Etusivu > Tilastot > Europarlamenttivaalit > 2019 > Europarlamenttivaalit, laatuseloste

Europarlamenttivaalit, laatuseloste

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys sekä dokumentointi

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä

Tilastokeskus tuottaa europarlamenttivaaleista Suomen viralliset tilastot, jotka sisältävät keskeiset tiedot ehdokkaista, valituista, äänioikeutetuista, äänestäneistä ja puolueiden kannatuksesta. Ennakkotiedot on julkaistu internetissä ensimmäisistä Suomessa järjestettävistä Europarlamenttivaaleista alkaen (1996), nämä tilastot ovat päivitetty vahvistetun tuloksen mukaisilla luvuilla. Europarlamenttivaalit-tilastosivulla on myös taulukoita tietokannoissa eli StatFin-palvelu, jossa vuodesta 2004 alkaen tiedot löytyvät myös äänestysalueittain.

1.2 Olennaiset käsitteet
Vaalitoimitus

Europarlamenttivaalit toimitetaan joka viides vuosi kaikissa jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ainoa kansainvälinen toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Suomessa järjestäjänä on oikeusministeriö, joka vahvistaa ehdokkaat ja vaalituloksen. Suomessa europarlamenttivaalit toimitetaan toukokuun 26 päivä, sunnuntaina. Vaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain mukaisesti, tarkemmin Oikeusministeriön verkkosivuilla www.vaalit.fi (=> vaalilainsäädäntö) ja www.finlex.fi, vaalilaki (714/1998).

Vaalilainsäädäntö

Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi noudatetaan EU:n vaalisäädöksen (vuodelta 1976) määräyksiä. Vuonna 1998 tehdyllä vaalilainsäädännön muutoksella koottiin kaikkia vaaleja koskevat säännökset yhteen lakiin, vaalilakiin (714/1998), joka tuli voimaan 8.10.1998. Lailla 1213/2013 muutettu vaalilain (714/1998) 2§:n 2 momentti ja 18§:n 3 momentti. Laki 1213/2013 tuli voimaan 1.1.2014.

Vaalilainsäädännön muutos 939/2017

Vaalilain muutos (939/2017), jossa mahdollistettiin kirjeäänestys ulkosuomalaisille ja muille vaalien ajan ulkomailla oleville, vahvistettiin 14.12.2017 ja se tulee voimaan 1.11.2018. Kirjeäänestystä voidaan käyttää ensimmäistä kertaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta (HE 101/2017 vp).

Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet

Kaikki Suomen vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita:

• Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi.

• Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän valittuja edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää (ei presidentinvaalit).

• Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

• Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus . Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisella yleensä on. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa vaalin tulokseen. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni.

• Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta.

• Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Poikkeuksena kirjeäänestys, joka ei tapahdu vaaliviranomaisen edessä. Kirjeäänestyksessä äänestäjän tulee hankkia kaksi todistajaa, jotka allekirjoittavat todistuksen siitä, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.

• Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä , jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä (ei presidentinvaalit).

Äänioikeus (2§ 2, muutos 1.1.2014), äänioikeusrekisterin perustaminen ja tiedot (18§ 3, muutos 1.1.2014) sekä vaalikelpoisuus

Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt:

• a) Suomen kansalainen asuinpaikkaan katsomatta, ja

• b) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossaan ja on viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ilmoittautunut maistraatille otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja

• b1) jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää tai

• b2) joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa.

Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu (asuinvaltiossaan).

Suomen kansalainen, joka on säädetyssä määräajassa ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toisen EU:n jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa.

Äänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina.

Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten äänestäminen Suomessa

Suomessa asuvat muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset voivat halutessaan äänestää Suomen europarlamenttivaaleissa. Tämän edellytyksenä on, että henkilö itse ilmoittautuu Suomen äänioikeusrekisteriin viimeistään 7.3.2019 ennen klo 16. Ilmoittautuminen tehdään maistraatille.

