Etusivu > Tilastot > Tuotannon ja työllisyyden aluetilit > 2005 > Aluetalouskatsaus - huhtikuu 2007

Aluetalouskatsaus - huhtikuu 2007

Tuotanto, työllisyys ja aluetalouden indikaattorit 2001..2005

Alueiden väliset kasvuerot tasaantuneet 2000 -luvulla

Alueiden tuotannon ja työllisyyden kasvuerot ovat supistuneet 2000 -luvun kuluessa. Tasaantuminen näkyy selvästi seutukuntien kehityksessä. Tasoittumisen ensisijaisena syynä on ollut kärjessä olleiden seutujen kasvuvauhdin hidastuminen, ei niinkään heikoimpien alueiden kehityksen nopeutuminen. Hurjavauhtisesti kasvaneiden tieto- ja viestintäalojen kasvun taittuminen tavanomaisiin lukemiin on pudottanut myös niiden sijaintiseutujen suhteellista asemaa. Suomen perinteisesti vahvan vientiteollisuuden kasvun hidastuminen, jopa supistuminen on myös pudottanut monia aiemmin kärjessä olleita seutuja. Monet metsäteollisuusvaltaiset seudut ovat menettäneet asemiaan.

Kasvun painopiste on siirtynyt tieto- ja viestintäalojen sekä perinteisen teollisuuden hallitsemilta harvalukuisilta seuduilta koko maan kattaville yksityisille ja julkisille palvelualoille sekä rakentamisen, kiinteistötoimen ja asumisen toimialoille. Kärkiryhmään kuuluneiden seutujen heikkeneminen ja kasvusta osalliseksi päässeen seutukuntajoukon laajentuminen on tasoittanut kasvueroja. Alueiden väliset tasoerot ovat kuitenkin edelleen suuret. Kasvun tasoittuminen muutaman vuoden ajaksi ei poista alueiden tuotantorakenteesta aiheutuvia eroja.

Kuvio 1 Maakunnan bruttokansantuotteen muutos vuosina 2001..2005*. Vuosimuutosten vaikutus jakson keskimääräiseen vuosikasvuun

Aluetalouden rakennetta ja kehitystä esittelevä tietoaineisto on julkistettu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystilien sekä aluetalouden indikaattoreiden internet-sivuilla.

Tuotanto 2001..2005*

Tuotannon kasvu siirtynyt teollisuudesta palveluihin

Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2005 kolme prosenttia. Tuotanto kasvoi nopeimmin kaupan ja liikenteen toimialoilla (kuvio 2). Klusterin vaikutus koko maan kasvuun oli liki kolmannes. Pääosin sosiaali- ja terveyshuollosta koostuvan hoiva -klusterin osuus kasvusta oli lähes viidennes. Rakennus- ja kiinteistöala ylsi miltei saman suuruiseen kasvuosuuteen. Lähinnä asuntojen omistamisesta ja vuokrauksesta koostuvan koti ja asuminen -klusteri tuottaa bruttokansantuotteeseen vajaan 0,4 % -yksikön siivun. Koulutuksen ja kulttuurin osuus on 0,3 % -yksikköä. Kaikki viisi nopeimmin kasvanutta klusteria ovat alueellisesti koko maan kattavia toisin kuin esimerkiksi perinteinen metsäteollisuus tai tulokkaista elektroniikkateollisuus. Kasvu voi ainakin periaatteessa levitä laajemmalle ja tasaisemmin kuin vain harvoille seuduille keskittyneiden toimialojen kasvaessa.

Kuvio 2 Klusterin vaikutus koko maan arvonlisäyksen kasvuun 2001..2005*

Uusimaa palasi kärkeen vuonna 2005

Vuonna 2005 tuotannon paalupaikan otti pitkästä aikaa Uusimaa. Sen bruttokansantuotteen kasvu ylsi runsaaseen viiteen prosenttiin. Liki samoihin kasvulukemiin pääsi myös Pohjois-Savo. Muut koko maan kasvun ylittäneet maakunnat olivat Itä-Uusimaa ja Pirkanmaa neljän sekä Pohjanmaa hieman yli kolmen prosentin kasvulla.

