Etusivu > Tilastot > Osakeasuntojen hinnat > 2005 > Laatuseloste: asuntojen hinnat, vuoden 2005 vuositilasto

Laatuseloste: asuntojen hinnat, vuoden 2005 vuositilasto

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Asuntojen hintojen vuositilasto kuvaa asunto-osakekauppojen lukumäärää ja keskimääräistä hintatasoa. Tilasto sisältää alueen, rahoitustyypin ja talotyypin mukaan luokiteltuja tietoja kolmelta viimeiseltä vuodelta.

Tilaston tarkoituksena on tarjota kuntakohtaista tietoa asuntomarkkinoiden kehityksestä kaikille asuntomarkkinoita seuraaville tahoille.

1.2. Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

Aineistot ja tiedonantajat:

Asuntojen vuositilasto perustuu neljännesvuosittain kerättävään asuntojen neljännesvuositilaston aineistoon. Tämän aineiston perustana ovat Verohallituksen varainsiirtoverolaskelmia varten keräämät hintatiedot. Lisäksi aineiston muodostamisessa käytetään Verohallituksen kiinteistörekisteriä sekä Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa.

Käsitteet:

Asunto: Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta.

Asunnon neliöhinta: Tilastossa käytetään velatonta hintaa, eli velkaosuus sisältyy hintaan. Julkaistava hintakäsite on neliöhinta (€/m2).

Asunnon pinta-ala: Asunnon pinta-ala (m²) lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.

Ensiasunto: Ensiasuntokaupoiksi luetaan ne kaupat, jotka ovat oikeutettuja ensiasunnon varainsiirtoverovapautukseen (www.vero.fi).

Rahoitustyyppi: Tilastossa käytettävään vapaarahoitteisten asuntojen luokkaan eivät kuulu ARAVA- ja HITAS-asunnot.

Vanha/uusi asunto: Uudella asunnolla tarkoitetaan tarkasteluvuonna tai sitä edeltävänä vuonna valmistunutta asuntoa. Vanhoilla asunnoilla tarkoitetaan kaikkia muita kuin uusia ja tuntemattomia (=tuntematon rakennusvuosi) asuntoja.

Talotyyppi: Tilaston tiedot luokitellaan talotyypin mukaan kerrostaloihin ja rivitaloihin. Rivitalotietoihin sisältyvät myös osakeasuntomuotoiset pientalot.

Luokitukset:

Aluejako: Tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmäalueita kuten pääkaupunkiseutu, kehyskunnat ja maakunnat. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Maakuntaluokitus on valtioneuvoston päätöksen (26.2.1998) mukainen. Kuntaluokitus on aina tarkasteluvuoden mukainen.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Asuntojen hintojen vuositilastossa ilmoitetut keskimääräiset neliöhinnat ovat aritmeettisia, painottamattomia, luokkakohtaisia keskiarvoja huoneistokohtaisista neliöhinnoista.

Muutosprosentit on laskettu suoraan vertaamalla tarkasteluvuoden keskihintaa edellisen vuoden keskihintaan.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston luotettavuus ja kattavuus

Tilasto perustuu Verohallituksen varainsiirtoaineistoon, joka sisältää kaikkien osakeasuntomuotoisten asuntojen kaupat. Tilastovuoden varainsiirtoverolaskelmat, joita ei ole käsitelty seuraavan vuoden huhtikuun alkuun mennessä, jäävät pois tilastosta. Tilastosta jää pois havaintoja myös normaalien tarkistusten (kts. kohta 3.2.) kautta.

Tilaston tulokset antavat suhteellisen luotettavan kuvan alueen asunto-osakemarkkinoista. On kuitenkin huomioitava tilastossa mukana olevien kauppojen lukumäärä. Jos kauppoja on tehty vähän, niin muutama poikkeava tapaus alueella voi vaikuttaa merkittävästi keskihintaan.

Uusien asunto-osakehuoneistojen hinnoista ei laadita kattavaa hintatilastoa. Varainsiirtoveroaineisto kuvaa vain osittain tehtyjä uusien asuntojen kauppoja. Tilaston kaupantekohetki on määritelty ostopäivän mukaan, ei omistusoikeuden siirtopäivän mukaan. Uusien asuntojen kohdalla nämä ajankohdat poikkeavat usein huomattavasti, koska varainsiirtoverolaskelma tehdään kahden kuukauden kuluessa asunnon siirtymisestä ostajalle.

