Etusivu > Tilastot > Ajankäyttö > 2009 > Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981 - 2009 > 2. Kulttuuritilaisuudet

2. Kulttuuritilaisuudet

2.1. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen suosittua

Kulttuuritilaisuuksissa käyminen on suosittua; 10 vuotta täyttäneestä väestöstä 83 prosenttia oli käynyt jossakin kulttuuritilaisuudessa ajankäyttötutkimusta edeltävän vuoden aikana. Määrä on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Suosituimmat kulttuuritilaisuudet ovat elokuvat ja konsertit, joissa oli käynyt puolet väestöstä. Konserteissa käyminen on viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt.

Naiset käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin miehet: naisista 86 prosenttia ja miehistä 79 prosenttia oli käynyt jossakin kulttuuritilaisuudessa. Yleisintä kulttuuritilaisuuksissa käyminen oli lapsilla ja nuorilla.

Ylemmät toimihenkilöt käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät. Kuitenkaan ylemmistä toimihenkilöistä kulttuuritilaisuuksissa käyvien osuus ei ole lisääntynyt. Sen sijaan maatalousyrittäjät, muut yrittäjät, tuotantotyöntekijät sekä jakelu- ja palvelutyöntekijät käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten. Voidaan siis sanoa, että kulttuuritilaisuudet tavoittavat yleisöä entistä laaja-alaisemmin.

Kuvio 1. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen 12 kuukauden aikana 1999 ja 2009, %

2.2. Konserteissa käyminen lisääntynyt voimakkaasti

Konserteissa käyminen on voimakkaasti lisääntynyt; puolet väestöstä oli käynyt konserteissa tutkimusta edeltävän vuoden aikana, kun vielä 1980-luvun alussa konserteissa oli käynyt hieman yli kolmasosa. Naiset käyvät konserteissa enemmän kuin miehet. Kuitenkin sekä naiset että miehet olivat lisänneet konserteissa käymistä. Eniten konserteissa kävivät 15–44-vuotiaat. Merkittävin muutos oli tapahtunut varhaisessa keski-iässä olevien kohdalla: 35–44-vuotiailla konserteissa käyminen oli lisääntynyt lähes 20 prosenttiyksikköä. 65 vuotta täyttäneistä oli käynyt konserteissa noin kolmannes, mikä on huomattavasti enemmän kuin 10 vuotta sitten. Tässä saattaa olla kysymys kohorttivaikutuksesta: nuorempana aloitettua harrastusta jatketaan myöhemminkin. Ylemmät toimihenkilöt kävivät konserteissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät (72 %), mutta tuotanto-, jakelu- ja palvelutyöntekijät olivat eniten lisänneet konserteissa käymistä.

Mitkä seikat saattavat vaikuttaa konserteissa käymisen voimakkaaseen lisääntymiseen? Tapahtumanjärjestäjien Teostolle ilmoittamien tietojen mukaan konserttien ja festivaalien lipputulot ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2006 saakka (www.teosto.fi). Suomessa on järjestetty suuria konsertteja, jotka ovat nousseet festivaalien rinnalle. Kuitenkin myös festivaalit houkuttelevat edelleen suuria kävijämääriä, ja rock-klubien, tanssipaikkojen ja muiden pienempien elävän musiikin esityspaikkojen Teostolle maksamat esityskorvaukset ovat kasvaneet edellisvuodesta; elävän musiikin tarjonta on siis lisääntynyt ja monipuolistunut, millä todennäköisesti on vaikutusta konserteissa käymisen lisääntymiseen ja yleisöpohjan laajentumiseen (Teostory 2010).

Kuvio 2. Konserteissa käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

2.3. Elokuvissa oli käynyt noin puolet väestöstä

Elokuvateattereiden lukumäärä Suomessa on laskenut jo pitkään. 1980- ja 1990-luvuilla teatterit harvenivat, mutta elokuvasalien määrä ei kuitenkaan laskenut, vaan usean salin teatterit korvasivat vanhoja yhden tai kahden salin teattereita. Viime vuosina myös elokuvasalien määrä on laskenut, ja elokuvateatterit ovat keskittyneet entistä enemmän suuriin kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin. (Joukkoviestimet 2009.)

