Tässä katsauksessa kuvataan tuloerojen pitkän aikavälin kehitystä vuodesta 1966 vuoteen 2024. Katsauksen lopussa tarkastellaan erikseen myös viimeisimmän tilastovuoden tietoja. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineistoon vuosilta 1995–2024, tulonjakotilaston otosaineistoon vuosilta 1986–1994 ja kulutustutkimuksen otosaineistoon vuosilta 1966, 1971, 1976 ja 1981.

Suhteellisten tuloerojen kehitys

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 28,4 vuonna 2024. Tämä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.

Tuloerot kasvoivat Suomessa kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun puolenvälin jälkeen muutamassa vuodessa likimain nykytasolle. Vuonna 2024 Gini-kerroin oli 6,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1995, mutta samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa.

Tietoja ennen vuotta 1986 on vain viiden vuoden välein tehdyistä kulutustutkimuksista. Kuviossa puuttuvat välivuodet (1967–1985) on lineaarisesti interpoloitu.

Tuloeroja on tarkasteltu vuositulojen lisäksi laskemalla henkilöiden tulot yhteen kolmen vuoden ajalta, mikä tasoittaa erityisesti omaisuustulojen vuosittaista vaihtelua. Suurimmillaan kolmen vuoden tulojen Gini-kerroin oli ennen finanssikriisiä (vuosien 2006–2008 tulot). Aikasarja alkaa vuodesta 1997, sillä laskenta edellyttää paneeliaineistoa, jonka ensimmäinen vuosi on 1995.

Suurta vuosittaista vaihtelua on erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitoissa. Jos myyntivoitot ja niistä maksetut verot poistetaan tuloista, kasvoi Gini-kerroin 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2024, eli hieman vähemmän kuin myyntivoittojen kanssa (+0,5). Vuonna 2024 myyntivoitot kasvoivat jälleen selvästi, kun ne kahtena edeltävänä vuotena olivat vähentyneet.

Gini-kerroin tiivistää koko väestön tuloerot yhteen lukuun, mutta ei kerro, missä kohtaa tulojakaumaa muutokset tapahtuvat. Tätä havainnollistaa alla oleva kuvio tulokymmenysten tulo-osuuksista. Vuonna 2024 suurituloisimman kymmenesosan osuus tuloista oli 23,6 %, kun se vuonna 1995 oli 19,7 %. Pienituloisimman kymmenesosan osuus oli 3,6 % vuonna 2024, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 1995.

Suurituloisimman kymmenesosan ja sen sisällä kaikkein suurituloisimman prosentin tulo-osuus kasvoi erityisesti 1990-luvun lopulla. Kuviossa toiseksi viimeinen luokka on suurituloisin kymmenys ilman suurituloisinta prosenttia, ja viimeinen luokka suurituloisin prosentti erikseen (noin 55 000 henkilöä).

Sisältöä ladataan

Tulokymmenyksissä väestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa. Tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) eli asuntokunnan nettotulo verojen jälkeen. Vuosi 1995 on vertailuvuosi, koska tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot alkavat tästä vuodesta ja tuloerot alkoivat tuolloin kasvaa.

Tuloerojen muutokseen vaikuttavat useat tekijät, kuten suhdanteet, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestörakenteen kehitys. Näiden vaikutusta tuloeroihin ei voi tilastosta suoraan eritellä.

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso 6,6-kertainen pienituloisimpaan nähden

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi. Tämä näkyy kuviossa, jossa on esitetty reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2024.

Sisältöä ladataan

Tiedot ovat reaalisina eli niissä on huomioitu inflaatio, joka oli poikkeuksellisen nopeaa vuosina 2023 (6,2 %) ja 2022 (7,1 %). Vuonna 2024 kuluttajahinnat nousivat selvästi maltillisemmin, 1,6 % edellisvuodesta.

Vuonna 2024 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli noin 12 280 euroa henkeä kohti vuodessa. Se on noussut reaalisesti noin viidenneksellä (19,4 %) vuodesta 1995 vuoteen 2024. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo on noussut samassa ajassa reaalisesti noin 85 %. Se oli 6,6-kertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 81 600 euroa vuonna 2024.

Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 55 % keskiarvolla mitattuna ja noin 48 % mediaanilla mitattuna vuodesta 1995 vuoteen 2024. Vuoteen 2010 verrattuna keskiarvo on kasvanut reaalisesti 4,6 % ja mediaani 4,0 %.

Pienituloisimpaan kymmenykseen kuului, jos ekvivalentit nettovuositulot olivat pienemmät kuin 16 610 euroa vuonna 2024. Tämä vastaa 1 385 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnassa. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuului vuonna 2024, jos asuntokunnan ekvivalentit nettovuositulot olivat suuremmat kuin 53 130 euroa. Tämä tuloraja vastaa 4 430 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnassa.

Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksiköillä talouden tulot muunnetaan vastaamaan yksin asuvan tuloja, eli ekvivalenteiksi tuloiksi. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen asuntokunnassa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen asuntokuntaan verrattuna. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluakseen tällaisella asuntokunnalla olisi pitänyt olla noin 9 300 euron nettotulot kuukaudessa vuonna 2024.

Tuotannontekijätulojen ja bruttotulojen erot

Suomessa suhteellisten tuloerojen nopean kasvun taustalla 1990-luvun lopussa oli vuosikymmenen alun syvä lama ja sitä seurannut nousukausi. Laman aikana tuotannontekijätulojen erot (tuloerot ennen tulonsiirtoja) kasvoivat nopeasti, mutta käytettävissä olevien rahatulojen erot vasta laman taituttua. Tuotannontekijätulojen erot pysyivät 1990-luvun laman jälkeen pitkään melko vakaina, mutta viime vuosikymmenen aikana ne olivat jälleen kasvussa. Yksi tekijä tässä oli väestön ikääntyminen, sillä työikäisen väestön keskuudessa tuotannontekijätulojen erot pysyivät verraten vakaina myös viime vuosikymmenen aikana (katso edellisen vuoden katsaus tuloeroista).

Sisältöä ladataan

Tuotannontekijätuloja ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot. Kun näihin lisätään saadut tulonsiirrot, saadaan bruttotulot. Kun bruttotuloista edelleen vähennetään maksetut tulonsiirrot, saadaan käytettävissä olevat rahatulot. Tuotannontekijätulot eivät sisällä tulonsiirtojen vaikutusta, joten ne jakautuvat epätasaisimmin kaikkien kotitalouksien kesken.

Ikääntymisen ohella keskeinen väestörakenteen muutos on ollut maahanmuuton lisääntyminen. Vuonna 1995 ulkomaalaistaustaisten osuus asuntoväestöstä oli 1,5 %, kun se vuonna 2024 oli 10,8 %. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisten keskinäiset tuloerot ovat suuremmat ja tulotaso keskimäärin matalampi kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisten väestöosuuden kasvu on hieman lisännyt tuloeroja koko väestössä viime vuosina. Pitkällä aikavälillä kuitenkin koko väestön tuloerojen muutos on seurannut suomalaistaustaisten henkilöiden tuloerojen kehitystä (katso tietokantataulukko 14ya).

Tulojen muutos vuodesta 2023 vuoteen 2024

Vuonna 2024 reaalitulot kääntyivät jälleen nousuun, kun ne kahtena edellisenä vuonna olivat erittäin korkean inflaation vuoksi laskeneet. Inflaatiovauhti maltillistui ja kuluttajahintojen vuosimuutos oli 1,6 % vuonna 2024. Nimellistuloja kasvattivat vuonna 2024 myös eläkkeiden tavallista korkeammat indeksikorotukset, palkkatason nousu ja omaisuuden myyntivoitot. Työllisyystilanne sen sijaan heikkeni vuonna 2024.

