Etusivu > Tilastot > Eduskuntavaalit > 2015 > ehdokasasettelu > 1. Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015

1. Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015

Seuraavassa tarkastellaan eduskuntavaaleissa 2015 äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöitä eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 4.3.2015 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 19.3.2015 perustetusta ehdokasrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Äänioikeutettujen tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaita eduskuntaan saaneet puolueet on esitetty kuvioissa ja taulukoissa eriteltyinä ja niistä käytetään analyysissä nimitystä ”Eduskuntapuolueet”. Muiden puolueiden ja valitsijamiesyhdistysten ehdokkaiden tiedot on summattu ryhmään ”Muut”.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

1.1. Ehdokkaat ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Naisten osuus vakiintunut 40 prosenttiin

Vaaleissa asetettiin 2 146 ehdokasta, mikä on 169 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, mutta kuitenkin 142 enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2011 vaaleissa lähes kaikki eduskuntapuolueet asettivat enemmän ehdokkaita kuin vuonna 2007. Nyt ainoastaan Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja Suomen Kristillisdemokraatit asettivat edellisvaaleja enemmän ehdokkaita. RKP kasvatti ehdokkaidensa määrää 25 prosenttia 83:sta 104:ään. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä puolueittain eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015

Puolue	Ehdokkaiden lukumäärät puolueittain			Muutos edellisiin vaaleihin (%)
	2007	2011	2015	2011	2015
Ehdokkaat yhteensä	2 004	2 315	2 146	15,5	-7,3
Kansallinen    Kokoomus    KOK	225	232	214	3,1	-7,8
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	230	238	216	3,5	-9,2
Perussuomalaiset    PS	168	238	215	41,7	-9,7
Suomen    Keskusta    KESK	233	233	216	0,0	-7,3
Vasemmistoliitto    VAS	208	236	216	13,5	-8,5
Vihreä    liitto    VIHR	202	228	208	12,9	-8,8
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	75	83	104	10,7	25,3
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	188	191	193	1,6	1,0
Muut	475	636	564	33,9	-11,3

Ehdokkaista miehiä on 1 301 ja naisia 845. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita asetti vuoden 2015 vaaleihin Perussuomalaiset (35,3 %) ja Suomen Keskusta (39,8 %). Eduskuntapuolueista Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka jää naisten osuudessa alle keskiarvon (39,4 %). Eniten naisehdokkaita on Vihreällä liitolla (56,3 %) ja Suomen Sosialidemokraattisella Puolueella (47,2 %). Vain Vihreällä liitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Äänioikeutetuista naisia on enemmistö eli 51,5 prosenttia. (Kuvio 1, taulukko 2)

Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, %

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt samalla tasolla koko 2000-luvun eli niukasti alle 40 prosentissa. Perussuomalaiset ovat lisänneet naisehdokkaidensa osuutta vuodesta 2003 kymmenellä prosenttiyksiköllä. Siitä huolimatta naisten osuus Perussuomalaisten ehdokkaista on eduskuntapuolueista alhaisin. Viime vaaleihin verrattuna naisten osuutta ehdokkaissa ovat kasvattaneet Perussuomalaisten lisäksi Kokoomus, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2003, 2007, 2011 ja 2015, %

Puolue	2003	2007	2011	2015
Äänioikeutetut	51,7	51,6	51,6	51,5
Ehdokkaat	39,8	39,9	39,0	39,4
Kansallinen    Kokoomus    KOK	49,1	44,0	44,8	46,3
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	48,0	49,1	43,3	47,2
Perussuomalaiset    PS	24,6	25,0	33,2	35,3
Suomen    Keskusta    KESK	41,5	43,8	41,2	39,8
Vasemmistoliitto    VAS	44,6	45,7	43,6	43,1
Vihreä    liitto    VIHR	52,2	52,5	51,8	56,3
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	41,6	45,3	44,6	44,2
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	40,9	39,4	42,9	45,6
Muut	28,1	28,2	28,5	24,5

