Etusivu > Tilastot > Osakeasuntojen hinnat > 2006 > 1. vuosineljännes > Asuntojen hintakehitys -katsaus, toukokuu 2006

Asuntojen hintakehitys -katsaus, toukokuu 2006

Alkusanat

Tilastokeskus julkaisee kaikista tuottamistaan tilastoista tuorein tilasto -tiedotteen, kun tilasto on valmistunut. Näiden tiedotteiden lisäksi Tilastokeskus julkaisee aika ajoin myös katsauksia, joiden tarkoitus on valaista tilaston aihealuetta hieman yleisemmältä kannalta kuin tuorein tilasto -tiedotteissa on mahdollista.

Käsillä olevassa Asuntojen hintakehitys -katsauksessa kuvataan asuntojen hintoja pidemmällä aikavälillä. Hintatiedot perustuvat Tilastokeskuksen asuntojen ja kiinteistöjen hintoja kuvaaviin tilastoihin. Reaalihintoihin ja ansiotasoon suhteutetuissa tarkasteluissa on käytetty Tilastokeskuksen kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksejä. Korkotiedot ovat Suomen Pankin tilastoista.

Katsauksen on laatinut yliaktuaari Mikko Saarnio.

1. Asuntojen hintakehitys

1.1. Tuorein neljännes

Asuntojen hinnoissa maltillista nousua

Asuntojen hinnat nousivat maltillisesti vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Rivi- ja pientaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,1 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.

Omakotitalojen hintatiedot ovat saatavilla vasta vuoden 2005 osalta. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä omakotitaloille kirjattiin koko maassa nousua neljännesvuositasolla 3,1 prosenttia.

Korkotason lievä nousu ja "hintakuplalla spekulointi" eivät ole siis ainakaan vielä kääntäneet asuntojen hintoja laskuun. Vuoden 2004 loppupuolella oli viitteitä hintojen nousun pysähtymisestä. Vuoden 2005 aikana hinnat ovat kuitenkin kääntyneet jälleen nousuun. Vuoden 2005 aikana neljännesmuutokset ovat liikkuneet noin 2 prosentin tuntumassa koko maan tasolla - tosin alueellisia eroja on melko runsaasti.

Kuvio 1. Asuntojen hintojen neljännesmuutokset talotyypeittäin Suomessa vuodesta 2000 lähtien

Kerrostaloasuntojen keskineliöhinta lähes 1 800 euroa

Suomen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 1 796 €/m² vuoden 2006 1. neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat ovat yli kaksinkertaiset muuhun Suomen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla keskineliöhinta on 2 683 €/m² ja muualla Suomessa 1 332 €/m².

Kuvio 2. Kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat alueittain vuoden 2006 1. neljänneksellä (ennakkotiedot)

1.2. Pitkän aikavälin tarkastelu

Tässä osassa tarkastellaan asuntojen hintakehitystä talotyypeittäin vuodesta 1987 lähtien. Tarkasteluun on otettu mukaan asuntojen hintojen nimelliskehitys, reaalinen hintakehitys elinkustannusten suhteen sekä reaalinen hintakehitys ansiotasokehityksen suhteen.

1.2.1. Asuntojen nimellishinnat

Asuntojen nimellishinnat reilusti yli 1990-luvun vaihteen tason

Asuntojen hintakehitys talotyypeittäin on pitkällä aikavälillä ollut verrattain samankaltaista. Kuviossa 3 on esitetty kerrostalojen, rivi- ja pientalojen sekä omakotitalojen nimellinen hintakehitys Suomessa vuodesta 1987 lähtien.

Kuvio 3. Asuntojen nimellinen hintakehitys Suomessa vuodesta 1987 lähtien

Vuoden 1987 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna^* asuntojen nimellishinnat ovat nousseet Suomessa noin 110-135 prosenttia talotyypistä riippuen. Kerrostalojen hintojen nousu on ollut voimakkainta, 135 prosenttia. Omakotitalojen hinnat ovat nousseet noin 130 prosenttia ja rivi- ja pientalojen hinnat noin 110 prosenttia.