Elokuvateattereiden keskittymisen Helsinkiin huomaa selvästi tarkasteltaessa elokuvissa kävijöitä: pääkaupunkiseudulla asuvista 66 prosenttia oli käynyt elokuvissa tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla asuvien kohdalla ei ollut tapahtunut muutosta kymmenessä vuodessa, kun taas Pohjois-Suomessa elokuvissa käyminen oli laskenut 36 prosentista 28 prosenttiin.

Elokuvissa oli käynyt puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Aktiivisuus oli pysynyt samana viimeisen 10 vuoden aikana. Naiset käyvät elokuvissa hieman aktiivisemmin kuin miehet, tosin suuria eroja ei ole. Lapset ja nuoret (10–24-vuotiaat) olivat aktiivisimpia elokuvissa kävijöitä, kun taas 65 vuotta täyttäneistä alle viidennes oli käynyt elokuvissa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt kävivät elokuvissa enemmän kuin muut, mutta tuotanto-, jakelu- ja palvelutyöntekijät olivat hieman lisänneet elokuvissa käyntiä.

Kuvio 3. Elokuvissa käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1991, 1999, 2002 ja 2009, %

2.4. Teatterissa käyminen lisääntynyt

Teatterissa käyminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. Kaikkiaan 43 prosenttia väestöstä oli käynyt teatterissa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Naiset käyvät teatterissa huomattavasti enemmän kuin miehet, mutta myös miesten teatterissa käyminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. Ikäryhmittäin tarkastellen keski-ikäiset eli 45–64-vuotiaat kävivät teatterissa eniten. 65 vuotta täyttäneet ovat lisänneet teatterissa käymistä 1980-luvun alusta lähtien. Eniten teatterissa kävivät ylemmät toimihenkilönaiset, joista noin 70 prosenttia oli käynyt teatterissa tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana. Maatalousyrittäjillä ja muilla yrittäjillä teatterissa käyminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt.

15–24–vuotiaat kävivät teatterissa vähemmän kuin mikään muu ikäryhmä. Vuoden 2009 Teatteritilastojen (2010, 83) mukaan puheteattereiden ohjelmistossa olleista esityksistä oli lasten-, nuorten- ja nukkenäytelmiä yhteensä neljäsosa. Suurilla ja keskisuurilla teattereilla lapsille ja nuorille suunnattuja esityksiä oli yhteensä alle viidesosa. Monien paikkakuntien kaupunginteattereilla ei ollut yhtään lasten- tai nuortennäytelmää ohjelmistossaan. On todennäköistä, että juuri 15–24–vuotiaat jäävät ikänsä perusteella teatteritarjonnan suhteen väliinputoajiksi.

Kuvio 4. Teatterissa käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

2.5. Oopperassa ja tanssiesityksissä käymisessä ei suuria muutoksia

Oopperassa käyneiden osuus on pysynyt suunnilleen samana viimeiset 30 vuotta. Noin kahdeksan prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä oli käynyt oopperassa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Eniten oopperassa olivat käyneet keski-ikäiset ja vähiten nuorimmat. 65 vuotta täyttäneillä oopperassa käynti oli lisääntynyt. Sen sijaan ylemmistä toimihenkilöistä oopperassa kävijöiden osuus oli selvästi vähentynyt: 10 vuotta sitten viidennes ylemmistä toimihenkilöistä oli käynyt oopperassa, kun taas 2009 oopperassa oli käynyt enää 13 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä.

Kuvio 5. Oopperassa käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Tanssiesityksissä oli käynyt noin viidennes 10 vuotta täyttäneistä ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Määrä on sama kuin 10 vuotta sitten. Naiset käyvät tanssiesityksissä enemmän kuin miehet. Nuorimmat tutkimukseen osallistuneet olivat käyneet tanssiesityksissä eniten; lähes joka kolmas 10–14-vuotias oli käynyt tanssiesityksissä.

