Etusivu > Tilastot > Eduskuntavaalit > 2019 > Eduskuntavaalit 2019, tarkastuslaskennan tulos

Julkaistu: 24.4.2019

Eduskuntavaalit 2019, tarkastuslaskennan tulos

Vaalituloksen tarkastuslaskenta ei muuttanut puolueiden voimasuhteita. SDP nousi eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi 17,7 prosentin ääniosuudella, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin Perussuomalaisten ja 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin Kokoomuksen osuus äänistä. Eniten kannatustaan lisäsi Vihreät 3,0 prosenttiyksiköllä. Suhteellisesti eniten ääniä menetti Keskusta, puolue sai annetuista äänistä 13,8 prosenttia, mikä on 7,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantapalvelusta.

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2011, 2015 ja 2019, %

Kaikkien puolueiden kannatus jäi ensimmäistä kertaa alle 20 prosentin ja erot kolmen suurimman puolueen kannatuksessa olivat pieniä. SDP sai vaaleissa yhteensä 546 471 ääntä, Perussuomalaisten äänimäärä oli 538 805 ja Kokoomuksen 523 957. Keskusta sai 423 920 ääntä, mikä on yli 200 000 ääntä vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Puolueiden kannatusmuutokset olivat Vihreitä ja erityisesti Keskustaa lukuun ottamatta pieniä. Mainittuja puolueita lukuun ottamatta eduskuntapuolueiden kannatusmuutokset olivat suurimmillaan 1,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus saavutti vaaleissa 1,0 prosentin osuuden äänistä, eikä saanut yhtään edustajaa uuteen eduskuntaan.

Eduskuntapuolueiden ulkopuoliset ryhmät lisäsivät kannatustaan edellisistä vaaleista, nyt näitä ryhmiä kannatti 5,0 prosenttia äänestäneistä. Ryhmä pitää sisällään eduskunnan ulkopuoliset puolueet, valitsijayhdistykset ja Ahvenanmaan maakunnassa ehdokkaita asettaneet ryhmät. Eduskuntapuolueiden ulkopuoliset puolueet saivat yhteensä 63 452 ääntä, valitsijayhdistysten äänimäärä Manner-Suomessa oli 76 506. Manner-Suomessa valitsijayhdistyksistä Liike Nyt sai myös edustajan uuteen eduskuntaan.

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1945–2019, %

PS: 1962–1995 Suomen Maaseudun Puolue (SMP); VIHR: 1983 ei omana puolueena; VAS: 1945–1987 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL); KD: 1966–1999 Suomen Kristillinen Liitto (SKL)

Äänestysaktiivisuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 72,1, mikä on 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti nousi kaikissa vaalipiireissä, suhteellisesti eniten Pirkanmaan ja Satakunnan vaalipiireissä, 3,2 prosenttiyksikköä. Manner-Suomessa korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (77,7 %) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (67,4 %). Manner-Suomen kunnista matalin äänestysprosentti oli Hyrynsalmella (60,0 %) ja korkein Luodossa (86,2 %).

Äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa oli kaikkiaan 4 510 040, joista Suomessa asuvia 4 255 466 ja ulkomailla asuvia 254 574.

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1945–2019, %

Naiset äänestivät vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miehiä aktiivisemmin, naisten äänestysprosentti oli 73,5, eli 2,9 prosenttiyksikköä miesten äänestysprosenttia suurempi. Naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 lähtien. Ennakkoäänestämisen suosio kasvoi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä nousi yli 50 prosentin. Äänestysprosentti nousi myös ulkomailla asuvien äänioikeutettujen osalta, vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ulkomailla asuvista äänioikeutetuista äänesti 12,6 prosenttia, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kirjeääniä annettiin vaaleissa yli 6 000 kappaletta, kirjeäänestys tuli uutena äänestystapana mahdolliseksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1945–2019 sukupuolen mukaan (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset), %