Mikäli talotyyppikohtaista hintojen kehitystä verrataan 1990-luvun vaihteen huipputasoihin (kerrostaloilla 1989, 2. neljännes; muilla 1990, 2. neljännes), niin ripeintä nousu on ollut omakotitaloilla, noin 43 prosenttia. Kerrostaloille nousua on kirjattu noin 35 prosenttia. Rivi- ja pientalojen hinnat ovat puolestaan nousseet kyseisellä aikavälillä noin 33 prosenttia.

*Vertailtavat neljännekset: Kerrostalot I/2006, rivi- ja pientalot I/2006, omakotitalot IV/2005

1.2.2. Asuntojen reaalihinnat elinkustannusten suhteen

Elinkustannusten kehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat 1990-luvun vaihteen tasolla.

Kuvio 4. Asuntojen reaalinen hintakehitys (kuluttajahintojen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien

 

Asuntojen nimellishintojen tarkastelussa todettiin edellä, että nykyhintataso on huomattavasti korkeammalla kuin 1990-luvun vaihteen huippuvuosien aikoihin. Kun otetaan tarkasteluun reaalinen (elinkustannuksiin suhteutettu) hintakehitys, voidaan todeta hintatason olevan kutakuinkin 1990-luvun vaihteen tasolla.

Omakotitalojen reaalinen hinta on noussut jo selvästi yli 1990-luvun vaihteen (+11 %). Myös rivi- ja pientalojen hinnat ovat edellistä huippuajankohtaa ylempänä (+3 %).

Sen sijaan kerrostalojen reaalinen hintakehitys jää vielä lievästi edellistä huippua alemmas (-1,3 %).

1.2.3. Asuntojen reaalihinnat ansiotason suhteen

Ansiotasokehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat noin 20 prosenttia alempana kuin 1990-luvun vaihteessa

Edellisissä osioissa asuntojen pitkän aikavälin kehitystä on tarkasteltu sekä nimellisenä että reaalisena kuluttajahintojen suhteen. Tässä viimeisessä pitkän aikavälin tarkastelussa lähtökohdaksi on otettu ansiotasokehitykseen suhteutettu asuntojen hintakehitys.

Kuviossa 5 on esitetty ansiotasokehitykseen suhteutettu asuntojen reaalinen hintakehitys talotyypeittäin Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Ansiotasokehitykseen suhteutettu tarkastelu ulottuu vuoden 2005 neljänteen neljännekseen saakka, jolta viimeisimmät tiedot ansiotasokehityksestä ovat saatavilla.

Kuvio 5. Asuntojen reaalinen hintakehitys (ansiotasokehityksen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien

Ansiotasokehityksen huomioon ottaminen muuttaa huomattavasti tulkintaa asuntojen tämänhetkisestä hintatasosta. Kuviosta 5 voidaan havaita, että hintataso on kerros- ja omakotitalojen osalta juuri ylittänyt vuoden 1987 hintatason. Vuosien 1989 ja 1990 huipputasoihin verrattuna ollaan kuitenkin vielä alemmalla tasolla.

Kerrostalojen osalta ollaan vielä noin 27 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 1989 2. neljänneksellä. Myös rivi- ja pientalojen sekä omakotitalojen hinnat ovat selvästi huippuajankohtaa alhaisemmat; rivi- ja pientalot noin 21 % alempana ja omakotitalot noin 14 % alhaisemmat.

Ansioiden suhteen tarkasteltuna asuntojen hintataso on siis edelleen 1990-luvun vaihdetta alempana. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kokonaan toinen kysymys kuitenkin on, mikä on asuntojen pitkän aikavälin tasopainotilataso. Se ei mitä ilmeisimminkään ole vuoden 1990-luvun vaihteessa vallinnut hintataso.

1.2.4. Keskineliöhintojen tarkastelu

Keskineliöhintojen alueelliset erot suuria

Asuntojen keskineliöhintojen prosentuaalinen ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on kasvanut huomattavasti, kun verrataan ajankohtien 1995, 2000 ja 2006/1 tietoja. Vuonna 1995 pääkaupunkiseudun kerrostaloneliö oli noin 63 % arvokkaampi kuin muun Suomen kerrostaloneliö. Vuonna 2000 ero oli noussut noin 96 prosenttiin. Tämän jälkeen hintojen erkaantuminen on ollut maltillisempaa, mutta eroa on silti tullut lisää. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun keskineliöhinta (2 683 €/m²) oli hieman yli kaksinkertainen verrattuna muuhun Suomeen (1 332 €/m²).

