Etusivu > Tilastot > Ansiotasoindeksi > 2021 > 3. vuosineljännes > Laatuseloste: Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi

Laatuseloste: Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain työnantajasektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ennakolliset indeksipisteluvut perustuvat sopimusvaikutus- ja liukuma-arvioihin. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan lisäksi keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Ansiotasoindeksin rinnalla lasketaan säännöllisen ansion indeksiä. Se poikkeaa ansiotasoindeksistä siten, että siinä ei ole mukana tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Muutoin laskentatapa ja aineistot ovat samat kuin ansiotasoindeksissä.

Kerran vuodessa julkaistaan säännöllisen ansion indeksiin perustuen ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tietoja. Ammatin pääluokalla vakioidussa indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu aina vuodeksi kerrallaan edellisen vuoden palkkasummapainoilla ketjuindeksin periaatteiden mukaisesti. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden.

Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Indeksin avulla kuvataan silloin toteutunutta ansiokehitystä ja liukumia eri sopimusaloilla tai arvioidaan tulevaa ansiokehitystä arvioitujen sopimusvaikutusten avulla. Indeksillä on huomattava merkitys myös eläkejärjestelmän kannalta. Työeläkkeiden määräytymisessä on käytössä indeksiehto, jonka mukaan eläkepalkka ja maksettavat eläkkeet kehittyvät ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin muutosten mukaisessa suhteessa. Lisäksi ansiotasoindeksiä käytetään yritysten välisessä sopimustoiminnassa.

1.2 Tilaston aineistot, käsitteet ja luokitukset

Aineistot:

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin aineistot perustuvat eri työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin. Työnantajasektoreita on neljä: yksityinen, valtio, kunnat (sis. kuntayhtymät) sekä muut.

Valtiosektorissa ovat mukana vain budjettitalouteen kuuluvat yksiköt, joten liikelaitosten palkka-aineistot ovat yksityisellä sektorilla. Muut-sektoriin sisällytetään voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, kuten evankelis-luterilaiset seurakunnat, työmarkkinajärjestöt, säätiöt ja valtion tai kuntien budjettitalouteen kuulumattomat sosiaalirahastot. Myös yliopistot, jotka eivät enää kuulu valtion budjettitalouteen, ovat Elinkeinoelämän keskusliiton jäseninä olevina säätiöinä kuuluneet vuoden 2010 alusta lähtien valtiosektorin sijaan voittoa tavoittelemattomaan muut-sektoriin.

Yksityinen sektori jakaantuu ansiotasoindeksissä 2015=100 eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajajärjestöjen palkka-aineistoja. Tilastokeskuksen omalla otokseen perustuvalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatietoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta. Otostiedustelulla on merkittävä painoarvo muun muassa rakentamisen, kaupan, autoliikenteen ja liike-elämän palveluiden ansiotasoindeksejä laskettaessa.

Käsitteet:

Ansiotasoindeksin ansiokäsite: Sisältää säännöllisen työajan ansiot, tulospalkkiot sekä työehtosopimuksiin sisältyvät kertaerät. Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Tuntipalkkaisten tulospalkkiot sisältyvät 2015=100 -indeksin ansiokäsitteeseen ja vanhempien perusvuosien ansiotasoindekseihin vuoden 2007 alusta lähtien, mutta aikaisempien perusvuosien ansiotasoindekseissä tulospalkkiot ovat vuoden 2006 loppuun asti olleet mukana vain kuukausipalkkaisilla palkansaajilla. 2015=100 -indeksiin sisältyvät myös työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät siten, että kunakin vuonna maksetut kertaerät jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samalla tavalla myös tulospalkkiot lisätään ansiokäsitteeseen koko vuoden keskiarvoina. 2005=100 -indeksiä aiempien perusvuosien indekseissä sopimukseen perustuvat kertaerät sijoitettiin kokonaisuudessaan sille neljännekselle, jolloin ne maksettiin.

Ansiotasoindeksin ansiokäsitettä täsmennettiin kilpailukykysopimuksen (kiky) vaikutusten seurauksena 2015=100 -indeksin uudistuksen yhteydessä Tilastokeskuksessa. Lomarahojen leikkaus julkisella sektorilla huomioidaan ansiotasoindeksissä siten, että lomarahojen leikkauksella on vastaava negatiivinen vaikutus ansiotasoindeksiin vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.

Myös työajan pidennys kuuluu kiky-sopimukseen. Kiky-sopimuksessa sovittiin, että työaika pitenee, mutta ansiot pysyvät ennallaan. Tilastokeskus päätti muuttaa indeksin laskentatapaa siten, että se mittaa säännöllisten ansioiden kehitystä riippumatta siitä, miten säännöllinen työaika muuttuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuntipalkkaisilla palkansaajilla eliminoidaan työajan pitenemisen negatiivinen vaikutus pois tuntiansioiden kehityksestä. Tällöin tuntipalkkaisten ja kuukausipalkkaisten ansiotasoindeksit säilyvät vertailukelpoisina toisiinsa nähden.