Vuosi	Yhteensä	Miehet	Naiset	Ennakkoon äänestä- neiden osuus kaikista äänestäneistä (Ennakkoäänestys- prosentti)
2019	72,1	70,6	73,5	50,7
2015	70,1	68,9	71,3	46,1
2011	70,5	69,6	71,3	45,0
2007	67,9	65,8	69,9	43,8
2003	69,7	67,6	71,6	37,3
1999	68,3	66,8	69,7	40,1
1995	71,9	70,6	73,1	43,2
1991	72,1	71,0	73,2	40,5
1987	76,4	76,2	76,6	15,3
1983	81,0	81,2	80,9	11,4
1979	81,2	81,9	80,6	9,6
1975	79,7	80,1	79,4	9,5
1972	81,4	81,9	81,0	6,3
1970	82,2	83,2	81,3	6,7
1966	84,9	86,1	83,9	3,8
1962	85,1	86,1	84,2	4,5
1958	75,0	78,3	72,1	6,0
1954	79,9	82,9	77,4	3,5
1951	74,6	78,4	71,4	5,6
1948	78,2	81,0	75,9	13,3
1945	74,9	77,5	72,7	13,0

Puolueanalyysi

Puolueanalyysissä tarkastellaan puolueiden menestystä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla alueilla. Muutoksia puolueiden kannatuksessa tarkastellaan suhteessa edellisten eduskuntavaalien tulokseen. Aineistona käytetään sellaisia äänestysalueita, joiden rajat ovat muuttuneet edellisistä vaaleista mahdollisimman vähän. Pienet, alle 1 000 äänioikeutetun äänestysalueet yhdistetään siten, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Analyysi pohjautuu noin 1 400 edellisiin vaaleihin vertailukelpoiseen alueeseen.

Analyysissä käytetään taustamuuttujina alueen elinkeinorakennetta, kaupungistumisastetta, tulotasoa, työttömyysastetta sekä eläkeläisten määrää. Käytetyt taustamuuttujat eivät ole toisensa poissulkevia. Esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja kaupungistumisen aste kuvaa osaltaan myös alueen tulotasoa. (Ks. menetelmäseloste.)

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueiden kannatusmuutokset olivat Keskustaa ja Vihreitä lukuun ottamatta suhteellisen pieniä. Edellä mainittuja puolueita lukuun ottamatta eduskuntapuolueiden kannatusprosentit muuttuivat edellisiin vaaleihin verrattuna korkeintaan 1,2 prosenttiyksikön tasolla. Tämä on otettava huomioon kannatusmuutoksia tulkitessa. Käytännössä Keskustaa ja Vihreitä lukuun ottamatta puolueiden kannatusmuutokset eri alueilla ovatkin pääsääntöisesti pieniä.

Keskustan kannatus oli korkeinta alueilla, joilla eläkeläisten osuus väestöstä on suuri. Keskusta myös menetti suhteellisesti eniten kannatusta eläkeläisvoittoisilla alueilla. Eläkeläisten määrä alueella vaikuttaa positiivisesti Perussuomalaisten ja SDP:n ja negatiivisesti Kokoomuksen ja vihreiden kannatukseen. Perussuomalaisten kannatus ei käytännössä muuttunut edellisistä eduskuntavaaleista eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla, Kokoomus puolestaan menetti suhteellisesti eniten kannatustaan alueilla, joilla eläkeläisten määrä on pieni. Vastaavasti SDP:n kannatus lisääntyi eniten alueilla, joilla eläkeläisiä oli keskimääräistä enemmän.

Puolueiden kannatus eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Keskustan kannatus painottui selvästi haja-asutusalueille, myös puolueen kannatus pieneni suhteellisesti eniten näillä alueilla. Perussuomalaisten kannatus painottui erityisesti asutuskeskuksiin ja haja-asutusalueille, puolueen kannatus ei käytännössä muuttunut eri asumistiheyden alueilla edellisistä vaaleista. Kokoomuksen ja Vihreiden kannatusprofiili on jälleen samankaltainen, molempien puolueiden vahvinta aluetta ovat kaupungit. Kokoomuksen kannatus laski ja Vihreiden vastaavasti nousi suhteellisesti eniten kaupungeissa.