Kun henkilö on otettu Suomen äänioikeusrekisteriin, Suomen viranomaiset lähettävät siitä tiedon hänen kotivaltionsa viranomaisille, jotka poistavat hänet kotivaltion vaaliluetteloista. Tämä siksi, että EU:n vaalisäädöksen mukaan henkilö voi äänestää vain yhdessä jäsenvaltiossa, valintansa mukaan joko asuin- tai kotivaltiossaan.

Suomen äänioikeusrekisteriin otettu EU-kansalainen on myös kelpoinen olemaan ehdokkaana Suomen europarlamenttivaaleissa.

Suomen kansalaisen äänestäminen toisessa EU:n jäsenvaltiossa

Toisessa EU:n jäsenvaltiossa asuva äänioikeutettu Suomen kansalainen saa valita, äänestääkö hän asuinvaltionsa vai Suomen europarlamenttivaaleissa.

Jos hän haluaa äänestää asuinvaltionsa europarlamenttivaaleissa, hänen on ilmoittauduttava asuinvaltionsa vaaliluetteloon sen mukaisesti ja siinä aikataulussa kuin asuinvaltion vaalilainsäädännössä on määrätty. Sen jälkeen asuinvaltion vaaliluetteloa pitävä viranomainen ilmoittaa asiasta Suomen Väestörekisterikeskukselle, joka poistaa hänen nimensä Suomen vaalien äänioikeusrekisteristä.

Jos hän haluaa äänestää Suomen europarlamenttivaaleissa, hänen ei tarvitse tehdä mitään, vaan hän on automaattisesti äänioikeutettu Suomen vaaleissa. Kuitenkin, jos äänioikeutettu on aiemmin ilmoittautunut äänestämään asuinvaltionsa vaaleissa ja haluaa nyt äänestää Suomen vaaleissa, hänen tulee perua tuo aiempi ilmoittautumisensa asuinmaansa vaaliviranomaiselle. Mikäli äänioikeutettu on epävarma, onko ilmoittautuminen voimassa, asian voi tarkistaa ottamalla yhteyttä asuinvaltion vaaliviranomaiseen

Jos Yhdistynyt kuningaskunta (UK) eroaa Euroopan unionista ennen vaalikauden alkua (Brexit), se ei osallistu vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin. Kaikki UK:ssa asuvat Suomen kansalaiset tullaan automaattisesti ottamaan Suomen europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteriin ja heille tullaan lähettämään ilmoitus äänioikeudesta siihen osoitteeseen, jonka he ovat ilmoittaneet Suomen väestötietojärjestelmään.

Äänioikeusrekisterin perustaminen ja tiedot

Jollei äänioikeutetulla ole kotikuntaa Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää, kotikunnan sijasta äänioikeusrekisteriin merkitään kotikuntalain mukainen väestökirjanpitokunta. Jollei tämä kunta enää kuulu Suomen alueeseen, merkitään sen sijaan Helsingin kaupunki. Jollei europarlamenttivaaleissa äänioikeutetulla Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisella ole kotikuntaa Suomessa, kotikunnan sijasta merkitään äänioikeuskunta. Äänioikeutettu kuuluu näissä tapauksissa äänestysalueeseen, jonka valtuusto on 8§:n 1 momentin nojalla määrännyt niitä äänioikeutettuja varten, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa on voimassa, mitä vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa säädetään. Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on siten

1. jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen sekä

2. jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Euroopan parlamentin jäseninä ei kuitenkaan voi olla:

1. valtioneuvoston jäsen;

2. Euroopan komission jäsen;

3. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomari, julkisasiamies tai kirjaaja;

4. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen;

5. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen;

6. Euroopan oikeusasiamies;

7. Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön talous- ja sosiaalikomitean jäsen;

8. alueiden komitean jäsen;

9. Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla asetetun yhteisön varoja hoitavan tai pysyvää välitöntä hallinnollista tehtävää hoitavan komitean tai muun toimielimen jäsen;

10. Euroopan investointipankin johtokunnan tai hallintoneuvoston jäsen taikka Euroopan investointipankin henkilöstöön kuuluva;

11. Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö; ja

12. sellainen viran tai toimen haltija, joka perustuslain mukaan ei voi olla kansanedustajana.

