Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ohjattujen oppimistilaisuuksien järjestämistä aikuisille, jotka aikaisemmin päättyneen tai keskeytyneen koulujärjestelmäkoulutuksen jälkeen tavallisesti toimivat tai ovat toimineet työelämässä. Tunnusomaista on, että koulutus on erityisesti aikuisia ajatellen järjestettyä ja organisoitua. Erona koulujärjestelmäkoulutukseen voivat olla esim. opetuksen ajankohta ja opetustavat. Aikuiskoulutustutkimuksessa aikuiskoulutus on rajattu koulutusta antavan organisaation (oppilaitoksen, koulutusyrityksen tms. koulutuksen järjestäjän) perusteella.

Koska tiedonkeruulomakkeella on otettu huomioon osallistuminen eri oppilaitostyyppeihin ja koulutusorganisaatioihin, on aikuiskoulutuksen määrittelyä mahdollista tehdä erilaisista näkökulmista.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä.

Henkilöstökoulutus eli työnantajan kustantama koulutus

Aikuiskoulutustutkimuksessa henkilöstökoulutukseksi katsottiin työnantajan joko osittain tai kokonaan kustantama koulutus sen sisällöstä riippumatta. Koulutus saattoi olla kokonaan työnantajan kustantamaa, jolloin siihen osallistumiseen ei käytetty lainkaan omaa vapaa- tai loma-aikaa ja jonka kustannukset työnantaja oli rahoittanut kokonaan.

Osittain työnantajan tukemaksi koulutukseksi laskettiin kaikki sellainen koulutus, jonka kustannuksiin työnantaja oli osallistunut ja/tai koulutus tai sen osa oli tapahtunut työajalla, mutta sen lisäksi koulutukseen oli käytetty myös omaa vapaa-/loma-aikaa tai opintovapaata ja/tai palkansaaja oli itse osallistunut opintojensa kustannuksiin.

Ainoastaan aikuiskoulutusorganisaatioissa saadusta työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta kysyttiin kustannuksia ja ajankäyttöä koskevat tiedot.

Itseopiskelu

Aikuiskoulutustutkimuksessa itseopiskeluksi lasketaan erikseen järjestetyn, muodollisen koulutuksen (formaalin ja non-formaalin) ulkopuolella tapahtuva uuden tiedon tai taidon opiskelu, joka voi olla varsin vapaamuotoista ja joka tapahtuu yksikseen, työtovereiden tai tuttavien kanssa. Opiskelun minimikestoksi vuoden aikana on asetettu 20 tuntia. Ns. satunnaisoppimista ei lueta mukaan itseopiskeluun.

Koulujärjestelmäkoulutus

Koulujärjestelmäkoulutukseksi luetaan pääsääntöisesti

• nuorille suunniteltu koulutus lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa
• kansanopistojen, musiikkioppilaitosten ja urheiluopistojen tutkintoon johtavat ammatillisen kelpoisuuden tuottavat koulutukset
• yliopistojen (korkeakoulujen) jatkokoulutus (tutkijakoulutus).

Koulutukseen osallistuminen

Aikuiskoulutustutkimuksessa on selvitetty osallistumista kaikkeen järjestettyyn koulutukseen eikä osallistumista pelkästään aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen. Koko elämän kuluessa tapahtuneeseen koulutukseen osallistumista koskien kysyttiin mm., mikä oli vastaajan korkein suorittama tutkinto ja missä määrin hän oli osallistunut työhön tai ammattiin liittyvään ja ulkomailla tapahtuneeseen koulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistumista selvitettiin tarkemmin haastattelua edeltävän 12 kuukauden viiteajanjaksolta.

Koulutukseksi katsottiin kaikki sellainen opiskelu, joka oli kokonaisuudessaan kestänyt yhteensä vähintään kuusi tuntia. Myös kesken jätetty opiskelu laskettiin mukaan, jos koulutukseen oli osallistuttu vähintään kuuden tunnin ajan. Koulutukseksi katsottiin toiminta, joka oli erikseen organisoitu ja järjestetty ja jonka tavoitteena oli saada aikaan oppimista. Lisäksi koulutukseksi luettavalla toiminnalla tuli olla ennalta laadittu opetussuunnitelma tai opetusohjelma ja koulutuksen tuottajan tai organisoijan tuli vastata järjestelyistä. Informaatio-, mainos- ja myyntitilaisuuksia ta kokouksia ei katsottu koulutukseksi.

Osallistumispäivä

Osallistumispäivillä on tarkoitettu niitä päiviä, jotka henkilö on ollut koulutuksessa (osallistunut opetukseen) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana eikä koulutuksen tai kurssin kestoa. Osallistumispäiviin ei laskettu mukaan kurssipaikalla matkustamiseen käytettyä aikaa eikä tehtäviin tai harjoituksiin kotona käytettyä aikaa. Yhden koulutus-/osallistumispäivän kestoksi määriteltiin kuusi tuntia.

Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus

Työhön tai ammattiin liittyvä eli ammatillinen aikuiskoulutus ja yleissivistävä tai harrastustavoitteinen aikuiskoulutus erotettiin toisistaan yksilön näkökulmasta haastateltavan itsensä ilmoittaman koulutuksen tarkoituksen pohjalta.

Täysin omaehtoinen aikuiskoulutus

Täysin omaehtoisella ammatillisella aikuiskoulutuksella on tarkoitettu kaikkea sellaista ammattiin tai työhön liittyvää aikuiskoulutusta, jonka kustannuksiin työnantaja tai ammattiliitto ei ollut osallistunut eikä siihen ollut käytetty työaikaa.