Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 19.6.2008

Luotot lisääntyivät koko maassa vuonna 2007

Yleisölle myönnettyjen luottojen1) kanta oli vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 160 miljardia euroa eli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yleisöluottokanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla suuralueilla ja kaikissa maakunnissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen alueellisesta luottokantatilastosta. Alueellisesta luottokannasta ilmenee rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen yleisöluottojen jakauma maakunnittain ja suuralueittain.

Suuralueista eniten yleisöluotot kasvoivat Ahvenanmaalla, jossa luotot lisääntyivät lähes 21 prosenttia. Länsi- ja Pohjois-Suomessa luottokanta kasvoi 12 prosenttia ja Etelä- ja Itä-Suomessa 10 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna luotot lisääntyivät eniten Etelä-Karjalassa, 24 prosenttia, ja Satakunnassa, 17 prosenttia.

Yleisöluottokanta (mrd. euroa) ja sen vuosimuutos (%) suuralueittain ja maakunnittain vuonna 2007

  Yleisöluottokanta (mrd. euroa) Vuosimuutos (%)
Etelä-Suomi 95,3 9,5
Uusimaa 61,5 7,6
Itä-Uusimaa 2,7 12,7
Varsinais-Suomi 13,5 12,8
Kanta-Häme 4,4 11,2
Päijät-Häme 5,2 12,1
Kymenlaakso 4,4 9,5
Etelä-Karjala 3,4 23,8
Länsi-Suomi 33,7 11,9
Satakunta 5,2 16,6
Pirkanmaa 12,4 10,5
Keski-Suomi 6,8 12,0
Etelä-Pohjanmaa 4,6 11,7
Pohjanmaa 4,7 10,8
Itä-Suomi 14,3 10,1
Etelä-Savo 3,4 9,1
Pohjois-Savo 5,9 10,9
Pohjois-Karjala 3,6 13,7
Kainuu 1,5 1,2
Pohjois-Suomi 15,8 11,6
Keski-Pohjanmaa 1,8 10,8
Pohjois-Pohjanmaa 9,8 12,7
Lappi 4,2 9,4
Ahvenanmaa 1,1 20,5
Koko maa 160,3 10,3

Yleisöluotoista kotitalouksien osuus oli hieman yli puolet eli vajaat 87 miljardia euroa. Kotitalouksien luotot lisääntyivät vuoden aikana 11 prosenttia. Kotitalouksien luotot lisääntyivät kaikilla suuralueilla ja kaikissa maakunnissa. Luottokanta kasvoi eniten Länsi-Suomen suuralueella, lähes 12 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna kotitalouksien luotot lisääntyivät eniten Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa, joissa kaikissa luottokanta kasvoi 13 prosenttia.

Yritystoiminnan luotot keskittyvät Uudellemaalle

Yritystoiminnan eli yritysten ja elinkeinonharjoittajien luottokanta oli vuoden lopussa vajaat 55 miljardia euroa eli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yritystoiminnan luotot kasvoivat kaikilla suuralueilla ja kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kainuussa, jossa yritystoiminnan luottokanta pieneni vajaat kuusi prosenttia. Luotot lisääntyivät eniten Ahvenanmaalla, 37 prosenttia. Länsi- ja Pohjois-Suomessa yritystoiminnan luotot kasvoivat 14 prosenttia.

Yritystoiminnan luottokannasta lähes kaksi kolmannesta on Etelä-Suomen suuralueella ja vajaa viidennes Länsi-Suomessa. Maakunnittain tarkasteltuna yritysluottoja on eniten Uudellamaalla, jonne kohdistuu lähes puolet koko yritystoiminnan luottokannasta. Seuraavaksi eniten luottoja on Varsinais-Suomessa, kahdeksan prosenttia yritysluotoista.

Asuntoluotot lisääntyivät eniten Etelä-Suomessa

Varsinaiseen asumiseen tarkoitetut luotot lisääntyivät tasaisesti kaikilla suuralueilla, eniten Etelä-Suomessa, vajaat 12 prosenttia, ja vähiten Ahvenanmaalla vajaat yhdeksän prosenttia.Asuntoluotot lisääntyivät tasaisesti myös maakunnittain. Eniten luotot lisääntyivät Itä-Uudellamaalla, lähes 14 prosenttia ja vähiten Kainuussa, vajaat kuusi prosenttia. Vapaa-ajan asuntoluotot kasvoivat eniten Pohjois-Pohjanmaalla, 20 prosenttia.

Varsinaisista asuntoluotoista 38 prosenttia kohdentui Uudellemaalle. Seuraavaksi eniten asuntoluottoja kohdistui Pirkanmaalle, yhdeksän prosenttia. Vapaa-ajan asuntoluotoista 29 prosenttia kohdentui Uudenmaan maakuntaan, Varsinais-Suomeen yhdeksän prosenttia ja Pirkanmaalle kahdeksan prosenttia.

1) Yleisöluottoja ovat luotot, jotka rahoitus- ja vakuutuslaitokset, valtio ja sosiaaliturvarahastot ovat myöntäneet yrityksille, asuntoyhteisöille, kunnille, kuntayhtymille, Ahvenanmaan maakuntahallinnolle, kotitalouksille ja kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Valtion kunnille, kuntayhtymille ja pankeille välitettäväksi myöntämät luotot sisältyvät yleisöluottoihin vasta siinä vaiheessa kun luotot myönnetään edelleen yleisölle. Sijoitusomaisuuteen kuuluvat joukkovelkakirjalainat eivät kuulu alueellisen luottokannan yleisöluottoihin, toisin kuin varsinaisen luottokannan tiedoissa, jonka takia luvut voivat hieman erota toisistaan tilastojen välillä.

Lähde: Alueellinen luottokanta 2007. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Kannas (09)1734 3539, Rita Sorsa (09) 1734 3326, rahoitusmarkkinat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 19.6.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen luottokanta [verkkojulkaisu].
2007. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/alkan/2007/alkan_2007_2008-06-19_tie_001.html