Ehdokkaiden asettaminen

Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa

1. puoluerekisterissä olevat puolueet sekä

2. äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Asetetut ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa. Kukin puolue voi asettaa enintään 20 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliittoja muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin enintään olla sama kuin yksittäisellä puolueella (eli 20). Kaikki ehdokkaat asetetaan valtakunnallisesti. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 2 000 äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistan, jossa voi olla enintään 20 ehdokasta.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa ehdokashakemusten jättämisen määräaika on kuitenkin poikkeuksellisesti torstai 18.4.2019 ennen klo 16. Samaan määräaikaan mennessä vaalipiirilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista.

Helsingin vaalipiirilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi.

Edustajapaikat

Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 751 (UK mahdollisen eron jälkeen 705 jäsentä). Kullakin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä.

Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä vuoden 2019 vaaleissa on 14 tai 13, jos Yhdistynyt Kuningaskunta (UK) on EU:n jäsenvaltio vielä vaalikauden alkaessa (=heinäkuun alussa). Aiemmissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä seuraavasti: 16 jäsentä vuosina 1996 ja 1999, 14 jäsentä vuonna 2004 sekä 13 jäsentä vuosina 2009 ja 2014.

Jäsenvaltiot ja niiden nykyiset paikkamäärät sekä se paikkamäärä, joka toteutuu jos UK ei ole enää jäsenvaltio

Jäsenvaltio	Nykyinen paikka- määrä	Uusi paikka- määrä	Muutos
Saksa	96	96	-
Ranska	74	79	+5
Yhdistynyt kuningas- kunta	73	-	-73
Italia	73	76	+3
Espanja	54	59	+5
Puola	51	52	+1
Romania	32	33	+1
Alankomaat	26	29	+3
Kreikka	21	21	-
Belgia	21	21	-
Portugali	21	21	-
Tsekki	21	21	-
Unkari	21	21	-
Ruotsi	20	21	+1
Itävalta	18	19	+1
Bulgaria	17	17	-
Tanska	13	14	+1
Slovakia	13	14	+1
Suomi	13	14	+1
Irlanti	11	13	+2
Kroatia	11	12	+1
Liettua	11	11	-
Slovenia	8	8	-
Latvia	8	8	-
Viro	6	7	+1
Kypros	6	6	-
Luxemburg	6	6	-
Malta	6	6	-
Yhteensä	751	705

Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Parlamentin paikkajakauma *15.5.2019 (www.europarl.europa.eu/meps/fi/search/advanced?groupCode=2970):

• EPP-ryhmä, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) *216

• S&D, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä *185

• EKR, Euroopan konservatiivit ja reformistit *77

• ALDE&R, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä + Renaissance + USR PLUS *69

• Vihreät/EVA-ryhmä, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi-ryhmä Greens/EFA *52

• GUE/NGL, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto *52

• EFDD, Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa-ryhmä *42

• KVE, Kansakuntien ja vapauden Eurooppa *36

• NI, Sitoutumattomat *20

Parlamentin paikkaluku on jaettu niin, että väkiluvultaan pienillä jäsenmailla on suhteellisesti enemmän paikkoja kuin suurilla jäsenmailla.

Euroopan parlamentin poliittisten ryhmittymien nimet, lyhenteet sekä ryhmän suomalaisten jäsenten puolueet (tilanne 5.6.2019)

Ryhmän suomalaisten jäsenten puolue	Ryhmän lyhenne	Ryhmän nimi suomeksi ja lyhenne
Kansallinen Kokoomus KOK	EPP	Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) EPP
Suomen Keskusta KESK Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP	ALDE&R	Euroopan liberaali- demokraattien liiton ryhmä + Renaissance + USR PLUS ALDE
Perus- suomalaiset PS	ECR	Euroopan konservatiivit ja reformistit ECR
Suomen Sosiali- demokraattinen Puolue SDP	S & D	Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S & D
Vihreä liitto VIHR	Vihreät/EVA	Vihreät/ Euroopan vapaa allianssi ryhmä Vihreät/EVA
Vasemmisto- liitto VAS	GUE/NGL	Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatio- ryhmä/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL
..	EFDD	Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa EFDD
..	NI	Sitoutumattomat – jäsenet, jotka eivät kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään NI
..	KVE	Kansakuntien ja vapauden Eurooppa KVE

