Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 5.6.2019

Europarlamenttivaalit 2019, tarkastuslaskennan tulos

Vaalitulos ei muuttunut tarkastuslaskennassa. Kokoomus nousi eurovaalien suurimmaksi puolueeksi 20,8 prosentin ääniosuudella. Suhteellisesti eniten kannatustaan lisäsi edellisiin europarlamenttivaaleihin verrattuna Vihreä liitto 6,7 prosenttiyksiköllä. Suhteellisesti eniten ääniä menetti Keskusta, puolueen osuus äänistä oli 6,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisissä eurovaaleissa. Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantapalvelusta .

Puolueiden kannatus europarlamenttivaaleissa 2009-2019, %

Puolueiden kannatus europarlamenttivaaleissa 2009-2019, %

Suurista puolueista kannatustaan lisäsivät Vihreät, SDP ja Perussuomalaiset. Eduskuntavaaleista poiketen vaalien suurimman puolueen kannatuksen ero toiseksi suurimpaan oli selvä, 4,8 prosenttiyksikköä. Sen sijaan erot Vihreiden, SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan kannatuksessa olivat pienempiä, enimmillään 2,5 prosenttiyksikköä. Kokoomus, Keskusta, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit menettivät kannatustaan edellisistä eurovaaleista. Eduskunnan ulkopuoliset ryhmät saivat äänistä yhteensä 3,1 prosenttia, 1,2 prosenttiyksikköä edellisiä vaaleja enemmän.

Puolueiden kannatus europarlamenttivaaleissa 1996-2019, %

Puolueiden kannatus europarlamenttivaaleissa 1996-2019, %

Seitsemän puoluetta sai vaaleissa edustajan Euroopan parlamenttiin. Kokoomus sai kolme paikkaa europarlamenttiin ja säilytti paikkamääränsä ennallaan. Vihreät, SDP, Perussuomalaiset ja Keskusta saivat kukin kaksi paikkaa. Vihreät saivat yhden lisäpaikan, SDP:n ja Perussuomalaisten paikkamäärä säilyi ennallaan ja Keskusta menetti yhden paikan. Vasemmistoliitto ja RKP saivat molemmat yhden paikan, puolueiden paikkamäärässä ei tapahtunut muutoksia. Eduskuntapuolueista Kristillisdemokraatit eivät saaneet paikkaa europarlamentista.

Suurimpien puolueiden äänet ja paikat europarlamenttivaaleissa 2019, 2014, 2009 ja 2004

Puolue 2019
äänet  
2014
äänet  
2009
äänet  
2004
äänet   
2019
paikat
2014
paikat
2009
paikat
2004
paikat
Kansallinen
Kokoomus
KOK
380 460 390 376   386 416  392 771 3 3   3   4
Vihreä
liitto
VIHR
292 892 161 263   206 439   172 844 2 1   2   1
Suomen
Sosiali-
demok-
raattinen
Puolue
SDP
267 603 212 781 292 051  350 525 2 2   2   3
Perus-
suomalaiset
PS
253 176 222 457  162 930    8 900 2 2   1   0
Suomen
Keskusta
KESK
247 477 339 895  316 798  387 217 2 3   3   4
Vasemmisto-
liitto
VAS
126 063 161 074  98 690  151 291 1 1   0   1
Suomen
ruotsalainen
kansan-
puolue
RKP
115 962 116 747  101 453  94 421 1 1   1   1
Suomen
Kristillis-
demokraatit
KD
89 204 90 586     69 458     70 845 0 0   1   0

Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti oli 42,7, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä eurovaaleissa. Äänioikeutetuista miehistä äänesti 42,0 ja naisista 43,4 prosenttia. Vaalipiireistä korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (55,8 %) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (36,4 %). Yksittäisistä kunnista matalin äänestysprosentti oli Hyrynsalmella (29,2 %) ja korkein Kauniaisissa (69,9 %).

