Etusivu > Tilastot > Asuntojen vuokrat > 2017 > 3. vuosineljännes > Laatuseloste: Asuntojen vuokrat

Laatuseloste: Asuntojen vuokrat

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Vuokrien neljännesvuositilasto kuvaa vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta neljännesvuosi- ja vuositasolla. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 5 viikkoa tarkasteluneljänneksen päättymisestä.

Vuokratilaston tarkoituksena on tarjota tietoa vuokramarkkinoiden kehityksestä kaikille vuokramarkkinoita seuraaville tahoille.

1.2 Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

Aineistot ja tiedonantajat

Vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettavan työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Kuukausittain haastatellaan noin 1 500 henkilöä. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet työvoimatutkimukseen mukaan eri aikoina. Tutkimuskuukauden kohdejoukko vaihtuu asteittain siten, että kolmannes vastaajajoukosta vaihtuu kuukausittain. Haastatteluaineiston lisäksi vuokratilaston laadinnassa käytetään Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakenneaineistoa. Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteri muodostaa vuokrien neljännesvuositilaston kehikon. Kehikko päivitetään vuosittain.

Neljännesvuositilaston julkaisu sisältää vuokratiedot koko maasta, pääkaupunkiseudulta, muusta maasta, kehyskunnista sekä suurimmista kaupungeista. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin.

Vuokratilaston haastatteluaineistoa on kerätty vuoden 2003 1. neljänneksestä lähtien, mistä alkaen myös neljännesvuosittainen indeksi on laskettu.

Käsitteet

Vuokra: Tilastokeskuksen vuokrakäsite sisältää erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vuokraan ei lasketa asunnon käyttökorvauksia, joita ovat esimerkiksi sauna- ja pesutupakorvaukset. Myöskään sähkö- ja Internet-maksut eivät sisälly tilaston vuokrakäsitteeseen. Mikäli em. maksuja sisältyy suoraan asukkaan maksamaan vuokraan, otetaan ne mukaan keskivuokran laskuun, sillä kyseisiä eriä on vaikea erotella vuokrasta. Tilastossa julkaistaan asunnon keskineliövuokria kuukaudessa (€/m2/kk). Tilastossa ilmoitetut keskineliövuokrat ovat painotettuja geometrisiä keskiarvoja.

Huoneluku: Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m² ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei sisälly keittiötä. Huonelukuluokkaan 3+ kuuluvat asunnot, joissa on vähintään kolme huonetta.

Rahoitustyyppi: ARA-asunto on valtion tuella tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa ARA-asunnoista on kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa. Korkotuella rakennetut asunnot luetaan vuokratilastossa ARA-asuntoihin. Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin ARA-asuntoja.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Muutoksien laskenta

Vuokrien neljännesvuositilaston vuokraindeksi lasketaan siten, että samaa asuntoa koskevista havainto- ja vertailuajankohdan euromääräisista vuokrista muodostetaan hintasuhteet. Aineiston uusien havaintojen osalta hintasuhteiden muodostamisessa on käytetty tilastollista mallia, jonka avulla vertailuajankohdalle estimoidaan asunnon euromääräinen vuokra. Saaduista hintasuhteista lasketaan geometriset keskiarvot tarkimmille aluetasoille. Näistä aggregoidaan vuokrakehikon arvo-osuuspainoilla ylempien tasojen indeksit Laspeyres-tyyppistä indeksikaavaa käyttäen.

Keskineliövuokrien laskenta

Vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat kuvaavat käypää vuokratasoa erikokoisissa ja -tyyppisissä asunnoissa. Keskineliövuokrat lasketaan korottamalla vuokrien vuositilastosta saatuja euromääräisiä keskineliövuokria neljännesvuositilaston vuokraindeksin osoittamalla neljännesvuosimuutoksella. Tilaston keskineliövuokrien tasot tarkistetaan vuosittain vastaamaan vuositilaston keskineliövuokria.

Vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen käsittely

Vuokrien neljännesvuositilastossa ARA-asuntojen käsittely ja laskenta on yhdenmukaistettu vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kanssa vuoden 2014 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Aikaisemmin ARA-asuntojen indeksilaskennassa olivat mukana vain ne asunnot, joissa vuokra on muuttunut havainto- ja vertailuajankohdan välillä. Jatkossa sekä vapaarahoitteisten että ARA-vuokra-asuntojen osalta muutos lasketaan kaikkien havaintojen pohjalta.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston luotettavuus

Tilaston luotettavuuden varmistamiseksi keskineliövuokria ei julkaista luokissa, joissa on alle 5 havaintoa. Tilastossa käytetään jakaumaan perustuvia neliövuokrarajauksia, joiden avulla poistetaan markkinatasosta selvästi poikkeavat tapaukset ja aineistovirheet.

3.2. Tilaston tarkkuus

Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa vuokra- tai pinta-alatieto puuttuu tai vuokra on poikkeuksellisen alhainen tai korkea esim. sukulaisuussuhteen tai tallennusvirheen vuoksi.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Vuokrien neljännesvuositilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tässä julkaisussa kuvataan julkaisuajankohtaa edeltävän vuosineljänneksen vuokratasoa ja vuokrien muutoksia. Vuokrien neljännesvuositilaston julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastoon perustuva tuorein tilastotiedote sekä pdf-julkaisu.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Vuokrien neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittaisia vuokratietoja. Neljännesvuositilaston laadinta eroaa joiltakin osin vuositilaston laadinnasta. Selkein ero tilastojen välillä on se, että vuositilastossa käytetään haastatteluaineiston ohella asumistukirekisteriä, jonka tiedot eivät tule mukaan neljännesvuositilastoon. Vuositilaston aineistopohja on näin ollen huomattavasti kattavampi kuin neljännesvuositilaston.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Vertailukelpoisuuden vuoksi keskivuokrat on laskettu samalla tavalla vuoden 2010 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Sekä uudella että vanhalla tavalla lasketut neljännesten keskivuokrat vuosilta 2010-2012 löytyvät StatFin-tauluista.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen vuokratilastojen lisäksi KTI Kiinteistötieto Oy julkaisee vuokratietoja suurimmista kaupungeista kaksi kertaa vuodessa. Nämä vuokratiedot perustuvat kaupunkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja vakuutusyhtiöiden omistamien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokriin. Tilastokeskus julkaisee vuokrien vuositilastoa ja vuokrien neljännesvuositilastoa.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Lisätietoja: Martti Korhonen 029 551 3451, Outi Hautamäki 029 551 3228, asuminen.hinnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

---

Päivitetty 16.11.2017