Etusivu > Tilastot > Ajankäyttö > 2009 > Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981 - 2009 > 4. Lukeminen

4. Lukeminen

4.1. Nuoret aikuiset lukevat kirjoja vähemmän kuin 1990–luvun alussa

Kirjojen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt, tosin viimeisen 10 vuoden aikana ei lukemisessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Lukeminen on edelleen yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista; 75 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut jonkin kirjan ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. 1990-luvun alussa 82 prosenttia oli lukenut jonkin kirjan.

Erityisesti 15–24-vuotiaat nuoret lukivat vähemmän kuin 1990–luvun alussa. Kuitenkin nuoret ja nuoret aikuiset lukivat kirjoja enemmän kuin keski-ikäiset ja ikääntyneet. Eniten kirjoja lukivat 10–14-vuotiaat. Naiset lukevat kirjoja kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet. Miehet lukevat huomattavasti vähemmän nyt kuin 1990–luvun alussa.

Sosioekonomisella asemalla on merkitystä kirjojen lukemisessa. Ylemmät toimihenkilöt lukevat kirjoja eniten. Vähiten ovat lukeneet maatalousyrittäjät ja tuotantotyöntekijät, tosin heistäkin yli puolet oli lukenut jotain kirjaa tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Sen sijaan asuinpaikalla ei ole kovin suurta merkitystä lukemisen suhteen: kaupungeissa asuvat lukevat jonkin verran enemmän kuin maaseudulla asuvat, ja pääkaupunkiseudulla luetaan eniten.

Kuvio 19. Kirjojen lukeminen sukupuolen ja iän mukaan 1991, 1999, 2002 ja 2009, %

Alle puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä lukee kirjoja vähintään kerran viikossa. 10–14-vuotiaat lukevat kirjoja useimmin; 63 prosenttia luki kirjoja vähintään kerran viikossa, neljännes päivittäin. Ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat lukivat kirjoja useimmin.

Kuvio 20. Kirjojen lukemisen useus sukupuolen ja iän mukaan 2009, %

4.2. Sanomalehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt

Vaikka Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa (ks. Joukkoviestimet 2009, 167), sanomalehtien säännöllinen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt. Säännöllinen sanomalehden lukeminen tarkoittaa tässä yhteydessä päivittäistä tai useana päivänä viikossa tapahtuvaa paperille painettujen sanomalehtien lukemista. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset lukivat sanomalehtiä vähemmän nyt kuin 1990–luvun alussa. Sen sijaan 45 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista useampi kuin yhdeksän kymmenestä seurasi säännöllisesti sanomalehteä. Koko väestön tasolla yli 80 prosenttia seurasi säännöllisesti sanomalehteä. Miehet ja naiset seurasivat sanomalehteä yhtä aktiivisesti.

Kuvio 21. Sanomalehtien säännöllinen lukeminen sukupuolen ja iän mukaan 1991, 2002 ja 2009, %

Siinä missä vielä 1990-luvun alussa kaikki väestöryhmät seurasivat sanomalehteä suhteellisen säännöllisesti, sanomalehden säännöllisessä seuraamisessa on tällä hetkellä suurempia eroja eri väestöryhmien välillä kuin aikaisemmin. Maatalousyrittäjistä lähes yhdeksän kymmenestä seurasi sanomalehteä säännöllisesti. Työttömistä noin kolme neljästä ja opiskelijoista noin 70 prosenttia seurasi sanomalehtiä säännöllisesti. Vielä 1990-luvun alussa yli 90 prosenttia työttömistä ja opiskelijoista seurasi säännöllisesti sanomalehteä. Maaseutumaisissa kunnissa sanomalehteä seurataan säännöllisesti enemmän kuin kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla sanomalehteä seurataan säännöllisesti harvemmin kuin muualla, tosin alueelliset erot eivät ole kovin suuret.

Perinteisesti sanomalehden lukemista on Suomessa pidetty kansalaisuuteen kuuluvana piirteenä. Sanomalehti on nähty kaikille yhteisenä, demokratiaa ja sananvapautta edistävänä tiedotusvälineenä. On kuitenkin huomattava, että sanomalehden säännöllinen seuraaminen ei enää ole aivan kaikkien yhteisesti jakama elämäntapa, niin kuin käytännössä oli vielä 20 vuotta sitten. Tällä hetkellä väestöstä noin 15 prosenttia ei seuraa säännöllisesti sanomalehtiä. Eniten sanomalehtiä seuraamattomia on nuorten, opiskelijoiden ja työttömien joukossa. Tämä saattaa merkitä sitä, että sanomalehden perinteinen luonne ja arvovalta yhteiskunnallisena vaikuttajana on päässyt jonkin verran murentumaan joidenkin väestöryhmien osalta. Kun tarkastellaan verkkolehtien tai uutispalvelujen lukemista internetistä, 15–24–vuotiaista 83 prosenttia seurasi internetistä verkkolehtiä tai uutispalveluita. Työttömistä Internetin käyttäjistä näin teki 77 prosenttia. Vaikka verkkolehdet tavoittavatkin varsin suuren osan väestöstä, ne pikemminkin täydentävät kuin korvaavat paperille painettuja sanomalehtiä.