Säännöllisen ansion indeksin ansiokäsite: Sisältää säännöllisen työajan ansion ilman tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Kiky-sopimuksessa sovitut vaikutukset lomarahoihin ja työaikaan eivät vaikuta säännöllisen ansion indeksiin.

Keskiansio: Tietyn palkansaajajoukon ansioiden aritmeettinen keskiarvo. Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot sisältävät tulospalkkiot, mutta eivät sisällä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä.

Reaaliansiot: Kuluttajahintojen muutoksella puhdistettu ansio.

Säännöllinen viikkotyöaika: Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika kerätään pääsääntöisesti palkkatiedusteluiden yhteydessä. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen.

Tilastoon sisältyy myös kokonaistyöaikaa tekeviä palkansaajia. Jos näillä palkansaajilla ylitöistä maksettavaa korvausta ei ole erikseen määritelty, ylitöistä maksettavia ansioita ei ole voitu poistaa säännöllisen työajan ansiosta.

Luokitukset:

Tilastossa on käytössä seuraavat luokitukset: työnantajasektori, toimiala, sopimusala (teollisuudessa ja rakennusalalla) ja sukupuoli.

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tiedoissa käytetään Tilastokeskuksen ammattiluokitusta.

2. Menetelmäkuvaus

2.1. Indeksilaskenta

Ansiotasoindeksissä on siirrytty vuoden 2015=100 -indeksissä ketjuindeksin laskentamenetelmään. Indeksi lasketaan siten, että kullekin vuodelle lasketaan palkansaajaaryhmittäinen ansiokehitys verrattuna edellisen vuoden viimeisen neljännekseen ja näin saadut ansioiden suhteelliset muutokset painotetaan yhteen edellisen vuoden palkkasummapainoilla. Kunkin vuoden suhteelliset ansiomuutokset ketjutetaan yhteen siten, että saadaan ansiotason kokonaismuutos perusvuodesta 2015 lähtien.

2.2. Ennakkotiedot

Ansiotasoindeksin ennakolliset indeksit lasketaan sopimuspalkkaindeksien ja liukuma-arvioindeksien avulla. Koska sopimuskorotuksia voidaan maksaa kesken vuosineljänneksen, tehdään sopimuspalkkaindeksi kuukausitasolla. Vuosineljänneksien indeksit saadaan siten keskiarvona kuukausi-indekseistä. Ansiokehitysarviot tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkisen sektorin palkansaajien ansiokehitysarvioihin saadaan asiantuntija-arviot Valtion työmarkkinalaitoksesta ja Kuntatyönantajilta. Kuntien opetusalalle ja terveydenhoitoalalle tehdään erilliset ansiokehitysarviot, koska opettajien, lääkärien ja sairaanhoitajien sopimuskorotukset voivat poiketa yleisestä linjasta. Yksityisellä sektorilla sovelletaan EK:n laskelmia etenkin sopimusvaikutusten osalta. Järjestöihin kuuluvien työnantajien palkansaajia koskevia kehitysarvioita sovelletaan myös järjestäytymättömien työnantajien työntekijöitä koskeviin keskiansiosarjoihin.

Työvoimakustannusindeksin tulospalkkiotietoja käytetään tulospalkkioiden arvioimiseen ansiotasoindeksin ennakollisten indeksien laskennassa. Työantajasektoreiden palkka-aineistojen valmistuttua tulospalkkiotieto tarkentuu ansiotasoindeksiin.

2.3. Välineljännekset

Ansiotasoindeksin perussarjat päivitetään kerran vuodessa. Kun perussarjan ansiotieto päivitetään, muuttuvat kahden päivitetyn neljänneksen välissä olevat neljännekset ennakollisista ns. välineljänneksiksi. Koska toteutunut keskiansio voi poiketa merkittävästi siitä, mitä on kehitysarvioilla ennustettu, ei ole perusteltua käyttää välineljännesten laskemisessa pelkkää kehitysarviokaavaa. Ennakkoarvioihin perustuvat välineljännekset eivät välttämättä ole enää johdonmukaisia toteutuneen ansiokehityksen kanssa. Siksi päivitettäessä keskiansioita päivittyvät myös välineljännekset automaattisesti. Kehitysarvion mukaisen keskiansion ja toteutuneen keskiansion välinen ero jaetaan tasaisesti eli lineaarisen kertymäfunktion mukaisesti kahden päivitysajankohdan välille.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Ansiotasoindeksin perustana ovat pääosin työnantajajärjestöjen keräämät palkka-aineistot, jotka sisältävät noin kaksi kolmasosaa Suomen palkansaajista. Siten ansiotasoindeksien keskivirheet ovat pieniä verrattuna otoksilla kerättäviin tilastoihin.

Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa, vähintään kahtena julkaisuajankohtana, koska indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin indeksin julkistamisaikataulu. Tarkentuvat indeksit ovat ennakollisia indeksejä. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä. Ansiotasoindeksissä tietojen tarkentuminen kaikkien palkansaajien tasolla on keskimäärin 0,2 prosenttia suuntaansa.

Palkansaajaryhmien toimialoittaisten rakennemuutosten vaikutukset on pääosin puhdistettu indeksistä. Sen sijaan toimialojen tunti- ja kuukausipalkkaisten palkansaajien sisäisissä rakenteissa tapahtuvat muutokset näkyvät indeksin kehityksessä. Tässä suhteessa ansiotasoindeksi ei ole laadun muutoksista puhdistettu hintaindeksi vaan palkansaajaryhmittäistä säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä mittaava yksikköarvoindeksi.

Käytettäessä otoksessa saatuja palkka-aineistoja indeksin laskennassa ongelmana on otoksesta lasketun keskiansion keskivirhe, joka voi aiheuttaa huomattavaa satunnaisvaihtelua ansiokehitystä laskettaessa. Toisaalta sillä toimialatasolla, jolla ansiotasoindeksiä julkaistaan, ei otokseen perustuvien perussarjojen merkitys ole yleensä kovin hallitseva. Pelkkien järjestäytyneiden työnantajien palkka-aineistojen käytössä on puolestaan se ongelma, että järjestäytyneet yritykset ovat yleensä keskimääräiseltä kooltaan paljon suurempia kuin samalla toimialalla olevat järjestäytymättömät yritykset. Monilla toimialoilla pienyritykset ovat erikoistuneita määrättyihin tuotteisiin tai palveluihin tai niiden toiminta muuten poikkeaa alan suuryritysten painopistealueista. Tällöin myös ansiokehitys voi järjestäytymättömillä työnantajilla poiketa systemaattisesti järjestäytyneiden vastaavasta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ansiotasoindeksi julkaistaan neljännesvuosittain noin kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ansiotasoindeksin tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla. Ansiotasoindeksin perussarjatasoisia tietoja voidaan luovuttaa tapauskohtaisesti.

Ansiotasoindeksin rakenteesta ja menetelmistä on julkaistu käyttäjän käsikirja pdf-versiona tilaston kotisivulla menetelmäselosteiden kohdalla. Ansiotasoindeksissä käytettävistä palkka-aineistoista on tietoa kunkin alakohtaisen palkkatilaston omalla kotisivulla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin tilastoihin

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin keskeinen tavoite on ansiokehityksen vertailukelpoinen mittaaminen. Vastaavasti alakohtaisten palkkatilastojen ja palkkarakennetilaston tarkoitus on mitata kunkin vuoden ansiotaso ja ansiorakenne mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, mitä muutoksia palkka-aineistossa ja menetelmissä on tapahtunut. Siten ansiotasoindeksin ja palkkatilastojen vuosimuutoksissa voi esiintyä eroja.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Vuonna 2020 Tilastokeskuksen omaan otokseen perustuvaa yksityisen sektorin palkkatiedustelua supistettiin noin puoleen, kun tulorekisterin tietojen käyttö tuli mahdolliseksi. Otoksesta poistettiin mm. rakentaminen ja maaliikenne, mutta jäljelle jääneiden toimialojen poimintasuhteet pysyivät suunnilleen ennallaan. Otoksesta poistetuilla toimialoilla käytetään edelleen työnantajajärjestöjen palkka-aineistoja.

Tilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä. Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938. Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien. Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.

Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.

Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota. Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Ansiotasoindeksissä käytetään sovellettua työnantajasektoriluokitusta, jossa keskeistä on se, mihin työnantajajärjestöön ja sopimukseen työnantaja kuuluu.

Perusvuoden 2000=100 ja sitä vanhemmissa ansiotasoindekseissä tulospalkkiot ovat mukana kuukausipalkkaisilla palkansaajilla, mutta eivät tuntipalkkaisilla palkansaajilla. Tilastokeskus alkoi julkaista erillistä säännöllisen ansion indeksiä vuodesta 2004 lähtien ensimmäisen indeksin perusvuoden ollessa 2002. Säännöllisen ansion indeksissä tulospalkkioita ei ole lainkaan mukana millään palkansaajaryhmällä. Nykyisessä ansiotasoindeksissä 2015=100 tulospalkkiot ovat mukana sekä tunti- että kuukausipalkkaisilla palkansaajilla. Vanhojen perusvuosien ansiotasoindekseissä tulospalkkioiden vaikutukset ovat mukana myös tuntipalkkaisilla palkansaajilla 2005=100 -indeksissä vuodesta 2005 lähtien ja sitä vanhemmissa indekseissä vuodesta 2007 lähtien.

Lähde: Ansiotasoindeksi 2021, 3. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 15.10.2021