Edellisvuoden korkean inflaation seurauksena työeläkeindeksi nousi 5,7 % ja Kelan eläkkeisiin, toimeentulotukeen, vammaisetuuksiin, sotilasavustukseen ja elatustukeen tehtiin 5,9 %:n indeksikorotus vuonna 2024. Muiden Kelan etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin ja mm. työttömyyskorvausten lapsikorotukset poistuivat ja asumistukea leikattiin. Kokoaikaisten palkansaajien keskiansioita mittaava ansiotasoindeksi nousi 3,1 % (vuotta aiemmin 4,2 %). Omaisuustuloista suurituloisille keskittyvät myyntivoitot kasvoivat nimellisesti yli neljänneksellä, kun ne kahtena edellisvuotena olivat vähentyneet.

Nämä taustatekijät heijastuvat vuoden 2024 reaalitulokehitykseen, joka oli pienituloisimmalla kymmenyksellä negatiivista, keskituloisilla verraten hyvää ja etenkin suurituloisimmalla viidellä prosentilla muita ryhmiä parempaa. Tämä käy ilmi seuraavasta kuviosta, jossa kuvataan keskiarvon reaalista muutosta tulojakaumassa viiden prosentin välein vuodesta 2023 vuoteen 2024. Väestö on järjestetty tulojen mukaan kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 275 000 henkilöä.

Sisältöä ladataan

Tulojen muutokset tulokymmenyksissä euromääräisinä on esitetty seuraavassa kuviossa. Euromääräiset muutokset ovat tyypillisesti hyvin suuria tulojakauman yläosassa. Näin oli myös vuonna 2024 pitkälti omaisuuden myyntivoittojen kasvun vuoksi.

Sisältöä ladataan

Tulokymmenysten väestörakenne

Saman tulokymmenyksen henkilöitä yhdistää tulotaso, mutta muutoin niissä on erilaisia henkilöitä; nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä suurin ryhmä ovat 18–24-vuotiaat. Suurituloisimmassa kymmenyksessä eniten on 50–64-vuotiaita.

Sisältöä ladataan

Seuraavassa kuviossa on esitetty tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2024. Palkka- ja yrittäjätulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde enemmistöllä henkilöistä kolmannesta tulokymmenyksestä alkaen. Kahden pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä enemmistöllä asuntokunnan pääasiallisena tulolähteenä olivat tulonsiirrot, jotka on kuviossa jaettu vanhuuseläkkeisiin ja muihin tulonsiirtoihin.

Omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde reilulle kymmenesosalle (11,9 %) suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä. Suurituloisimmasta kymmenyksestä on kuviossa vielä eroteltu toimeentulojakauman suurituloisin prosentti. Tämän ryhmän henkilöistä yli puolella (51,7 %) omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde vuonna 2024.

Sisältöä ladataan

Maahanmuutto jatkui hyvin korkealla tasolla vuonna 2024, kuten kahtena edellisvuotena. Sitä ovat kasvattaneet erityisesti tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuodesta 2022 alkaen tulleet ukrainalaiset, joilla on ollut mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen. Myös useiden Aasian maiden kansalaisten maahanmuutot ovat lisääntyneet.

Syntyperän mukaan tarkasteltuna pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä 28,1 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2024. Vuotta aiemmin osuus oli 23,8 % ja vuonna 2022 19,5 %. Suurituloisimmassa kymmenyksessä ulkomaalaistaustaisten osuus oli sama kuin vuotta aiemmin eli vajaa viisi prosenttia (4,8 %). Koko asuntoväestöstä reilu kymmenesosa (10,8 %) oli ulkomaalaistaustaisia.

Sisältöä ladataan

Tulonjakotilaston perusjoukko on rajattu asuntoväestöön, jolloin tilaston maahanmuuttajat ovat Suomen vakituisessa väestössä ja oikeutettuja tulonjakotilaston tuloihin sisältyviin tulonsiirtoihin. Muiden kuin työluvalla tulleiden maahanmuuttajien tulotaso on kuitenkin tyypillisesti matala ensimmäisenä Suomessa asuttuna vuotena. Tulot voivat jäädä alhaiseksi myös henkilöillä, jotka kuuluvat asuntoväestöön vain osan vuotta.