Lappi putosi edellisen vuoden tuotannon kasvun kärkisijalta vuoden 2005 heikoimmaksi . Lähes viiden prosentin pudotus on peräisin teollisuustuotannon syvästä sukelluksesta. Lähes kolmen prosentin tuotannon laskuun ovat päätyneet myös Kainuu ja Ahvenanmaa. Muut edellisen vuoden tuloksesta jääneet maakunnat ovat Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Kanta-Häme. Hieman plussan puolelle on päätynyt Päijät-Häme.

Kuvio 3 Maakunnan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2005*' %

Itä-Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa 2000 -luvun kasvumaakunnat

Tuotannon keskimääräinen vuosikasvu on 2000 -luvun alkuvuosina ollut selvästi tasaisempaa kuin edellisen vuosikymmenen lopulla. Yksittäisten maakuntien väliset kasvuerot ovat kuitenkin suuria. Nopeimmin kasvaneen Itä-Uudenmaan bruttokansantuotteen kasvu on 2001..2005 ollut 2,5 -kertainen koko maan keskimääräiseen 2,6 %:n kasvuun verrattuna. Ripeästi ovat kasvaneet myös Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan aluetaloudet. Koko maan kasvun ylittävät edellisten lisäksi myös Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme. Vuoden 2005 kärkituloksesta huolimatta Uudenmaan koko jakson keskikasvu jää hieman koko maan kasvulukemien alle.

Kuvio 4 Tuotannon muutos maakunnittain 2001..2005*, %. Vuosittaisten muutosten vaikutus jakson keskimääräiseen vuosikasvuun

Lapin vuosien 2001..2005 keskimääräinen vuosikasvu jää aavistuksen plussan puolelle. Muita alhaiseen keskimääräiseen kasvuun päätyneitä maakuntia ovat Kainuu, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Niiden vuotta kohti laskettu keskimääräinen kasvu on yhden prosentin vaiheilla. Hitaasta keskimääräisestä kasvusta ovat kärsineet myös Ahvenanmaa, Satakunta ja Pohjanmaa.

Seutukuntien kasvuerot supistuneet 2000 -luvun alkuvuosina

Seutukuntien väliset kasvuerot ovat viime vuosina hieman tasoittuneet. Tieto- ja viestintäalojen sekä perinteisten teollisuusseutujen kasvun samanaikainen hiipuminen ovat lähentäneet kärkipään kasvulukemia seutukuntien keskimääräiseen kehitykseen.

Vuonna 2005 seutukuntien kasvueroja vähensi lisäksi metsäteollisuuden kuuden viikon työsulun aiheuttama tuotannon supistuminen. Metsäklusterin, joka sisältää metsäteollisuuden lisäksi metsätalouden ja puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen, heikko tulos ei kuitenkaan rajoitu vain poikkeusvuoteen 2005. Kasvu on hiipunut lähes koko 2000 -luvun ajan. Metsä -klusterin vaikeudet tuntuvat voimakkaina perinteisillä tehdaspaikkakuntaan. Klusterin vaikutukset ovat kuitenkin paljon laajemmat. Vuosina 2001..2005 yli 40 seutukunnan arvonlisäyksen kasvusta leikkautui osa metsäklusterin miinus-merkkisen vaikutuksen vuoksi. Seutukuntia, joiden tuotannon kasvusta jokin 12 klusterista lohkaisi vähintään yhden prosenttiyksikön suuruisen palan, oli 22. Näistä 18 oli metsäklustereita. Metsäklusteri on 2000 -luvulla ollut selvästi tuotannon kasvun heikoin lenkki.