Naisia vähiten ehdokkaina Vaasan ja Lapin vaalipiireissä

Vuoden 2015 vaaleissa naisia on vähiten ehdokkaina Lapin ja Vaasan vaalipiireissä, eli noin 36 prosenttia. Vaasan vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus oli samalla tasolla myös vuosien 2007 ja 2011 vaaleissa. Lapin vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus kasvoi vuoden 2011 vaaleihin verrattuna parilla prosenttiyksiköllä, mutta on kuitenkin vuoden 2007 vaaleihin verrattuna kolme prosenttiyksikköä pienempi. (Kuvio 2, taulukko 3)

Eniten naisehdokkaita on Manner-Suomen vaalipiireistä Hämeen vaalipiirissä (42,5 %). Myös Helsingin, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä naisten osuus ehdokkaista ylsi yli 40 prosentin. Ahvenanmaan vaalipiirin seitsemästä ehdokkaasta on naisia neljä eli 57 prosenttia.

Lähes kaikissa vaalipiireissä naisia on enemmistö äänioikeutetuista. Suurin enemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,3 prosenttia on naisia. Oulun ja Lapin vaalipiireissä äänioikeutettuja naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon.

Naisten aliedustus ehdokkaissa on suurinta Vaasan, Lapin ja Pirkanmaan vaalipiireissä, joissa naisia on ehdokkaina yli 14 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heidän osuutensa on äänioikeutetuista. Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä tämä ero on pienin, eli alle 10 prosenttiyksikköä.

Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2015, %

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on jätetty pois vähäisen ehdokasmäärän vuoksi

Taulukko 3. Naisten osuus ehdokkaista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015 ¹⁾

Vaalipiiri	Naisten osuus ehdokkaista (%)
	2007	2011	2015
Koko maa	39,9	39,0	39,4
Helsinki	40,8	40,8	41,3
Uusimaa	42,6	40,9	39,6
Varsinais-Suomi	39,6	40,3	41,0
Satakunta	37,4	40,2	38,1
Häme	39,0	38,6	42,5
Pirkanmaa	44,1	36,7	37,4
Kaakkois-Suomi	37,1	36,3	38,9
Savo-Karjala	41,0	40,7	38,1
Vaasa	36,1	36,1	35,9
Keski-Suomi	37,9	41,8	40,9
Oulu	37,2	38,5	40,6
Lappi	38,6	33,3	35,6

1) Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on jätetty pois taulukosta vähäisen ehdokasmäärän vuoksi

Kolmannes ehdokkaista ehdolla myös vuonna 2011

Vuoden 2015 eduskuntavaalien ehdokkaista reilu kolmannes oli ehdokkaana myös vuoden 2011 vaaleissa ja noin 15 prosenttia on ollut ehdokkaana sekä vuoden 2011 että 2007 vaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä (45,8 %) ja Perussuomalaisilla (42,8 %). Vähiten samoja ehdokkaita on RKP:llä (26,9 %) ja Kristillisdemokraateilla (29,0 %). RKP ja Kristillisdemokraatit olivat ainoat puolueet, jotka kasvattivat ehdokasmääräänsä edellisvaaleista, RKP jopa neljänneksellä.

Kuvio 3. Samojen ehdokkaiden (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, % puolueen ehdokkaista

1.2. Ikärakenne

Ehdokkaat keskimäärin 4,5 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut

Miesehdokkaiden keski-ikä on 46,1 ja naisten 45,2 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin noin kuusi vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut, miesehdokkaat vajaat kolme vuotta nuorempia. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä eduskuntavaaleista noussut vajaalla vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 48,9 ja naisten 51,5 vuotta.

Ehdokkaiden ikärakenne on erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 4 ja 5). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi. Äänioikeutettujen pyramidi on tasapaksu aina 70-vuotiaisiin saakka, jonka jälkeen ikäluokat pienenevät voimakkaasti. Ehdokkaiden pyramidissa näkyy kaikissa ikäluokissa miesten enemmyys sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen. Miesehdokkaita on eniten 30–34-vuotiaissa ja 50–54-vuotiaissa. Naisehdokkailla painopiste sen sijaan on ikäluokissa 35–39-vuotiaat ja 45–54-vuotiaat.