Äänestysaktiivisuus europarlamenttivaaleissa 1996–2019, Suomessa asuvat, %

Äänestysaktiivisuus europarlamenttivaaleissa 1996–2019, Suomessa asuvat, %

Puolueanalyysi

Puolueanalyysissä tarkastellaan puolueiden menestystä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla alueilla.

Analyysissä käytetään taustamuuttujina alueen elinkeinorakennetta, kaupungistumisastetta, tulotasoa, työttömyysastetta sekä eläkeläisten määrää. Käytetyt taustamuuttujat eivät ole toisensa poissulkevia. Esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja kaupungistumisen aste kuvaa osaltaan myös alueen tulotasoa.

Keskustan kannatus oli korkeinta alueilla, joilla eläkeläisten osuus väestöstä on suuri. Myös Perussuomalaisten ja SDP:n sekä Kristillisdemokraattien kannatus painottui jossain määrin alueille, joilla eläkeläisiä oli keskimääräistä enemmän. Vastaavasti Kokoomuksen ja Vihreiden sekä vähemmässä määrin myös Vasemmistoliiton kannatus painottui alueille, joilla eläkeläisten osuus väestöstä oli keskimääräistä pienempää.

Puolueiden kannatus eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Puolueiden kannatus eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Keskustan kannatus painottui selvästi haja-asutusalueille, ero puolueen kannatuksessa haja-asutusalueilla verrattuna asutuskeskuksiin ja erityisesti kaupunkeihin oli merkittävä. Myös Perussuomalaisten kannatus oli suurinta haja-asutusalueilla, kannatuksen ero muihin kaupungistumisasteen avulla ryhmiteltyihin alueisiin oli kuitenkin selvästi Keskustaa pienempää. Kokoomuksen, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatusprofiili on kaupungistumisasteella mitattuna samankaltainen, kannatus oli suurinta kaupungeissa. Sen sijaan SDP:n kannatus oli suurinta asutuskeskuksissa.

Puolueiden kannatus asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Puolueiden kannatus asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Keskusta, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit keräsivät kannatusta keskimääräisen tai sitä suuremman työttömyyden alueilta. Näistä SDP:n kannatus painottui selvimmin keskimääräistä suuremman työttömyyden alueille. Kokoomuksen, Vihreiden ja erityisesti RKP:n kannatusprofiili on työttömyysasteen avulla mitattuna päinvastainen, puolueiden kannatus oli suurinta pienen työttömyyden alueilla.

Puolueiden kannatus työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Puolueiden kannatus työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli suurinta alueilla, joilla tulotaso oli keskimääräistä korkeampi, Keskustan kannatus painottui puolestaan matalan tulotason alueille. Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton ja erityisesti SDP:n kannatus painottui keskimääräisen tulotason alueille, sen sijaan RKP:n kannatus oli pienintä juuri keskimääräisen tulotason alueilla.

Puolueiden kannatus tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Puolueiden kannatus tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Kokoomuksen, Vihreiden sekä Vasemmistoliiton kannatusprofiili on alueiden elinkeinorakenteella mitattuna samankaltainen. Vihreiden kannatuksen painottuessa muita selvemmin palvelualueille.

Keskustan kannatus painottui selvästi elinkeinorakenteeltaan maatalousvaltaisille alueille, puolueen kannatus jäi muilla alueilla selvästi pienemmäksi. SDP:n kannatus oli suurinta teollisuusalueilla, puolueen kannatus jäi maatalous- ja palvelualueilla pienemmäksi. Perussuomalaisten kannatus oli vahvinta teollisuus- ja maatalousalueilla.

Puolueiden kannatus elinkeinorakenteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Puolueiden kannatus elinkeinorakenteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 europarlamenttivaaleissa, %

Tietokantataulukot


Lähde: Europarlamenttivaalit 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (433,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Europarlamenttivaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2898. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/euvaa/2019/euvaa_2019_2019-06-05_tie_001_fi.html