Etusivu > Tilastot > CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus > 2005 > Kurssikoulutukseen osallistuminen > 4. Koulutuksen sisällön painopiste muuttumassa

4. Koulutuksen sisällön painopiste muuttumassa

Ammatin hallinnan teknisiin ja sisällöllisiin taitoihin liittyvän koulutuksen osuus kaikesta henkilöstökoulutuksesta on viime vuosina vähentynyt. Kun ammattitaidon ja -osaamisen lisäämiseen tai ylläpitämiseen liittyvä koulutus kattoi vuonna 1999 noin 68 prosenttia kaikista kurssikoulutustunneista, oli osuus vuonna 2005 vajaat 10 prosenttiyksikköä alhaisempi.

Ammatillisista tiedoista työelämän taitoihin

Kuluneen kuuden vuoden aikana yritysten henkilöstölleen tarjoaman koulutuksen painopiste on siirtynyt jonkin verran ammatinhallinnan tietotaitojen kehittämisestä yleisten työelämän ja työyhteisön valmiuksien parantamiseen. Tässä on kuitenkin huomattava, että määrällinen panostaminen työelämän yleisten taitojen kehittämiseen ei ole kasvanut vuodesta 1999. Koska henkilöstökoulutuksen volyymi on melko selvästi laskenut, niin kysymys on enemmänkin prioriteettien muutoksesta.

Koulutuksen sisällön kaksi ulottuvuutta

Koulutusala	1999	2005
Ammattitaitoa ylläpitävät koulutusaiheet – Tuotantoon ja tekniikkaan liittyvä koulutus – Tietojen käsittely ja tietotekniikka – Kielten opiskelu – Myynti ja markkinointi – Johtaminen, hallinto, toimistotyö, kirjanpito ja laskenta – Palvelutyöhön liittyvä koulutus  1)	68,1	58,8
Yleiset työhön ja ammattiin liittyvät koulutusaiheet – Työelämän henkilökohtaiset taidot (kuten yhteistyö- ja     esiintymistaidot, yritystuntemus, kehittämis- ja     organisaatiotaidot) – Ympäristön suojelu, työterveys- ja turvallisuus	19,1	31,0
Muut koulutusalat	12,3	10,2
Yhteensä	100,0	100,0

1) Sisältää hotelli-, ravintola-, matkailu ym. henkilökohtaisiin palveluksiin, kuljetustyöhön sekä omaisuuden ja ihmisten turvallisuuteen liittyvän koulutuksen.

Työelämän henkilökohtaiset taidot -luokka on sisällöltään suhteellisen selkeä. Se sisältää yleisiä työelämän valmiuksia, työssä kehittymistä ja työssä selviämistä edistävää koulutusta, joka ei liity tiettyyn ammattiin tai ammattialaan. Henkilöpohjaisiin haastatteluihin pohjautuvassa Aikuiskoulutustutkimuksessa tähän luokkaan kuuluvien kurssien otsikkoja olivat mm. laatukoulutus, muutosprosessi, tiimivalmennus, suunnittelutyökoulutus, työelämäkoulutus, työyhteisövalmennus, työtaitojen edistäminen, yhteistoimintakurssi, ajanhallinta, esiintymistaito, ihmissuhdetaitokoulutus ja urasuunnittelu (Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus, Koulutus 2008).

Ympäristön suojelu, työterveys ja -turvallisuus on koulutusalana sisällöltään hiukan moniaineksisempi. Aikuiskoulutustutkimuksessa tähän alaan luokiteltiin sekä yleisiä työelämän valmiuksia parantavia koulutuksia (kuten työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työsuojelu, työilmapiirikoulutus ja työturvallisuuskoulutus) että tiettyihin ammatteihin tai ammattialojen erityiskoulutukseen kuuluvia kursseja (kuten työterveyshuolto, tietoturvakoulutus, sähkötyöturvallisuus, paloturvallisuuskoulutus, hygieniakoulutus, tulityökurssi).

Koulutuksen määrällisen kehityksen vaihtelun voidaan arvella olevan yhteydessä markkina- ja työmarkkinatilanteeseen sekä eri toimialojen erilaiseen tekniseen ja taloudelliseen vaiheeseen. Työelämän jatkuvan muutoksen vuoksi työntekijöiden koulutustarpeen väheneminen ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä tulevaisuudessakaan.

Sen sijaan työntekijöiden perusvalmiudet ammatteihinsa ovat yleisen koulutustason nousun myötä parantuneet ja yritysten koulutuskäytännöt heijastavat tätä muutosta. Uusien ikäluokkien siirtyessä työelämään erimerkiksi tietotekniikan perusvalmiuksiin ei enää tarvitse panostaa entiseen tapaan. Työelämässä pitempään olleet taas ovat pääosin jo saaneet uusien työvälineiden käyttöön tarvittavan perusopetuksen. Niinpä panostus tietoteknisiin taitoihin henkilöstökoulutuksessa on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vähentynyt.

Kuvio 8. Kurssikoulutuksen sisältö koulutusalan mukaan vuosina 1999 ja 2005 (suhteellisen osuuden muutoksen mukainen järjestys)

1) Vuonna 1999 johtaminen ja hallinto sekä toimistotyö olivat omina koulutusaloinaan (yhteensä 13,5 %). Vuonna 2005 ne sisällytettiin kirjanpidon ja laskennan kanssa samaan koulutusalaan.

Sama pätee osin myös vieraiden kielten hallintaan, vaikka yritysten ja työvoiman kansainvälistyminen edelleen vaatiikin yhä useammalta vieraiden kielten osaamista jokapäiväisessä työssään. Kielikoulutuksen suhteellinen osuus henkilöstökoulutuksesta oli pysynyt samana, vaikka koulutuksen volyymi sekä osallistuneiden osuudella että saatujen koulutustuntien määrällä mitattuna olikin laskenut vuodesta 1999.

Tiedot kurssimaisen henkilöstökoulutuksen painopisteen muuttumisesta ovat yhdenmukaisia Aikuiskoulutustutkimuksen tietojen kanssa. Tietokoneen käyttöön ja tietotekniikkaan liittyvään henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus oli Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan pudonnut vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin kymmenen prosenttiyksikköä. Kielikoulutukseen osallistuneiden osuus oli sen sijaan vuonna 2006 samalla tasolla kuin vuonna 2000 (Aikuiskoulutustutkimus 2006).

Lähde: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus —tutkimus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Virtanen 09–1734 2514, Tarja Seppänen 09–1734 3220, aikuiskoulutus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 8.5.2009