Kuvio 4. Äänioikeutettujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista äänioikeutetuista

Kuvio 5. Ehdokkaiden ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista ehdokkaista

Kristillisdemokraattien ehdokkaat vanhimpia

Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraateilla: sen ehdokkaiden keski-ikä on 49,7 vuotta ja 65 vuotta täyttäneitä ehdokkaista on 12,2 prosenttia. Nuorimpia puolestaan ovat Vihreiden ehdokkaat. Vihreän liiton ehdokkaista noin kolmannes on alle 35-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 40,6 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin neljännes on alle 35-vuotiaita ja noin kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneitä. (kuvio 6, taulukko 4)

Kuvio 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) ikäluokittain eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 4. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, %

Puolue	Yhteensä	MIehet	Naiset
Äänioikeutetut	50,3	48,9	51,5
Ehdokkaat	45,8	46,1	45,2
Kansallinen    Kokoomus    KOK	45,5	46,5	44,3
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	44,6	45,6	43,5
Perussuomalaiset    PS	47,3	48,6	44,9
Suomen    Keskusta    KESK	47,1	48,1	45,5
Vasemmistoliitto    VAS	43,3	43,6	42,8
Vihreä    liitto    VIHR	40,6	40,8	40,4
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	44,5	45,4	43,3
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	49,7	50,4	48,9
Muut	47,0	45,7	51,0

1.3. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä ehdokkaita eniten Ruotsalaisella kansanpuolueella

Vieraskielisiä on ehdokkaista suhteellisesti hieman enemmän kuin äänioikeutetuista. Ehdokkaista vieraskielisiä on 2,2 prosenttia, kun äänioikeutetuista vieraita kieliä äidinkielenään puhuu 1,7 prosenttia (taulukko 5). Vuoden 2011 eduskuntavaaleista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on pienentynyt jonkin verran, vaikka vieraskielisten äänioikeutettujen osuus on kasvanut. Vieraskielisistä ehdokkaista yli puolet on ehdokkaana Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.

Myös ruotsinkielisiä on ehdokkaista hieman enemmän kuin äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista ruotsia puhuu äidinkielenään 5,3 prosenttia ja ehdokkaista 6,6 prosenttia. Manner-Suomessa ruotsinkieliset ehdokkaat ovat keskittyneet Vaasan, Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireihin.

Taulukko 5. Äänioikeutetut ja ehdokkaat kielen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Sukupuoli	Äänioikeutetut				Ehdokkaat
	Yhteensä	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli	Yhteensä	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli
Yhteensä	100,0	92,9	5,3	1,7	100,0	91,3	6,6	2,2
Miehet	100,0	92,9	5,5	1,6	100,0	91,4	6,4	2,2
Naiset	100,0	92,9	5,2	1,9	100,0	91,1	6,9	2,0

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on RKP:llä, lähes viisi prosenttia, ja SDP:llä 3,2 prosenttia (kuvio 7). Vähiten vieraskielisiä on ehdokkaina puolestaan Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella eli alle prosentti kaikista ehdokkaista.

Kuvio 7. Vieraskielisten osuudet äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2015, %

Syntyperältään ulkomaalaisia 2,5 prosenttia ehdokkaista

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Syntyperältään ulkomaalaisiksi on määritelty henkilöt, joiden molemmat (tai ainoa) vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa syntyperältään ulkomaalaisia on ehdokkaista 2,5 prosenttia ja äänioikeutetuista vajaat kaksi prosenttia. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus on kasvanut jonkin verran niin ehdokkaiden kuin äänioikeutettujen joukossa. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus kaikista Suomessa asuvista on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokaskelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Vuonna 2007 Suomessa asuvasta väestöstä oli syntyperältään ulkomaalaisia 3,5 prosenttia ja vuoden 2014 lopussa 5,5 prosenttia.

Kuvio 8. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, %

Suomessa asuvan väestön osalta viimeisin tieto vuoden 2014 lopusta

Eduskuntapuolueista eniten syntyperältään ulkomaalaisia ehdokkaita on RKP:llä (3,8 %), SDP:llä (3,2 %) ja Vasemmistoliitolla (2,8 %). Eduskunnan ulkopuolisista puolueista Suomen Kommunistisen puolueen ehdokkaista noin kuusi prosenttia ja Itsenäisyyspuolueen ehdokkaista hieman yli kolme prosenttia on syntyperältään ulkomaalaisia. Eduskuntapuolueista vähiten syntyperältään ulkomaalaisia on Perussuomalaisilla eli vajaa prosentti asetetuista ehdokkaista. (Kuvio 9)