Satunnaiset tekijät vaikuttavat seutukuntien tulokseen

Tuotannon kasvun painopisteen siirtyminen tieto- ja viestintäaloilta ja perinteisiltä teollisuudesta yleishyödyllisille palvelualoille ei selitä vuoden 2005 nopeimmin kasvaneiden seutukuntien menestystä. Tulos on hieman yllättävä. Koko maan kehityksen perusteella saattaisi odottaa, että suuret, monipuoliset aluekeskukset valtaisivat lähes kaikki kärkisijat. Yleisestä kehityssuuntauksesta poiketen vuoden 2005 kymmenestä menestyneimmästä seutukunnasta seitsemän voidaan luokitella teollisuusseuduksi. Jäljellä olevista kaksi kuuluu maaseutumaisiin ja yksi lukeutuu harvan asutuksen seutukuntiin.

Kuvio 5 Seutukunnan bruttokansantuotteen muutos vuonna 2005*

Suurimmat tuotannon kasvulukemat vuonna 2005 kirjasi Vakka-Suomen seutukunta. Sen tuotannon vuosittaiset vaihtelut ovat hallitsevien toimialojen ja niiden toimintatavan vuoksi varsin suuria. Vakka-Suomen sijoitus useamman vuoden tarkastelussa putoaa keskiryhmään. Toiseksi suurimman kasvun vuonna 2005 saavuttanut on Vakka-Suomen tapaan suurten, vastakkaisten vaihteluiden teollisuusseutu. Myös sen sijoitus alenee tarkasteltavia vuosia lisättäessä. Elektroniikkateollisuuden kasvun hidastumisesta huolimatta Salon seudun tuotanto kasvaa, nyt kymmenen prosentin verran. Loviisan sähkön ja Raahen raudan tuotannon kasvu on ollut sen verran pysyvää, että ne pärjäävät myös tarkastelujaksoa pidennettäessä.

Suurimman pudotuksen kokeneen Åboland-Turunmaan heikon tuloksen aiheuttaa edelliselle vuodelle osunut satunnainen tuotannon arvoon vaikuttanut tapahtuma. Myös Kemi-Tornion tuotannon pudotusta on edeltänyt hyvä kasvuvuosi. Maarianhaminan tuotannon arvo on altis rajuilla vaihteluille alueen pienen ja meriliikenteen suuren koon vuoksi. Useimpien muiden supistuvaan tuotantoon ajautuvien seutukuntien on osavaikuttajana ollut metsäteollisuus.

Seutukuntien kehitys 2001..2005

Kasvun uudesta suuntauksesta oli vuonna 2005 merkkejä tuotantoaan menettäneiden seutukuntien ryhmässä. Selvemmin kasvun painopisteen muutos kuitenkin näkyy vasta useamman vuoden tarkasteluissa, joissa satunnaisten tekijöiden vaikutukset pienenevät.

Parhaiten pärjänneiden kymmenen joukkoon mahtuu viisi teollista seutua ja muidenkin seutujen Maarianhaminaa lukuun ottamatta, tuotannossa teollisuudella on merkittävä asema. Palvelualojen kasvusta huolimatta suurista kaupunkiseuduista kymmenen tuotantoaan nopeimmin kasvattaneen seutukunnan joukkoon ovat päässeet vain Oulun ja Tampereen seudut. Esimerkiksi Helsingin seutu on sijalla 27 ja Turun seutu yhtä sijaa alempana.

Kuvio 6 Seutukunnan bruttokansantuotteen muutos 2001..2005. Kymmenen nopeimmin ja hitaimmin kasvavaa seutukuntaa

Suurimmat tuotannon menetykset ovat kohdanneet Itä-Lappia ja Pohjanmaan seutukuntaa Sydösterbottens kustregionen. Kummassakin tuotanto on supistunut yhden vuoden vähäistä kasvua lukuun ottamatta. Muita lähinnä teollisuuden kasvun heikkenemisestä kärsiviä seutukuntia ovat Kemi-Tornion, Lappeenrannan ja Äänekosken seutukunnat.