Kuvio 6. Tanssiesityksissä käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1999 ja 2009, %

2.6. Koululaisten taidenäyttelyissä ja museoissa käyminen on lisääntynyt

Taidenäyttelyssä, taidemuseossa tai jossain muussa museossa oli käynyt hieman yli 40 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Käymisen määrässä tapahtui voimakasta laskua 1990-luvulla, mutta vuonna 2009 näissä instituutioissa käytiin yhtä yleisesti kuin 1990-luvun alussa. Eniten taidenäyttelyssä tai museoissa olivat käyneet 10–14-vuotiaat, ja heillä käynnit olivat myös eniten lisääntyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Ylemmät toimihenkilöt käyvät taidenäyttelyissä ja museoissa enemmän kuin muut sosiaaliryhmät, mutta he eivät olleet lisänneet taidenäyttelyissä ja museoissa käymistä. Sen sijaan alemmista toimihenkilöistä ja työntekijöistä taidenäyttelyissä ja museoissa käyvien osuus oli selvästi lisääntynyt.

Taidenäyttelyissä, taidemuseoissa ja muissa museoissa käynnin lisääntymiseen on varmasti osaltaan vaikuttanut valtakunnallinen käytäntö järjestää ilmainen sisäänpääsy tiettyinä viikonpäivinä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla, mutta myös joillakin muilla paikkakunnilla moniin museoihin ja näyttelyihin on alle 18-vuotiailla jatkuvasti ilmainen sisäänpääsy. Tämä mahdollisuus on hyvin todennäköisesti lisännyt erityisesti alle 18-vuotiaiden käyntien määrää.

Kuvio 7. Taidenäyttelyissä tai taidemuseoissa käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvio 8. Museossa käyminen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

2.7. Kulttuurifestivaaleille osallistuminen on lisääntynyt

Kulttuurifestivaaleille osallistuminen on lisääntynyt 1980–luvulta alkaen. Kolmannes 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli käynyt kulttuuritapahtumissa tai -festivaaleilla ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana, kun 1980–luvun alussa festivaaleilla kävi vajaa neljännes väestöstä. Naiset kävivät festivaaleilla hieman enemmän kuin miehet. 15–24-vuotiaat nuoret kävivät kulttuurifestivaaleilla eniten. Myös nuoret aikuiset, 25–44-vuotiaat, käyvät kulttuurifestivaaleilla runsaasti, ja heidän aktiivisuutensa on myös kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna ylemmät toimihenkilöt kävivät kulttuurifestivaaleilla eniten, mutta erot eivät ole kovin suuria. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat käyvät kulttuurifestivaaleilla enemmän kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa asuvat. Voidaan siis sanoa, että kulttuurifestivaalien yleisöpohja on nykyisin monipuolinen.

Suomessa järjestetään vuosittain tuhansia kulttuuritapahtumia. Finland Festivalsin jäsentapahtumien määrä on kasvanut, ja myös käyntien määrä on lisääntynyt. Suuria yleisömääriä keräsivät Helsingin juhlaviikot, Pori Jazz Festival ja Kotkan Meripäivät. Myös Finland Festivalsiin kuulumattomissa kulttuuritapahtumissa on useita yleisön suosikkeja, esimerkiksi Turun Ruisrock ja Helsingin kirjamessut. Suosituimmista festivaaleista noin puolet järjestetään pääkaupunkiseudulla, mutta pääkaupunkiseudun asukkaita käy runsaasti myös useilla muun Suomen festivaaleilla, erityisesti Kuhmon Kamarimusiikissa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Pori Jazzissa. Festivaaleilla käymisen tärkeimpänä syynä on hyvä ohjelmisto. (Kulttuuritilasto 2007, 161.)

Kuvio 9. Kulttuurifestivaaleilla käyminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 2002 ja 2009, %

2.8. Kulttuuritilaisuuksissa käymisen useudessa ei suuria muutoksia

Suurin osa kulttuuritilaisuuksiin osallistuneista ei käy kulttuuritilaisuuksissa kovin usein, vaan ainoastaan kerran tai pari kertaa vuodessa. Aktiivinen kulttuuritilaisuuksissa kävijöiden ryhmä on säilynyt suunnilleen samankokoisena 1990-luvun alkuun verrattuna. Vaikka konserteissa käyminen on lisääntynyt, aktiivisten konserteissa kävijöiden määrä on pysynyt suunnilleen samana. Kuusi prosenttia väestöstä on käynyt konserteissa vähintään kuusi kertaa ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Tanssiesityksissä näin aktiivisesti on käynyt prosentti väestöstä.

Kuvio 10. Aktiivisten kulttuuritilaisuuksissa kävijöiden osuus, käynyt vähintään 6 kertaa vuodessa 1991, 2002 ja 2009, %

Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 25.5.2011