Kuvio 9. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, %

1.4. Koulutustaso

Eduskuntaan pyrkii yhä koulutetumpaa väkeä

Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Korkeakouluasteen tutkinto on lähes puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain noin 20 prosentilla. Kaikista ehdokkaista vain 9,6 prosenttia on jäänyt pelkän perusasteen koulutuksen varaan, mutta äänioikeutetuista pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneita on 27,3 prosenttia. (Kuvio 10, taulukko 6)

Ehdokkaiden koulutustaso on noussut vaali vaalilta. Vuoden 2007 vaaleissa vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita oli noin 14 prosenttia, vuoden 2015 vaaleissa vajaat kymmenen prosenttia. Vastaavasti korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista on noussut vuoden 2007 vaaleista kymmenisen prosenttiyksikköä, 39,4 prosentista 48,7 prosenttiin.

Korkeimmin koulutettuja ovat Kokoomuksen ehdokkaat, joista 55 prosentilla on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto. Vähiten tämän tason tutkinnon suorittaneita ehdokkaita on Vasemmistoliitossa (22,2 %) ja Perussuomalaisissa (23,7 %).

Kuvio 10. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Puolue	Yhteensä	Vain perus- aste	Keski- aste	Alin korkea- aste	Alempi korkea- koulu- aste	Ylempi korkea- koulu- aste, tutkija- koulutus
Äänioikeutetut	100,0	27,2	42,2	10,7	10,3	9,6
Ehdokkaat	100,0	9,1	33,3	8,6	16,6	32,4
Kansallinen    Kokoomus    KOK	100,0	5,1	14,0	13,1	12,6	55,1
Vihreä    liitto    VIHR	100,0	1,4	21,7	1,9	23,2	51,7
Suomen    Keskusta    KESK	100,0	2,8	22,0	12,1	15,0	48,1
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	100,0	7,8	27,6	9,4	14,1	41,1
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	100,0	7,7	29,8	3,8	18,3	40,4
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	100,0	6,0	33,3	8,8	19,9	31,9
Perussuomalaiset    PS	100,0	5,6	36,7	15,3	18,9	23,7
Vasemmistoliitto    VAS	100,0	8,3	39,8	5,6	24,1	22,2
Muut	100,0	19,5	48,2	7,2	11,8	13,3

1.5. Työmarkkina-asema

Suurin osa ehdokkaista työelämässä

Suurin ero ehdokkaiden pääasiallisessa toiminnassa äänioikeutettuihin verrattuna on työllisten ja eläkeläisten osuuksissa. Viimeisin tilastotieto on vuoden 2013 lopusta. Kaikista äänioikeutetuista oli tuolloin työllisiä hieman yli puolet, kun taas ehdokkaista työllisiä oli yli 70 prosenttia. Eläkeläisiä äänioikeutetuissa on puolestaan huomattavasti enemmän kuin ehdokkaissa, eli noin 30 prosenttia. Ehdokkaista eläkeläisiä on joka kymmenes. Ero johtuu suurimmaksi osaksi ikärakenteesta. Ehdokkaista 65 vuotta täyttäneitä on alle 10 prosenttia, kun vastaavasti äänioikeutetuista 26 prosenttia on jo täyttänyt 65 vuotta. Jos vertaa ehdokkaita alle 65-vuotiaisiin äänioikeutettuihin, niin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä pienenee.

Keskustan ja SDP:n ehdokkaista lähes 90 prosenttia on työssä olevia. Myös Kokoomuksen, Vihreiden ja Perussuomalaisten ehdokkaista yli 80 prosenttia on työllisiä. Eduskuntapuolueista pienin työllisten osuus ehdokkaista on Vasemmistoliitolla (73,1 %). Eläkeläisten osuus on huomattavan suuri eduskuntapuolueiden ulkopuolisissa ehdokkaissa. Eduskuntapuolueista eläkeläisehdokkaita on eniten Kristillisdemokraateilla ja RKP:llä. (Kuvio 11, taulukko 7)

Opiskelijoita ja työttömiä on sekä äänioikeutetuissa että ehdokkaissa suunnilleen saman verran. Opiskelijoita on eniten ehdokkaana Vasemmistoliitolla ja Vihreillä, ja työttömiä puolestaan Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla.

