Julkaistu: 8.12.2017
Uusiutuvan energian käyttö ennätystasolla vuonna 2016
Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2016, mikä vastasi 4 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 85,2 terawattituntia (TWh), mikä oli 3 prosenttia viime vuotta enemmän. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 2 prosenttia nousten uudelle ennätystasolle. Niillä katettiin 34 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ennakkotietojen mukaan vajaat 39 prosenttia loppukäytöstä. Myös fossiilisten polttoaineiden kulutus nousi 7 prosenttia.
Energian kokonaiskulutus 1990–2016
Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 34 prosenttia vuonna 2016. Puupolttoaineet pysyivät Suomen suurimpana energialähteenä ja niiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 26 prosenttia. Tuulivoiman kulutus kasvoi 32 prosenttia ja lämpöpumppujen ympäristöstä talteenotettu energia 23 prosenttia. Liikenteen biopolttoaineiden kulutus puolestaan laski 64 prosenttia kahden edeltävän vuoden ennätystasosta. Vuosittaista vaihtelua biopolttoaineiden kulutukseen aiheutuu Suomen biopolttoainelainsäädännöstä, joka antaa jakelijoille mahdollisuuden täyttää biovelvoitetta joustavasti etukäteen. Vaikka uusiutuvien energialähteiden kulutus nousi edellisvuoteen verrattuna, niin sen osuus energian kokonaiskulutuksesta ja myös loppukulutuksesta kääntyi pieneen laskuun. Tämä johtui siitä, että muiden polttoaineen määrä kasvoi samaan aikaan uusiutuvia energialähteitä enemmän.
EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energialähteiden osuus Suomessa jäi ennakkotiedon mukaan vajaaseen 39 prosenttiin vuonna 2016. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020, ja tämä osuus saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta ja sen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 38 prosenttia. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi hiilen (sisältää kivihiilen, koksin, masuuni- ja koksikaasun) kulutuksen 24 prosentin noususta. Kivihiilen käyttö laajeni uuteen käyttökohteeseen prosessiteollisuudessa. Maakaasun käyttö väheni 11 prosenttia. Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun terminaali otettiin käyttöön syksyllä 2016. Nesteytetty maakaasu täydentää Suomen maakaasumarkkinoita sekä maantieteellisesti että uusilla käyttökohteilla. Myös energiaturpeen käyttö laski 3 prosenttia edellisvuodesta.
Energian kokonaiskulutus 2015–2016, terajoulea
2015 | 2016 | Muutos-% | |
Puupolttoaineet | 330 939 | 349 112 | 5 |
Öljy | 312 071 | 317 197 | 2 |
Ydinenergia | 243 556 | 243 056 | 0 |
Hiili | 102 642 | 127 051 | 24 |
Maakaasu | 82 363 | 72 913 | -11 |
Turve | 57 755 | 56 163 | -3 |
Sähkön nettotuonti | 58 813 | 68 222 | 16 |
Vesivoima | 59 703 | 56 283 | -6 |
Tuulivoima | 8 378 | 11 045 | 32 |
Muut | 52 885 | 60 586 | 15 |
Yhteensä | 1 309 106 | 1 361 627 | 4 |
Vuonna 2016 sähköä tuotettiin 66 TWh eli lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Myös uusiutuvien osuus pysyi edellisen vuoden tasolla 45 prosentissa. Vesitilanne heikkeni loppuvuotta 2016 kohti ja vesivoiman tuotanto laskikin Suomessa 6 prosenttia. Vesivoiman osuus oli silti 24 prosenttia sähkön tuotannosta. Tuulivoiman tuotanto puolestaan jatkui vahvassa 32 prosentin kasvussa ja sen osuus ylsi viime vuonna 5 prosenttiin. Suurin suhteellinen muutos sähkön tuotannossa tapahtui aurinkovoiman osalta, joka kasvoi 87 prosenttia. Siitä huolimatta aurinkosähkön osuus Suomen sähkön tuotannossa on alle puoli promillea. Ydinenergialla tuotettiin 34 prosenttia sähköntuotannosta.
Sähkön nettotuonti Suomeen oli vuonna 2016 19 TWh, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoteen 2015 verrattuna kasvua syntyi 16 prosenttia ja nettotuonnin osuus Suomessa kulutetusta sähköstä oli 22 prosenttia. Sähköä tuotiin eniten Ruotsista, yhteensä 15 TWh. Sähkön tuonti Venäjältä kasvoi 49 prosenttia ja oli viime vuonna 6 TWh. Sähkön viennistä lähes kaikki suuntautui Viroon, jonne sitä vietiin 3 TWh.
Energian loppukäyttö kasvoi lähes 5 prosentilla. Teollisuuden osuus energian loppukulutuksesta oli 46 prosenttia. Teollisuustuotannon volyymin vuodesta 2012 jatkunut lasku kääntyi viime vuonna kasvuksi, mikä näkyi myös teollisuuden kuluttaman energian kasvuna. Rakennusten lämmitysenergiaa kului 10 prosenttia edellisvuotta enemmän vuonna 2016 ja sen osuus loppukäytöstä oli 26 prosenttia. Asumisen energiankulutus nousi 8 prosenttia, mihin vaikutti tilojen lämmitystarpeen kasvu. Vuonna 2016 lämmitystarveluku oli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 2015. Liikenteen energian käyttö nousi 4 prosenttia ja oli 17 prosenttia energian loppukäytöstä.
Lähde: Energian hankinta ja kulutus, Tilastokeskus
Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (351,5 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Energian kokonaiskulutus 2016 (8.12.2017)
- Liitekuvio 2. Energian kokonaiskulutus 1970 - 2016 (8.12.2017)
- Liitekuvio 3. Energia- ja sähköintensiteetti 1970 - 2016 (8.12.2017)
- Liitekuvio 4. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970 - 2016 (8.12.2017)
- Liitekuvio 5. Sähkön hankinta 1970 - 2016 (8.12.2017)
- Liitekuvio 6. Sähkönkulutus sektoreittain 1970 - 2016 (8.12.2017)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Energian hankinta ja kulutus (8.12.2017)
Päivitetty 08.12.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ehk/2016/ehk_2016_2017-12-08_tie_001_fi.html