Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 7.9.2005

Fisim-uudistus tuotannon ja työllisyyden aluetileillä

FISIM (Financial Intermediation Services Indirectly Measured) eli välilliset rahoituspalvelut tarkoittavat niitä rahoituslaitosten tuottamia palveluja, joista ei peritä suoraa palkkiota. EU:n FISIM-asetuksessa (Council Regulation, EC No 448/98) välilliset rahoituspalvelut on rajattu tarkoittamaan lainojen ja talletusten korkomarginaaleja.

Aikaisemmin kansantalouden tilinpidossa välilliset rahoituspalvelut eivät ole vaikuttaneet bruttokansantuotteeseen, koska rahoituslaitosten tuottama FISIM on mennyt kokonaisuudessaan ns. jakamattoman sektorin välituotekäyttöön. Nyt välilliset rahoituspalvelut jaetaan käyttäjäsektoreille, jolloin välituotekäyttö kasvaa kullakin talouden sektorilla/toimialalla välillisten rahoituspalvelujen käytön verran. Kotitalouksien kulutusluottojen korkoihin sisältyvä FISIM sekä kotitalouksien pankkitalletusten korkoihin sisältyvä FISIM allokoidaan kotitalouksien kulutusmenoihin eli loppukäyttöön. Koska nyt osa välillisistä rahoituspalveluista meneekin välituotekäytön sijasta loppukäyttöön, niin bruttokansantuote kasvaa loppukäyttöön menevän osuuden verran.

Koko maan tasolla FISIM-uudistus nosti perushintaisen arvonlisäyksen nimellistasoa puolesta prosentista prosenttiin vuosina 1995-2003. Suurimmat tason nousut sijoittuvat maakunnista Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan 1,1-1,7 prosentilla. Suurimmat tason laskut sijoittuvat Ahvenanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle sekä vuosina 2000-2003 Uudellemaalle. Merkille pantavaa on Uudenmaan viimeisimpien vuosien muutos, jolloin suunta on hyvin poikkeava koko maan arvosta. Tähän on syynä voimakas lainakannan kasvu. Kokonaisuudessaan alueellisiin tuotantoeroihin on uudistuksella vain vähäinen vaikutus.

FISIM-uudistuksen vaikutus perushintaisen arvonlisäyksen nimellistasoon maakunnittain 1995-2003* käyvin hinnoin, prosenttia

  1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003*
01 Uusimaa 1,0 0,8 0,9 1,0 0,8 0,1 -0,1 -0,5 -0,6
02 Varsinais-Suomi 0,9 0,7 0,9 1,0 1,0 1,0 1,2 1,0 0,9
05 Kanta-Häme 1,0 0,9 0,9 1,0 1,0 0,7 1,4 0,9 0,7
07 Päijät-Häme 1,0 0,9 0,8 0,9 0,9 0,9 1,3 0,9 0,8
08 Kymenlaakso 1,5 1,3 1,2 1,3 1,4 1,5 1,7 1,2 1,1
09 Etelä-Karjala 1,5 1,2 1,3 1,3 1,3 1,2 1,7 1,2 1,2
20 Itä-Uusimaa 1,1 0,9 1,2 1,3 0,9 1,0 1,5 1,1 1,1
04 Satakunta 0,7 0,6 1,0 1,2 1,1 0,8 1,4 1,0 0,9
06 Pirkanmaa 1,1 0,9 1,1 1,2 1,2 1,1 1,5 1,1 1,1
13 Keski-Suomi 1,2 1,0 1,0 1,2 1,2 1,1 1,6 1,1 1,0
14 Etelä-Pohjanmaa 0,8 0,6 0,4 0,6 0,4 0,2 1,0 0,6 0,5
15 Pohjanmaa 1,0 0,7 0,9 1,0 1,0 0,9 1,3 0,8 0,9
10 Etelä-Savo 1,0 0,7 0,8 0,9 0,9 0,7 1,3 0,9 0,8
11 Pohjois-Savo 1,2 0,9 0,9 1,1 1,0 0,5 1,0 0,8 0,8
12 Pohjois-Karjala 1,0 0,8 0,9 1,1 1,0 0,9 1,4 1,0 1,0
18 Kainuu 1,4 1,1 0,8 1,0 1,0 0,6 1,1 0,9 0,9
16 Keski-Pohjanmaa 0,8 0,6 0,7 0,8 0,8 0,2 1,3 0,8 0,4
17 Pohjois-Pohjanmaa 1,3 1,0 1,1 1,2 1,2 1,2 1,4 1,1 1,1
19 Lappi 1,2 0,9 0,9 1,1 1,1 1,2 1,6 1,2 1,1
21 Ahvenanmaa -0,5 -0,5 -0,7 0,0 -0,3 -1,0 0,6 0,6 -0,3
Ulkoalue 3,0 2,7 2,8 2,5 2,6 2,8 2,6 2,3 2,2
Koko maa 1,1 0,8 0,9 1,0 0,9 0,6 0,9 0,5 0,4

Lähde: Aluetilinpito 1995-2003*. Tuotannon ja työllisyyden aluetilit. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kartat

Päivitetty 7.9.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuotannon ja työllisyyden aluetilit [verkkojulkaisu].
2003. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atutyo/2003/atutyo_2003_2005-09-07_tie_002.html