Kuvio 11. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 7. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Puolue	Yhteensä	Työlliset	Työttömät	Opiskelijat	Eläkeläiset	Muut
Äänioikeutetut	100,0	52,4	7,1	7,0	29,9	3,7
Äänioikeutetut, 18–64-v.	100,0	69,9	9,6	9,5	6,5	4,5
Ehdokkaat	100,0	72,2	7,7	7,3	10,0	2,9
Suomen    Keskusta    KESK	100,0	89,7	1,4	4,7	3,7	0,5
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	100,0	88,4	3,2	3,7	3,7	0,9
Kansallinen    Kokoomus    KOK	100,0	84,6	1,9	5,1	7,0	1,4
Vihreä    liitto    VIHR	100,0	80,2	4,8	11,1	1,0	2,9
Perussuomalaiset    PS	100,0	79,5	9,8	2,8	6,0	1,9
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	100,0	77,1	4,7	4,2	10,4	3,6
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	100,0	74,0	4,8	8,7	8,7	3,8
Vasemmistoliitto    VAS	100,0	73,1	10,2	11,6	4,2	0,9
Muut	100,0	46,2	14,9	9,9	23,1	5,9

Korkein työllisyysaste on Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla

Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta tietyn ikäisestä väestöstä, useimmiten käytetään ikäluokkaa 15–64-vuotiaat. Tässä työllisyysaste on laskettu 18–64-vuotiaista. Äänioikeutettujen työllisyysaste on 69,6 prosenttia (kuvio 12). Ehdokkaiden työllisyys on selvästi korkeammalla tasolla. Kaikkien ehdokkaiden työllisyysaste on 77,1 prosenttia. Korkein työllisyysaste on Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla: heidän työllisyysasteensa on noin 90 prosenttia. Eduskuntapuolueista alhaisin työllisyysaste on Vasemmistoliitolla, 74,4 prosenttia.

Naisten työllisyys on yleensä korkeammalla tasolla. Äänioikeutettujen naisten työllisyysaste on 3,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten ja naisehdokkaiden 4,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesehdokkaiden. Puolueiden välillä on kuitenkin eroja. Naisten työllisyysaste on miesten työllisyysastetta korkeampi Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan ehdokkailla. Kokoomuksen naisehdokkaiden työllisyysaste on kaikkein korkein, lähes 96 prosenttia.

Kuvio 12. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) työllisyysaste eduskuntavaaleissa 2015, työllisten osuus 18–64-vuotiaista (%)

Työllisistä ehdokkaista suuri osa toimihenkilöitä

Työllisistä ehdokkaista noin 70 prosenttia on toimihenkilöitä. Äänioikeutetuista työllisistä tähän ryhmään kuuluu noin 58 prosenttia. Eniten toimihenkilöitä on Kristillisdemokraattien ja RKP:n ehdokkaissa (noin 80 prosenttia). Kaikilla eduskuntapuolueilla toimihenkilöiden osuus ehdokkaista on suurempi kuin äänioikeutetuista. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaina on sen sijaan selkeästi vähemmän toimihenkilöitä. (Kuvio 13)

Äänioikeutetuista yrittäjiä on joka kymmenes, ehdokkaista hieman useampi (13 %). Eniten yrittäjätaustaisia ehdokkaita on Kokoomuksella, Keskustalla ja Perussuomalaisilla. Sosioekonomiselta asemaltaan työntekijöitä on äänioikeutetuista 29 prosenttia. Ehdokkaista huomattavasti pienempi osuus kuuluu tähän joukkoon (12,9 %). Eniten työntekijöitä on Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaissa. Eduskuntapuolueiden ulkopuolisissa ehdokkaissa työntekijöiden osuus on hyvin lähellä äänioikeutettuja.