Ilmaislehtien määrä ja taloudellinen volyymi kasvoivat voimakkaasti 1990-luvun lopulta 2000-luvun puoliväliin asti (Joukkoviestimet 2009, 170). Ainakin jotain ilmaislehteä seurasi vähintään kerran viikossa 74 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Miesten ja naisten välillä ei juuri ollut eroa. Eniten ilmaislehtiä seurasivat 45 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, ja vähiten lapset ja nuoret. Alueelliset erot eivät olleet kovin suuret, mutta pääkaupunkiseudulla oli eniten niitä, jotka seurasivat ilmaislehtiä päivittäin. Pääkaupunkiseudulla myös ilmaislehtien tarjonta on suurin.

4.3. 65 vuotta täyttäneet ovat suurin aikakauslehtien lukijaryhmä

Aikakauslehtien säännöllisessä eli vähintään kerran viikossa tapahtuneessa lukemisessa on tapahtunut varsin huomattavia ikäryhmiin liittyviä muutoksia, kun seurataan muutosta pitkällä aikavälillä eli 1980-luvun alusta. Nuoret eli alle 25-vuotiaat lukivat aikakauslehtiä huomattavasti vähemmän nyt kuin 1980–luvun alussa. Kuitenkin nuorten kohdalla suurimmat muutokset ajoittuivat välille 1981–2002, mutta vuosien 2002 ja 2009 välillä muutosta ei juuri ole. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet lukivat aikakauslehtiä selvästi enemmän, niin että he olivat aikakauslehtien suurin lukijaryhmä iän mukaan tarkasteltuna.

Kaiken kaikkiaan aikakauslehtien säännöllinen lukeminen oli vähentynyt 1980-luvulta 1990-luvun alkuun, mutta vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen mukaan aikakauslehtiä luettiin suunnilleen yhtä yleisesti nyt kuin 1990-luvun alussa. Naiset lukivat aikakauslehtiä enemmän kuin miehet, ja tämä ero on 1980-luvulta lähtien jatkuvasti lisääntynyt.

.

Kuvio 22. Aikakauslehtien lukeminen vähintään kerran viikossa sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 2002 ja 2009, %

4.4. Kirjastossa käyminen tasa-arvoistunut entisestään

Suomalainen kirjastoverkko on edelleen hyvin laaja, vaikka se onkin supistunut 2000-luvun ajan. Yleiset kirjastot ovat aktiivisessa käytössä; kirjastoista vuosittain lainattujen kirjojen määrä on yli kaksinkertainen vuodessa myytyjen kirjojen määrään verrattuna. (Joukkoviestimet 2009, 151.) Viimeisen 10 vuoden aikana kirjastossa käynnissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Noin 70 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli käynyt kirjastossa ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Naiset käyvät kirjastossa enemmän kuin miehet. Eniten kirjastossa kävivät 10–14-vuotiaat. Huomattavin muutos oli tapahtunut 15–24-vuotiaiden nuorten ikäryhmässä, jossa kirjastossa käyminen oli laskenut noin 10 prosenttiyksikköä. On merkillepantavaa, että tämän ikäisillä myös kirjojen lukeminen on vähentynyt eniten. Keski-ikäiset ja ikääntyneet sen sijaan käyvät kirjastossa enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten.

Kirjastot ovat jo pitkään olleet suosituin ja tasa-arvoisin yleisöinstituutio (Liikkanen 2005, 82), ja tasa-arvokehitys näyttää edelleen lisääntyneen. Ylemmät toimihenkilöt kävivät kirjastossa eniten (84 %), mutta he eivät kuitenkaan olleet lisänneet kirjastossa käymistä. Sen sijaan erityisesti maatalousyrittäjät, jotka vielä 10 vuotta sitten kävivät kirjastossa kohtalaisen vähän muihin sosiaaliryhmiin verrattuna (10 vuotta sitten 41 % maatalousyrittäjistä oli käynyt kirjastossa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana), olivat lisänneet kirjastossa käymistä 17 prosenttiyksikköä. Kirjastossa käyminen ei ollut merkittävästi vähentynyt missään ammattiryhmässä. Kirjastoverkon supistuminen ei näyttäisi ainakaan toistaiseksi aiheuttaneen merkittävää alueellista eriarvoisuutta, tosin kaupunkimaisissa kunnissa kirjastossa käydään jonkin verran enemmän kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Pääkaupunkiseutu ei erityisesti eroa muusta Suomesta kirjastokäyntien suhteen.

Kuvio 23. Kirjastossa käyminen sukupuolen ja iän mukaan 1999, 2002 ja 2009, %

Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 25.5.2011