2. Työllisyys 2001..2005*

Maakuntien työllisyys on parantunut - ei kuitenkaan kaikkien

Työllisyys on kasvanut nopeimmin Pirkanmaalla. Kaikki muutokset ovat plussalla ja työllisyys on kasvanut parhaiten kolmen viimeisen tarkastelu vuoden aikana. Ahvenanmaan vuosittaiset työllisyyden vaihtelut ovat alueen pienen koon vuoksi varsin suuria. Koko jakson aikainen työllisyyden lisäys on ollut toiseksi suurinta. Kolmantena on Pohjois-Pohjanmaa, jonka muuten hyvä työllisyyskehitys koki notkahduksen vuonna 2003. Hyvin tai vähintään kohtuullisesti työllisyys on kehittynyt useimmissa maakunnista. Vuoden tai parin heikko kehitys on kurottu umpeen seuraavina vuosina. Erityisesti vuosi 2005 näyttää parantaneen maakuntien työllisyystilannetta. Vain Kainuussa työllisyys supistui vuonna 2005.

Kuvio 7 Maakunnan työllisyyden muutos 2001..2005*

Työllisyyden kehitys on ollut heikointa Pohjanmaan maakunnassa. Työllisyyden hienoinen kasvu parina vuonna ei riitä kattamaan vuonna 2004 menetettyjä työpaikkoja. Kainuun työllisyyskehitys on ailahtelevaa. Jakson kasvun ja menetysten vaihtelut tuottavat jakson tulokseksi nollan. Satakunnan työllisyyskehitystä painaa vuoden 2004 työllisyyden raju supistuminen.

Seutukuntien työllisyyskasvun kärjessä suuret kaupunkiseudut

Työllisyyskehityksen kärjessä ovat odotetusti suuret, monipuoliset kaupunkiseudut. Tampereen seudun kehitys on ollut varsin voimakasta ja tasaista. Seuraavina olevilla Oulun ja Jyväskylän seuduilla työllisyyden kasvu on ollut suotuisaa vuoden 2003 hidastumista huolimatta. Kuopion seutu on myös parantanut työllisyyttään joka vuosi, vaikka parina vuonna kasvu onkin jäänyt vaatimattomaksi. Muidenkin kärkikymmenikköön kuuluvien seutukuntien työllisyys on kasvanut miltei kaksinkertaisella nopeudella koko maan lisäykseen verrattuna.

Kuvio 8 Seutukunnan työllisyyden muutos 2001..2005. Kymmenen parasta ja heikointa seutukuntaa

Työllisyys on supistunut eniten Luoteis-Pirkanmaalla. Työllisyyden määrä on jakson aikana pudonnut runsaat kaksi prosentilla. Yhtä heikkoa työllisyyskehitys on ollut myös Itä-Lapissa. Siellä rajuimmat työllisyyden supistukset ajoittuvat jakson alkuvuosiin. Vuonna 2004 työllisyyden väheneminen pysähtyi ja seuraavana vuonna oli jo pientä lisäystä. Yli kahden prosentin työllisyyden menetyksen on kokenut myös Koillis-Savo. Sielläkin vuosi 2005 näyttää työllisyyskehityksen kannalta hieman valoisammalta, kuten myös Ylä-Pirkanmaalla, Vakka-Suomessa, Jämsässä ja Imatrallakin.

Heikon työllisyyskehityksen seutukunnat ovat joko pienehköjä teollisuusseutuja tai hieman syrjäisiä maaseutumaisia alueita. Poikkeuksena on Vaasan seudun työssäkäyntialueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunta. Sen heikko työllisyyskehitys heijastelee koko maakunnan heikkoa työllisyyskehitystä.

3. Aluetalouden indikaattorit 2001..2005

Maakuntien kehitys asettui uuteen järjestykseen 2000-luvulla

Alueiden kehitystä voidaan tarkastella myös yhdistämällä tuotannon, työllisyyden ja väestön muutoksia kuvaavat tiedot samaan mittariin. BTV -indikaattori vertaa alueiden tuotannon (bkta), työllisyyden ja väestön muutoksia koko maan kehitykseen. BTV -indikaattorin poikkeamatarkastelu korostaa alueen kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen, joka laskennassa saa arvon nolla. Tuotanto-, työllisyys- ja väestökomponenttien samanaikainen tarkastelu helpottaa vertailujen tekemistä ja havainnollistaa alueiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Maakuntien kehitys näyttäytyy hieman erilaisena, kun tarkasteluun otetaan samanaikaisesti tuotannon, työllisyyden ja väestön kehitys.

