Etusivu > Tilastot > Osakeasuntojen hinnat > 2018 > maaliskuu > 1. Asuntomarkkinat tilastojen valossa

1. Asuntomarkkinat tilastojen valossa

Katsausta korjattu 21.5.2018. Korjattu luku on merkitty punaisella.

Vanhojen osakeasuntojen kauppa vilkastui viime vuonna edellisvuosiin verrattuna. Asuntokaupassa jakautuneisuus kasvukeskusten nousevan ja muun Suomen laskevan hintakehityksen välillä on voimistunut edelleen. Myös omakotitalojen osalta hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla ja laskeneet muualla maassa. Vuokramarkkinoilla uusissa vuokrasopimuksissa nousu on ollut edellisvuosia hitaampaa niin kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Kerrostaloasuntojen tuotannossa vuodesta 2015 alkanut rakentamisen kiihtyminen on jatkunut edelleen, erityisesti kasvukeskuksissa.

Asuntotuotanto

Asuinrakentaminen on kiihtynyt voimakkaasti erityisesti vuosien 2014 ja 2015 taitteessa ja kiihtyminen kohdistui lähes kokonaan kerrostalorakentamiseen (kuvio 1). Sen sijaan sekä omakotitalorakentaminen että rivitalorakentaminen ovat edelleen finanssikriisiä edeltävien tasojen alapuolella.

Kuvio 1. Aloitettujen asuntojen liukuva vuosisumma

Kiihtyvä kerrostalorakentaminen on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin Suomen yliopistokaupunkeihin ¹⁾ (kuvio 2). Aloitetuista kerrostaloasunnoista noin 80 prosenttia sijaitsee joko pääkaupunkiseudulla tai yliopistokaupungissa. Muun Suomen kerrostalotuotanto on niin ikään kasvanut, mutta kasvuvauhti on jäänyt selvästi sekä pääkaupunkiseudusta että yliopistokaupungeista.

Kuvio 2. Aloitettujen kerrostaloasuntojen kappalemäärät yliopistokaupungeissa, pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa

Asuntokaupan vilkkaus

Vanhojen osakeasuntojen kauppa kävi viime vuonna paria viime vuotta paremmin ja vanhoja osakeasuntoja myytiin runsaat 62 600 kappaletta. Kaupankäynti vilkastui noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vanhojen osakeasuntojen kauppamäärissä ollaan kuitenkin edelleen selvästi kaukana vuosikymmenen vaihteen kauppamääristä ( 71 653 kauppaa vuonna 2010). Myytyjen uusien osakeasuntojen lukumäärästä ei ole tällä hetkellä saatavilla tilastotietoa.

Viime vuonna vanhoja omakotitaloja myytiin 13 072, mikä on noin kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Asuntojen hintakehitys

Asuntokaupan kaksijakoisuus pääkaupunkiseudun sekä kasvukeskusten ja muun Suomen välillä on voimistunut (kuvio 3). Vuoteen 2015 verrattuna pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet (Helsinki 6% ²⁾ , Espoo 3 %, Tampere 3%, Turku 5%), kun taas muualla Suomessa hinnat ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet (Kouvola -8 %, Kotka -5,5 %)

Pääkaupunkiseudun sisällä on paljon vaihtelua hintojen nousutahdissa. Hinnat ovat nousseet vuoteen 2015 verrattuna eniten Helsinki 1-alueella (9 %), Helsinki 2-alueella (7 %) ja Espoo-Kauniainen 1-alueella (6 %). Hinnat ovat hieman laskeneet Vantaa 2-alueella (-0,9 %). Vantaa 1-alueella ja Espoon muilla alueella hinnat ovat nousseet muutaman prosentin. Helsinki 3- ja 4-alueilla hinnat ovat nousseet 3-5 prosenttia. Tilastossa käytettävä pääkaupunkiseudun aluejako on nähtävissä täältä .

Kuvio 3. Vanhojen osakehuoneistojen hintakehitys 2015=100 pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Kouvolassa ja Kotkassa.

*ennakkotieto

Vanhojen omakotitalojen hintakehityksessä näkyy myös polarisoitumista. Vuoteen 2010 verrattuna hinnat ovat pysyneet nousseet pääkaupunkiseudulla noin 3 prosenttia, muualla Suomessa vanhojen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet vuoteen 2010 verrattuna noin 4 prosenttia (Kuvio 4).

Kuluvalla vuosikymmenellä vanhojen omakotitalojen hinnat ovat pysyneet samoina yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, kun taas laskua on eniten 20 000 – 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Kuvio 4. Vanhojen omakotitalojen hintakehitys 2010=100, nimellishintaindeksin vuosikeskiarvot

Vuokramarkkinat

Vuokra-asuntomarkkinoilla on nähtävissä nousuvauhdin hidastumista vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien osalta. Vuonna 2017 vapaarahoitteiset vuokrat nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa, pääkaupunkiseudulla hieman vähemmän kuin muualla maassa.

Uusien, viimeisten 12 kuukauden aikana solmittujen vuokrayksiöiden vuokrasopimusten vuosimuutokset ovat viime vuosina pienentyneet (Kuvio 5). Vuonna 2016 Helsingin 1 alueella vuosimuutos oli ensimmäistä kertaa useaan vuoteen negatiivinen. Kuitenkin näyttää siltä, että tämä pitkään jatkunut trendi olisi ainakin väliaikaisesti taittumassa ja vuonna 2017 vuosimuutokset asettuivat 1,5-2 prosentin tuntumaan. Pienissä, alle 20 000 asukkaan, kunnissa vuosimuutos pieneni edelleen viime vuonna.

Kuvio 5. Vapaarahoitteisten yksiöiden uusien vuokrasopimusten vuosittainen kehitys, vuosimuutos, %

Erot vapaarahoitteisten asuntojen kokonaisvuokrissa ovat suuret maan eri osissa (Kuvio 6). Kun perheasunnon (kolmiot tai suuremmat) vuokra Helsingin keskusta-alueella oli hieman yli 1600 euroa vuonna 2017, sai vastaavan asunnon keskimäärin noin 750 euron kuukausivuokralla pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa.

Kuvio 6. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräiset kokonaisvuokrat (euroa) kaupunkien keskusta-alueilla vuonna 2017

Lähteet: Tilastokeskus, Osakeasuntojen hinnat, Asuntojen vuokrat, Rakennus- ja asuntotuotanto

1) Yliopistokaupungeiksi tässä luokitellaan Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Vaasa, Rovaniemi, Joensuu ja Lappeenranta
2) Tarkastelussa vuoden 2017 keskimääräinen indeksipisteluku ko. alueella.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus

Lisätietoja: Petri Kettunen 029 551 3558, Elina Vuorio 029 551 3385, asuminen.hinnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 2.5.2018