Kuvio 13. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Valtio työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja

Työelämässä olevista ehdokkaista 45 prosenttia on töissä julkisella sektorilla. Kuntasektorilla työskentelee suurin piirtein yhtä paljon sekä äänioikeutetuista kuin ehdokkaistakin, sen sijaan valtiosektori työllistää kansanedustajaehdokkaita huomattavasti enemmän kuin äänioikeutettuja. Kun kaikista äänioikeutetuista noin kuusi prosenttia on töissä valtiosektorilla, niin ehdokkaista heidän osuutensa on lähes viidennes. Tätä selittää paljolti se, että ehdokkaissa on 159 istuvaa kansanedustajaa, joiden työnantajasektori on valtio. Jos tarkastellaan vain ehdokkaita, jotka eivät ole tällä hetkellä kansanedustajia, niin silloinkin valtiosektorin palkansaajien osuus korostuu ehdokkaiden taustoissa: uusista ehdokkaista 10,6 prosenttia on töissä valtiosektorilla. (Kuvio 14)

Puolueittain ehdokkaiden työantajasektori vaihtelee erittäin paljon. Valtiosektorilla työskenteleviä ehdokkaita on eniten Perussuomalaisilla (32,2 %) ja vähiten Kristillisdemokraateilla (9,2 %). Kuntasektorilla työskentelee eniten Vihreiden ehdokkaista (36,3 %) ja yksityisellä sektorilla Vasemmistoliiton ehdokkaista (52,1 %). Yrittäjiä puolestaan on eniten Kokoomuksen (19,8 %) ja Keskustan (18,3 %) ehdokkaissa.

Kuvio 14. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) työnantajan sektorin mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

1.6. Perheasema

Yksinasuvia äänioikeutetuista neljännes, ehdokkaista viidennes

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: perheen vanhempia on huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ikärakenne on nuorempi kuin äänioikeutettujen. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.

Kaikista äänioikeutetuista lähes neljännes on perheasemaltaan vanhempia kahden puolison perheessä. Yksinhuoltajia on neljä prosenttia kaikista äänioikeutetusta. Lapsettomia, parisuhteessa eläviä on noin 33 prosenttia, perheettömiä yksinasuvia vajaat 25 prosenttia ja kotona vanhempiensa kanssa asuvia aikuisia lapsia noin kahdeksan prosenttia äänioikeutetuista. Loput noin viisi prosenttia ovat perheettömiä, jotka asuvat yhdessä joidenkin muiden kanssa, ovat asunnottomia tai laitosväestöä.

Eniten perheasemaltaan vanhempana kahden puolison perheessä on Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaista. Molempien puolueiden ehdokkaista noin puolet kuuluu tähän ryhmään. Vähiten avio-/avoperheen vanhempia on Vasemmistoliiton ehdokkaissa. Yksinhuoltajia kaikista ehdokkaista on 5,6 prosenttia. Eniten heitä on SDP:n ja Vihreiden ehdokkaissa, jonkin verran yli seitsemän prosenttia. (Kuvio 15, taulukko 8)

Kuvio 15. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kotona vanhempiensa kanssa asuvia aikuisia lapsia on puolestaan eniten RKP:n (13,5 %) ja Keskustan (8,4 %) ehdokkaina. Perheettömiä yksinasuvia on ehdokkaissa eniten Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisissa, eli noin viidennes.

Taulukko 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

	Avio/avo- perheen vanhempi	Yksin- huoltaja	Lapseton pari	Yksin asuva	Kotona asuva lapsi	Muu
Äänioikeutetut	25,1	4,0	33,5	24,4	7,8	5,2
Ehdokkaat	39,2	5,6	24,2	20,5	5,2	5,1
Kansallinen    Kokoomus    KOK	51,4	6,1	20,1	12,6	6,1	3,7
Suomen    Keskusta    KESK	50,0	6,5	17,8	15,4	8,4	1,9
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	46,3	7,4	25,0	16,2	4,2	0,9
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	45,3	3,1	32,8	10,9	3,1	4,7
Vihreä    liitto    VIHR	44,0	7,2	23,7	14,5	4,3	6,7
Perussuomalaiset    PS	42,8	6,5	24,7	19,5	2,8	3,7
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	42,3	5,8	19,2	14,4	13,5	4,8
Vasemmistoliitto    VAS	40,3	5,1	25,0	20,4	3,2	6,0
Muut	21,3	4,4	25,7	33,9	5,1	9,6

Kaikista äänioikeutetuista 44 prosenttia on avioliitossa eläviä ja 15 prosenttia asuu avoliitossa. Ehdokkaista noin puolet elää avioliitossa ja avoliitossa 14 prosenttia. Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat äänestäjistä eniten, sillä 75 prosenttia heistä on avioliitossa. Vähiten avioliitossa eläviä ehdokkaita on Vihreissä (46,2 %) ja Vasemmistoliitossa (49,1 %). Avoliitossa eläviä puolestaan on eniten Vihreiden ja SDP:n ehdokkaissa.