Kärkisijan ottaa Itä-Uusimaa tuotannon huikean kasvun turvin. Kiinnostavaan maakunnan kehityksessä on se, että suurimmasta tuotannon ja toiseksi suurimmasta väestön kasvusta huolimatta maakunnan työllisyyden aleneminen sijoittuu heikoimpien maakuntien tasolle. Toisena olevan Pirkanmaan tuotanto, työllisyys ja väestö kasvaa vakuuttavan tasaisesti. Samaan tahtiin kasvaa myös Pohjois-Pohjanmaa, vaikka kasvu jääkin hieman Pirkanmaata pienemmäksi. Kanta-Häme ottaa neljännen sijan tuotannon kasvullaan ja Ahvenanmaa hyvällä työllisyys- ja väestökehityksellään.

Kärkisijoille usein sijoittuneet Varsinais-Suomi ja Uusimaa ovat pudonneet keskikastiin ja ylittävät täpärästi koko maan kehityksen. Uudenmaan sijoittumisen pelastajana on jakson suotuisa väestökehitys, työllisyys ja tuotantokin on kehittynyt koko maata hitaammin.

Kuvio 9 BTV-indikaattori maakunnittain 2001 - 2005

Kainuussa tuotannon kehitys on neljänneksi ja työllisyyden toiseksi heikointa. Väestön väheneminen sen sijaan on selvästi maan nopeinta. Etelä-Karjalan, Lapin ja Kymenlaakson ongelmallisen kehityksen on syynä tuotannon muuta maata hitaampi kehitys. Myös väestö vähenee kaikissa kolmessa maanunnassa. Etelä-Karjalassa myös työllisyyskehitys on jäänyt jälkeen koko maan kehityksestä. Lapissa ja Kymenlaaksossa työllisyys on kehittynyt muuta koko maata paremmin.

Pohjanmaan työllisyyskehitys on ollut maan heikointa ja Satakunnan työllisyys on Kainuun jälkeen jäänyt kolmanneksi eniten koko maan kehityksestä.

Seutukuntien kehitys

Parhaiten menestyneiden seutukuntien 2000-luvun kärki kymmenikköön kuuluu suuria ja keskisuuria kaupunkiseutuja, Ahvenanmaan pienet maaseutumaiset seutukunnat sekä Helsingin metropolialueeseen kuuluvat Porvoon ja Riihimäen seutukunnat.

Suurista kaupunkiseuduista parhaiten on pärjännyt Tampereen seutu ja välittömässä tuntumassa Oulun seutu. Muiden suurten kaupunkiseutujen edelle kiilaa Porvoo tuotannon kasvullaan. Kaupunkiseuduista neljäntenä on Jyväskylän seutu. Seuraavina ovat Seinäjoen ja Kuopin kaupunkiseudut. Kymmenen kärkiryhmään mahtuvat vielä Turun ja Riihimäen seudut. Sen sijaan sieltä puuttuvat aiempien vuosien kestosuosikit. Salon seudun sijoitus on 18., Helsingin seutu 20. ja Maarianhamina 36.

Kuvio 10 BTV-indikaattori seutukunnittain 2001 - 2005, parhaiten ja heikoiten menestyneet seutukunnat

Kymmenestä heikoimmin kehittyneestä seutukunnasta viisi kärsiin alueen teollisuutta kohdanneista vaikeuksista. Muiden seutukuntien ongelmien taustalla on maaseutumaisuus ja syrjäinen sijainti. Tuotantoaan menettivät eniten Itä-Lappi ja Sydösterbottens kustregionen Pohjanmaalta. Myös Kemi-Tornion ja Äänekosken tuotanto jäi selvästi jälkeen koko maan kehityksestä. Työllisyys väheni muualla paitsi Kemi-Tornion seudulla. Suurimmat työllisyysmenetykset koettiin Itä-Lapissa ja Luoteis-Pirkanmaalla Väestö väheni kaikissa kymmenessä seutukunnassa, Itä-Lapissa selvästi eniten.