Edustajapaikat jaetaan puolueiden, vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten kesken niiden koko maassa yhteensä saamien äänimäärien mukaan noudattaen d`Hondtin menetelmää. Puolue, vaaliliitto tai yhteislista saa ensimmäiseksi vertausluvukseen puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan koko äänimäärän. Ryhmittymässä eniten ääniä saanut saa sitten vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi tullut puolet puolueen äänimäärästä ja kolmanneksi tullut kolmasosan jne.

Vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset

Eri vuosien vaaleja koskevat vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset on esitetty internetissä Luokitukset-osiossa (Europarlamenttivaalit kotisivulla).

Vaalipiirijakoa muutettiin 1.9.2013 voimaan tulevalla lailla vaalilain muuttamisesta (271/2013) ja sovellettiin ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 2015 (19.4.2015). Vaalilain muutoksessa yhdistettiin Kymen (08) ja Etelä-Savon (09) vaalipiirit Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi (08) sekä Pohjois-Savon (10) ja Pohjois-Karjalan (11) vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi (09).
Kunnat on sijoitettu vaalipiireihin voimassa olevan vaalipiirijaon mukaan. Vuoden 2019 alussa on kuntien lukumäärä Manner-Suomessa 295 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16.

Tilastossa on käytetty voimassa olevaa tilastollista kuntaryhmitystä (Tilastokeskus, Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot). Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Luokitus perustuu vuonna 2018 tehtyyn taajamarajaukseen ja ja kunnan väkilukutietoon vuodelta 2017. Taajamarajaus tuotetaan Suomen ympäristökeskuksessa vuosittain.

1. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

2. Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.

3. Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Käytetyt luokitukset

Vaalipiirien nimet europarlamenttivaaleissa 2019 ovat:

1. Helsingin vaalipiiri

2. Uudenmaan vaalipiiri

3. Varsinais-Suomen vaalipiiri

4. Satakunnan vaalipiiri

5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri

6. Hämeen vaalipiiri

7. Pirkanmaan vaalipiiri

8. Kaakkois-Suomen vaalipiiri

9. Savo-Karjalan vaalipiiri

10. Vaasan vaalipiiri

11. Keski-Suomen vaalipiiri

12. Oulun vaalipiiri

13. Lapin vaalipiiri

Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Europarlamenttivaaleissa annetut äänet lasketaan kuitenkin ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti ja sen jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi.

Tilastokeskuksen kuntaluokitus. Vaalipiiri, kuntaryhmä, kunta, äänestysalue, puolue (puoluerekisteriin merkityt), ehdokkaiden ja valittujen ikä, kansalaisuus ja asuinmaa.

Europarlamenttivaaleissa 2019 asettivat ehdokkaita seuraavat rekisteröidyt puolueet (17/19):

• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)

• Suomen Keskusta (KESK)

• Kansallinen Kokoomus (KOK)

• Suomen Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

• Suomen Kristillisdemokraatit (KD)

• Vihreä liitto (VIHR)

• Vasemmistoliitto (VAS)

• Perussuomalaiset (PS)

• Suomen Kommunistinen Puolue (SKP)

• Liberaalipuolue - Vapaus valita (LIBE)

• Piraattipuolue (Piraattip.)

• Eläinoikeuspuolue (EOP)

• Kansalaispuolue (KP)

• Feministinen Puolue (FP)

• Sininen tulevaisuus (Sin)

• Suomen kansa ensin (SKE)

• Seitsemän tähden liike (STL)

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen hoitaa Tieto Oyj. Tilastokeskus kerää tietoja erillisellä lomakkeella ennakkoäänestämisestä kunnilta, jotka eivät käytä sähköistä äänioikeusrekisteriä (Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin kunnat).