Kuvio 6. Kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat alueittain

2. Asuntojen hinnat ja korkotaso

Korkotaso kääntynyt nousuun

Kuviossa 7 on esitetty kerrostaloasuntojen hintakehitys sekä korkotasojen (12 kuukauden euribor ja uusien asuntolainojen keskikorko) kehitys vuodesta 2000 lähtien. Korkotiedot perustuvat Suomen Pankin ilmoittamiin lukuihin.

Kuvio 7. Kerrostaloasuntojen hintakehitys ja korkokehitys

12 kuukauden euribor-korko oli vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 2,95 %. Edellisellä neljänneksellä vastaava korko oli 2,63 % ja vuotta aiemmin se oli 2,32 %.

Uusien asuntolainojen korko oli vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 3,36 %. Edellisellä neljänneksellä vastaava korko oli 3,16 % ja vuotta aiemmin se oli 3,12 %

Kuvaajasta voidaan havaita, että korkotaso oli liikkeessä ylöspäin vuoden 2000 alkupuolella, jolloin myös asuntojen hintataso polki paikallaan. Korkotaso kääntyi kuitenkin laskuun vuoden 2000 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2002 alkupuolella oli pieni nousupiikki, mutta muuten korkotaso oli laskussa aina vuoden 2003 loppupuolelle, minkä jälkeen korot ovat pysytelleet alhaisella tasolla. Vuoden 2005 neljännellä neljänneksellä korkotaso lähti jälleen nousuun ja nousu jatkui edelleen vuoden 2006 alussa.

Asuntojen hintakehityksestä voidaan havaita, että vuoden 2002 alussa palattiin takaisin nouseviin hintoihin. Yleisesti esitetyn mielipiteen mukaan alhainen korkotaso tukee asuntomarkkinoita ja edellä esitetty kuvaaja näyttäisi antavan tukea väitteelle. Nähtäväksi jää, miten asuntojen hintatason käy, mikäli parin neljänneksen ajan nähty korkotason nousu jatkuu.

3. Asunto-osakekauppojen lukumäärä

Kaupankäynti erittäin vilkasta vuonna 2005, selvää hiipumista vuoden 2006 alussa

Asunto-osakekauppa oli erittäin vilkasta vuonna 2005. Vuonna 2005 tehtiin lähes 10 prosenttia enemmän kauppoja kuin vuonna 2004. Kun samanaikaisesti hinnat nousivat, niin myös kaupan arvo nousi voimakkaasti.

Trendi on kuitenkin kääntynyt vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Ennakkotietojen perusteella kaupankäynti näyttää olevan selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa hiljaisempaa. Koko maan tasolla kauppoja tehtiin noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, pääkaupunkiseudulla pudotusta on lähes 20 prosenttia. Lukuja tulkitessa on hyvä muistaa, että vuosi 2005 oli kaupankäynnin osalta historian toiseksi vilkkain vuosi.

Vanhojen asunto-osakekauppojen (kerrostalot ja rivitalot, rivitaloasuntojen lukumäärä sisältää asunto-osakemuotoisten pientalojen kaupat) lukumääriä alueittain ja talotyypeittäin on vertailtu alla olevassa taulukossa.

Vanhojen asunto-osakekauppojen lukumäärät alueittain ja talotyypeittäin

Ennakkotieto		Koko maa	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
Yhteensä	2006/1*	11692	3018	8674
	2005/1*	12960	3661	9299
	ero, kpl	-1268	-643	-625
	ero, %	-9,8	-17,6	-6,7
Kerrostalot	2006/1*	8229	2514	5715
	2005/1*	9005	3002	6003
	ero, kpl	-776	-488	-288
	ero, %	-8,6	-16,3	-4,8
Rivi- ja pientalot	2006/1*	3463	504	2959
	2005/1*	3955	659	3296
	ero, kpl	-492	-155	-337
	ero, %	-12,4	-23,5	-10,2

---

Päivitetty 9.5.2006