7. Yhteenvetoa
Ajankäyttötutkimus on toteutettu niin, että vastaajat kirjoittivat päiväkirjaan omin sanoin 10 minuutin tarkkuudella, mitä he tekivät. Lisäksi päiväkirjaan merkittiin yhdessäolo kotitalouden jäsenten ja muualla asuvien, kuten sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa. Tämä julkistus käsittelee päiväkirjaan merkittyjä yhdessäolotietoja. Tiedot on otettu huomioon vain niiltä osin kuin ne on katsottu luotettaviksi.
Keskeisin tulos on yksinolon lisääntyminen sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä 10–14–vuotiaita lukuun ottamatta. Syitä tähän on varmasti monia. Myös kansainväliset tulokset ovat samansuuntaisia, esimerkiksi Ranskassa tehty ajankäyttötutkimus osoittaa yksin vietetyn ajan televisiota katsellen lisääntyneen (Nabli ja Ricroch 2013). Suomessa television katselu ei ole lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Sen sijaan tietokoneen käyttö on lisääntynyt runsaasti sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä. Tämä luultavasti osaltaan aiheuttaa yksin vietetyn ajan lisääntymistä. Myös ansiotyöhön käytetyn ajan vähenemisellä saattaa olla vaikutusta yksinolon lisääntymiseen; Suomessa ansiotyöhön käytettiin vuosina 2009–2010 vähemmän aikaa kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä. (Pääkkönen ja Hanifi 2011.) Ansiotyöhön käytetyn ajan väheneminen ei kuitenkaan selitä sitä, että myös lasten ja eläkeikäisten yksinolo on lisääntynyt.
Yksin viettävät eniten aikaa 65 vuotta täyttäneet naiset. Tämä selittyy osittain naisten miehiä korkeammalla keskimääräisellä eliniällä, joten leskeksi jääneitä, yksin asuvia ikääntyneitä naisia on huomattavasti miehiä enemmän. Myös vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentäminen saattaa näkyä tutkimuksessa, sillä ajankäyttötutkimuksessa ei ole yläikärajaa, jolloin tutkimukseen osallistui myös erittäin iäkkäitä. Kuitenkin yksinolo on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana sekä ikääntyneillä miehillä että naisilla.
Myös lapset ja nuoret viettävät varsin runsaasti aikaa yksin. 10–14-vuotiaat lapset olivat yksin puoli tuntia vuorokaudessa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Ajankäyttötutkimuksen tiedot on kerätty 10 vuotta täyttäneeltä väestöltä, joten alle 10-vuotiaat lapset eivät ole voineet itse vastata tutkimukseen. Tutkimuksessa on kuitenkin mitattu vanhempien alle 10-vuotiaiden lasten kanssa viettämää aikaa. Vaikka varsinaiseen lastenhoitoon, kuten syöttämiseen, pukemiseen ja ulkoiluttamiseen käytetty aika on lisääntynyt, alle 10-vuotiaiden lasten kanssa vietetty aika on kokonaisuudessaan vähentynyt noin puoli tuntia viimeisen 10 vuoden aikana. Myös perheen ulkopuolisten sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa vietetty aika on vähentynyt erityisesti lapsilla ja ikääntyneillä, joten sukulaiset, ystävät ja tuttavat eivät ole korvanneet perheen yhteisen ajan vähentymistä.
Lähteet:Nabli, Fella ja Ricroch, Layla (2013). Spending More Time Alone in Front of TV Screens. INSEE, Paris. http://www.timeuse.org/node/6629 [viitattu 27.1.2014]
Pääkkönen, Hannu ja Hanifi, Riitta (2011). Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Tilastokeskus, Helsinki.
Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus
Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 6.2.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5639. Yhdessäoloaika 2009,
7. Yhteenvetoa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/akay/2009/06/akay_2009_06_2014-02-06_kat_007_fi.html