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (laki Tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös vaalitilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot vaalitilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-954-18).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, joka koostuu viidestä osajärjestelmästä. Näitä ovat:

1. Pohja- ja paikkatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot mm. vaalipiiri-, kunta-, äänestysaluejaoista, vaaliviranomaisista sekä äänestyspaikoista (äänestyspaikkarekisteri, jossa ovat tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista).

2. Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon Väestörekisterikeskus poimii tiedot äänioikeutetuista 46. päivänä (10.4.2019) ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri perustetaan kutakin vaalia varten erikseen. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä (5.4.2019) ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää klo 12.
   Äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikoissa ja jokaisen ennakkoon äänestävän äänestämisestä tehdään siihen merkintä. Ennakkoäänestyksen jälkeen rekisteristä tulostetaan vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä voidaan kuitenkin käyttää myös vaalipäivän äänestyspaikalla vaaliluettelon sijasta.

3. Ehdokasjärjestelmä (ehdokasrekisteri, vahvistetaan 25.4.2019), johon merkitään ehdokkaasta seuraavat tiedot: nimi, ehdokasnumero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys (jonka ehdokkaana hän on), henkilötunnus.

4. Keskitetty laskentajärjestelmä, johon vaalipiirilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat tomittavat vaalien tulostiedot.

5. Tulospalvelujärjestelmä (Tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä), jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilastotiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle.

Tilastokeskuksen vaalitietojärjestelmä koostuu neljästä vaalitiedostosta, joita ovat: aluetiedosto, puoluetiedosto, ehdokastiedosto ja ehdokasrekisteri.

Äänestäneiden tausta-analyysi

Tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, muun muassa väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoon sekä tutkintorekisteriin.

Tarkastelun kohteena olevat ryhmät ovat yhtäältä kaikki europarlamenttivaaleissa 2019 äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet, toisaalta äänioikeutetut ja äänestäneet sellaisilla äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.

Äänioikeutetuista tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat Suomen kansalaiset.

Analyysissä on kuvattu äänioikeutettuja ja äänestäneitä tiettyjen muuttujien suhteen. Taustatiedot ovat yleensä vuosilta 2016-2017. Tätä uudempia tietoja ei ole ollut käytettävissä. Henkilön ikä on ikä vaalipäivänä kokonaisina vuosina.

Seuraavassa on kuvattu analyysissä käytetyt taustamuuttujat.

Vaalipiirit

Äänioikeutetuilla vaalipiiritieto perustuu 51 päivää ennen vaalipäivää poimittuun tietoon henkilön asuinkunnasta Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä.

Ulkomaalaistausta

Ulkomaalaistaustaisuutta on tarkasteltu kahden eri muuttujan avulla eli henkilön kielen tai syntyperän mukaan. Kielen mukaan ulkomaalaistaustaisiksi on luokiteltu ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Syntyperän mukaan ulkomaalaistaustaisina pidetään henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Tieto on vuodelta 2018.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin.

Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:

• työlliset

• työttömät

• 0-14-vuotiaat

• opiskelijat, koululaiset

• eläkeläiset

• varusmiehet, siviilipalvelusmiehet

• muut työvoiman ulkopuolella olevat

Analyysissä käytetty tieto kuvaa henkilön toimintaa vuoden 2017 viimeisellä viikolla.

Perheasema

Tässä analyysissä väestö on jaoteltu perheaseman mukaan seuraaviin luokkiin

• avio-/avoperheen vanhempi

• yksinhuoltaja

• lapseton pari

• yksin asuva

• kotona asuva nuori

• muu

Avio-/avoperheen vanhempiin luetaan kaikki avio- tai avoliitossa olevat sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla asuu kotona myös omia ja/tai puolison lapsia. Lapsettomia pareja ovat avio-/avoliitossa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla ei ole lapsia. Kotona asuviksi nuoriksi on määritelty omien/oman tai ottovanhempiensa/vanhempansa kanssa asuvat lapsen asemassa olevat henkilöt. Ryhmä ”muu” sisältää ne perheettömät, jotka asuvat yhdessä muiden henkilöiden kanssa (esimerkiksi lapsensa perheen kanssa asuva äiti/isä), asunnottomat ja laitosväestö. Yksin asuvat perheettömät ovat luokassa ”yksin asuva”.