Yhteenveto

Suomen talouskehitys on vuosituhannen alussa ollut hitaampaa kuin 1990-luvun lopulla. Kuitenkin pitkänajan kahden ja puolen prosentin lukemissa pysyttelevä kasvu on varsin kohtuullinen saavutus. Kasvun hidastuminen merkitsee useimmiten alueellisten kasvuerojen pienenemistä. Näin on käynyt myös 2000-luvun alkuvuosina. Kun kasvun painopiste on samaan aikaan siirtynyt rajusti kasvaneilta tieto-teknisiltä aloilta ja perinteisiltä teollisuusseuduilta joka paikan yleishyödyllisille palvelualoille, kasvun edellytykset ovat parantuneet ja alueellisesti laajentuneet.

Tuotannon ja työllisyyden kasvuerojen tasaantuminen on vähäisessä määrin tasoittanut myös alueiden välisiä tasoeroja. Pelkkä kasvuvauhdin hiljeneminen ja erojen pieneneminen ei kuitenkaan yksinään riitä tasoerojen kiinni kuromiseen. Myös alueiden kasvun mukaiseen järjestykseen lajitellussa tilastoaineistossa muutoksen on näyttävä. Kuilun kiinni kuromiseksi hyvin ja huonosti menestyvien alueiden on vaihdettava paikkaa. Muussa tapauksessa "rikkaat" edelleen rikastuvat ja "köyhät" köyhtyvät - vaikkakin hieman aiempaa hitaammin, mutta kuitenkin.

Huomautukset

Merkinnät:

* -merkintä vuosiluvun lopussa tarkoittaa ennakkotietoa.

BTV-indikaattori lyhyesti:

BTV-indikaattorin avulla mitataan alueiden yleistä kehitystä suhteuttamalla alueen tuotannon, työllisyyden ja väestön muutokset koko maan kehitykseen. Vertailu koko maahan tehdään vähentämällä alueen bruttoarvonlisäyksen (Bkta), työllisyyden (Työ) ja väestön (Väki) muutoksesta (%) koko maan vastaava muutos (%). Erotus on alueen poikkeama koko maan kehityksestä (%-yksikköä). BTV-indikaattori on kolmen komponentin (B,T,V) keskiarvo. Useamman vuoden kattavassa tarkastelussa BTV-indikaattorin poikkeama lasketaan vuosikeskiarvona.

Klusterit:

Aluetilinpidossa käytetyt klusterit ovat yhteen kietoutuvista tai peräkkäisistä toimialoista muodostettuja tilastollisia ryhmittelyitä. Ne täydentävät perinteistä toimialatarkastelua, eivät korvaa sitä.

Tilastolliset toimialaklusterit on muodostettu ryhmittelemällä aluetilinpidon laskennassa käytetyt 100 toimialaa 12 klusteriksi. Jokainen toimiala on kiinnitetty yhteen ja vain yhteen klusteriin. Klustereiden summa vastaa kaikkien toimialojen summaa.

Esimerkiksi metsä-klusteri koostuu seuraavista toimialoista:

0211 Metsän viljely

0212 Puun korjuu

0219 Muu metsätalous

0202 Metsätaloutta palveleva toiminta

20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus

21 Massan, paperin jne. valmistus

Toimialapohjainen klusteriryhmittely joudutaan tavallisesti katkaisemaan raaka-aineista muokatun tai muunnetun tuotteen valmistumiseen. Esimerkiksi metsäklusterin valmiit tuotteet (puusepäntuotteen kuten ovet ja ikkunat tai metsäteollisuuden sanomalehtipaperi) jatkavat elinkaartaan muissa klustereissa, kuten Rakennus ja kiinteistö -klusteriin kuuluvalla talonrakennustoimialalla tai Tieto -klusterin toimialalla kustantaminen ja painaminen.

Käytetty klusteriryhmittely löytyy tuotanto- ja työllisyystilien lukitusosiosta.

---

Päivitetty 13.4.2007