määritelty henkilöt, joiden asuntokunnan bruttotuloista yli 90 % koostuu perusturvaetuuksista tai viimesijaisesta turvasta. Perusturvaetuudet koostuvat pääosin muista kuin ansiosidonnaisista tulonsiirroista. Poikkeuksia ovat aineistosyistä sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Perusturvaan on luettu myös toimeentulotuki. Työ- ja omaisuustulojen kehityksen ohella perus- ja ansiosidonnaisiin etuuksiin tehdyt muutokset vaikuttavat tunnuslukuun, mutta yleensä vähemmän kuin yksittäisten etuuksien saajien osuuksiin (esimerkiksi toimeentulotukea saaneiden osuuteen).

Vuonna 2024 kokonaan perusturvan varassa oli 4,5 % asuntoväestöstä eli 248 900 henkilöä. Näistä 99 200 oli ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli vuodet 2021–2024. Kokonaan perusturvan varassa olevien määrä kasvoi noin 20 000 hengellä edellisvuodesta. Sen sijaan pitkittyneesti perusturvan varassa olevia oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Sisältöä ladataan