3.2. Tilaston tarkistukset

Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa kauppahinta- tai pinta-alatieto puuttuu tai hinta on poikkeuksellisen alhainen tai korkea esim. sukulaiskaupan tai tallennusvirheen vuoksi.

Alueittain määritellyt neliöhinnan hyväksytyt vaihteluvälit olivat vuoden 2004 tilastossa seuraavat: Pääkaupunkiseutu: 589-5887 €/m². Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Vaasa, pääkaupunkiseudun kehyskunnat: 437-3700 €/m². Muut alueet: 336-2859 €/m².

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1. Tilaston ilmestymistiheys ja mittausjakso

Asuntojen vuositilasto julkaistaan vuosittain huhti-toukokuun vaihteessa ja julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Asuntojen vuositilaston julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla tilastoon perustuva tuorein tilasto -tiedote. Kokonaisuudessaan julkaisu on tilattavissa paperijulkaisuna ja sähköisenä pdf-julkaisuna. Asuntojen hinnoista löytyy tietoa Tilastokeskuksen internetsivuilta ja tietokantapalvelusta ja tilastosta voi saada erillistilauksena tulosteita jopa postinumeroalueen ja kuukauden tarkkuudella.

Keskeiset metatiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka on sisällytetty asuntojen vuosijulkaisuun. Dokumentti on saatavilla myös Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tämä tilasto kattaa vain asunto-osakeyhtiömuotoiset asuntokaupat. Etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella tehdään myös paljon kauppaa kiinteistöillä, jotka eivät ole mukana tässä tilastossa. Kiinteistöjen kuntakohtaisia kauppahintatietoja saa Maanmittaushallituksesta (puh. 020 541 121).

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Asuntojen hintojen vuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee asuntojen hintojen neljännesvuositilastoa. Asuntojen neljännesvuositilasto tuottaa nopeampaa tietoa asuntomarkkinoiden kehityksestä, mutta se sisältää kuntakohtaista tietoa vain suurimmista kaupungeista.

Vuositilastoa ja neljännesvuositilastoa tarkasteltaessa tulee huomioida, että vuositilasto sisältää kaikki toteutuneet kaupat, kun taas neljännesvuositilastosta puuttuvat uusien asuntojen kaupat ja laskennassa käytettävien muuttujien (postinumero, talotyyppi yms.) osalta tuntematonta tietoa sisältävät kaupat. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että vuositilastossa ilmoitettavat keskihinnat ovat aritmeettisia keskihintoja ja niistä lasketut muutosprosentit ovat laatuvakioimattomia muutosprosentteja, kun neljännesvuositilastossa keskihinnat ovat geometrisia keskihintoja ja muutosprosenttien laskennassa käytetään laatuvakiointia.

Muiden tiedontuottajien tuloksiin verratessa on hyvä tarkistaa tuloksien perustana oleva tietolähde. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat Verohallituksen totaaliaineistoon, ja näin ollen aineisto on täysin kattava tehtyjen kauppojen suhteen.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Verohallituksen varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa asuntojen hintojen vuositilastoa on tuotettu vuodesta 1987 alkaen. Tätä vanhempaa tietoa on olemassa vuodesta 1970 lähtien. Vuosien 1970-1986 tiedot perustuvat kiinteistönvälittäjien aineistoihin, ja luokitukset ovat karkeampia kuin vuodesta 1987 alkavissa tiedoissa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen hinnoista neljännesvuositilastoa sekä vuositilastoa. Kiinteistöjen hinnoista julkaistaan neljännesvuosittaisia tietoja. Tilastokeskuksen tilastojen lisäksi asuntojen hinnoista ja asuntojen hintakehityksestä julkaisevat tietoa mm. kiinteistönvälittäjät, luottolaitokset ja pankit. Tilastojen eroista tarkemmin kohdassa 6.1.

---

Päivitetty 5.5.2006