Tieto henkilön perheasemasta on vuodelta 2017.

Lasten lukumäärä

Analyysissä on käytetty lasten lukumääränä henkilön biologisten ja adoptoitujen lasten lukumäärää. Tieto on vuodelta 2017.

Koulutusaste

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Analyysissä käytetyt tiedot ovat vuodelta 2017.

Käytettävissä olevat rahatulot

Käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo. Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on käytettävissä oleva rahatulo.

Tieto on vuodelta 2017.

Mediaanitulo

Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

Ammatti

Ammattia on tarkasteltu Ammattiluokitus 2010 avulla, jolla kuvataan yhteiskunnan ammattirakennetta.

Tieto on vuodelta 2016.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vaalitilastojen aineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään ja vaaliviranomaisten toimittamiin tietoihin, joita voidaan pitää luotettavana.

4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus

Vahvistetut tiedot poikkeavat aina jonkin verran ennakkotilastojen luvuista. Vaaliyön jälkeiset 'ennakkotulokset' palvelevat käyttäjiä kunnes saadaan vahvistettu tulos.

Tulokset muuttuvat vahvistetun tuloksen jälkeen kaikilta osin: äänestysalueittain, kunnittain, vaalipiireittäin, puolueittain sekä kaikkien ehdokkaiden ja valittujen saamien äänimäärien suhteen, jolloin jopa heidän keskinäinen järjestyksensä voi muuttua.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Ensimmäinen aineisto eli ennakkotilastot julkaistaan internetissä, StatFin-palvelussa sekä Europarlamenttivaalit-tilastosivulla, mahdollisimman pikaisesti. Kunnittaiset ja äänestysalueittaiset vaalitiedot sekä valittujen saamat äänimäärät viedään StatFin-palveluun.

Europarlamenttivaalit-tilastosivulla julkaistaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) julkistuksia ja kyseistä vaalia koskevia taulukoita. Toinen aineisto eli lopulliset tiedot toimitetaan Tilastokeskukselle vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan Internetissä ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin-palveluun tietokannat.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Uusi tilastollinen kuntaryhmitys (kaupunkimaiset, taajamamaiset ja maaseutumaiset) otettiin käyttöön vuodesta 1999 alkaen. Sitä aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin seuraavasti: kaupungit ja muut kunnat. Vaalien välillä tapahtuneet vaalipiiri- ja kuntamuutokset on huomioitu tilastoissa, joissa on vertailutieto edellisen vaalin tuloksiin.

Europarlamenttivaalit-tilastosivulla esitetään vaalitulostietoja aikasarjataulukkoina ensimmäisistä europarlamenttivaaleista 1996 alkaen. Ennakkotilastot europarlamenttivaaleista on julkaistu internetissä tilastosivulla. StatFin-palvelussa on aikasarja europarlamenttivaaleista alkaen vuodesta 1996 (huom. vuodesta 2004 myös äänestysalueittaiset tiedot).

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys sekä dokumentointi

Oikeusministeriö julkaisee kattavaa yleistietoa eri vaaleista sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin ja vaalitulostietoja verkkosivuillaan (www.vaalit.fi). Oikeusministeriön julkaisema tilasto ennakkoäänestäneiden osalta poikkeaa Tilastokeskuksen ennakkoäänestäneiden tilastosta, sillä ne määritellään eri perustein:

• Oikeusministeriö laskee ennakkoäänestäneiden määrän äänioikeutettujen määrästä

• Tilastokeskus laskee ennakkoäänestäneiden määrän kaikkien äänestäneiden määrästä

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.

Lähde: Europarlamenttivaalit 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 12.7.2019