1.7. Lasten määrä

Lapsia eniten Kristillisdemokraattien ehdokkailla

Vaikka suuri osa äänioikeutetuista ja moni ehdokaskaan ei tällä hetkellä elä lapsiperheen arkea, se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi siitä kokemusta. Äänioikeutetuista vajaalla 35 prosentilla ei ole koskaan ollut tai ei vielä ole omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia on noin 30 prosenttia. Lapsettomia ehdokkaita on vähiten Kristillisdemokraateilla, vain noin 20 prosenttia. (Kuvio 16)

Kuvio 16. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Keskimäärin naisehdokkailla on 1,8 lasta ja miesehdokkailla 1,7 lasta (Kuvio 17). Äänioikeutetuilla naisilla on keskimäärin 1,6 ja miehillä 1,4 lasta. Näissä luvuissa on mukana henkilön kaikki biologiset ja adoptoidut lapset riippumatta heidän iästään tai siitä asuvatko he enää kotona.

Kuvio 17. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan eduskuntavaaleissa 2015

1.8. Tulotaso

Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaat suurituloisimpia

Seuraavassa on tarkasteltu ehdokkaita ja äänioikeutettuja käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2013. Tulokäsitteenä käytetään käytettävissä olevia rahatuloja. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 28 290 euroa, kaikkien äänioikeutettujen 20 390 euroa (kuvio 18). Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 40 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen.

Suurin ero äänioikeutettuihin on Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla, joiden käytettävissä oleva rahatulo on yli kaksinkertainen äänioikeutettuihin verrattuna. Myös SDP:n ja RKP:n ehdokkaiden tulot ovat noin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Eduskuntapuolueista Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat lähimpänä äänestäjäkuntaa 26 600 euron käytettävissä olevilla rahatuloillaan.

Kuvio 18. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) käytettävissä olevien rahatulojen mediaani eduskuntavaaleissa 2015, € vuodessa

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on noin 422 500 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 37 900 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 8 300 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 30 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen, Keskustan, RKP:n SDP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaat. Heistä yli 40 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaista lähes 60 prosenttia. (Kuviot 19 ja 20, taulukko 9)

Kuvio 19. Ylimpään tulodesiiliin kuuluvat ehdokkaat (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2015, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittuu hieman vähemmän, noin yhdeksän prosenttia. Eduskuntapuolueiden ulkopuolisisten puolueiden ja valitsijamiesyhdistysten ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu 16,6 prosenttia ja RKP:n ehdokkaista 10,7 prosenttia. SDP:n ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vähiten, eli vain 2,3 prosenttia ehdokkaista.

Kuvio 20. Alimpaan tulodesiiliin kuuluvat ehdokkaat (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2015, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Taulukko 9. Ylimpään ja alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuudet sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, % puolueen ehdokkaista

Puolue	Ylin tulokymmenys			Alin tulokymmenys
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
Ehdokkaat yhteensä	30,9	30,6	31,3	8,6	9,6	7,0
Kansallinen    Kokoomus    KOK	58,9	60,0	57,6	3,3	4,3	2,0
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	42,1	40,4	44,1	2,3	2,6	2,0
Perussuomalaiset    PS	40,9	43,9	35,5	4,2	5,0	2,6
Suomen    Keskusta    KESK	58,8	63,8	51,2	5,1	6,9	2,3
Vasemmistoliitto      VAS	20,8	26,0	14,0	6,5	6,5	6,5
Vihreä    liitto    VIHR	27,1	28,9	25,6	8,7	7,8	9,4
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	42,7	44,8	40,0	10,7	13,8	6,7
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	25,4	24,8	26,1	7,8	7,6	8,0
Muut	6,3	6,6	5,1	16,6	16,3	17,5

Lähde: Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu, äänioikeutettujen ja ehdokkaiden analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 10.4.2015