Myös Vasemmistoliiton kannatus painottuu muita alueita enemmän kaupunkeihin, tosin selvästi vähemmässä määrin kuin Kokoomuksen ja Vihreiden. SDP:n kannatus poikkeaa tällä mittarilla muista puolueista, suurin suosio saavutettiin kaupunkeja harvemmin asutuissa asutuskeskusissa.

Puolueiden kannatus asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

SDP ja Vasemmistoliitto sekä vähemmässä määrin myös Perussuomalaiset keräsivät kannatusta keskimääräistä suuremman työttömyyden alueilla. Näiden puolueiden osalta kannatusmuutoksen erot alueiden välillä olivat pieniä. Kokoomuksen kannatus painottui pienen työttömyyden alueille, kannatusta puolue menetti tarkastelluilla alueilla verrattain tasaisesti. Vihreiden kannatukseen työttömien määrällä ei näytä olleen vaikutusta, puolue myös lisäsi kannatustaan tasaisesti kaikilla alueilla. Keskustan kannatus oli suurinta keskimääräisen työttömyyden alueilla, puolue menetti kannatusta kaikilla työttömyysasteen avulla ryhmitellyillä alueilla, vähiten pienen työttömyyden alueilla. RKP:n kannatus puolestaan painottuu selvästi matalan työttömyyden alueille.

Puolueiden kannatus työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

SDP:n kannatus oli suurinta keskimääräisen tulotason alueilla, myös Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannatusprofiili on tältä osin SDP:n kanssa jokseenkin samankaltainen. Sekä SDP että Vasemmistoliitto lisäsivät kannatustaan kaikilla alueilla, kuitenkin suhteellisesti vähiten korkean tulotason alueilla. Muutokset Perussuomalaisten kannatuksessa olivat pieniä kaikilla tulotason mukaan ryhmitellyillä alueilla. Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus painottuu keskimääräistä korkeamman tulotason alueille, Kokoomus menetti suhteellisesti eniten kannatusta näillä alueilla. Keskustan kannatus oli suurinta matalan tulotason alueilla, mikä selittyy maatalousvaltaisten ja haja-asutusalueiden keskimääräistä matalammalla tulotasolla.

Puolueiden kannatus tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Keskustan kannatus painottui odotetusti elinkeinorakenteeltaan maatalousvaltaisille alueille, puolueen kannatus teollisuus- ja palvelualueilla jäi selvästi pienemmäksi. Kannatusta puolue menetti kaikilla alueilla, painottuen puolueen vahvimman suosion maatalousvaltaisiin alueisiin. SDP:n kannatus oli suurinta elinkeinorakenteeltaan teollisuusalueilla, kannatus jäi maatalous- ja palvelualueilla selvästi pienemmäksi. SDP sai lisää kannatusta maatalous- ja teollisuusalueilta, puolueen kannatus palveluvaltaisilla alueilla ei käytännössä muuttunut edellisistä vaaleista. Perussuomalaisten kannatus oli vahvinta maatalous- ja teollisuusalueilla, muutokset puolueen kannatuksessa olivat jälleen hyvin pieniä.

Kokoomuksen ja Vihreiden kannatusprofiili on alueiden elinkeinorakenteellakin mitattuna samankaltainen, Vihreiden kannatuksen painottuessa Kokoomusta selvemmin palvelualueille. Puolueiden suurimmat kannatusmuutokset painottuvat myös palvelualueille, Vihreiden kannatus nousi ja Kokoomuksen laski näillä alueilla. Vasemmistoliiton kannatus on suhteellisen tasaista eri alueilla, painottuen tosin hieman teollisuus- ja palvelualueille. Lisää kannatusta puolue sai tasaisesti kaikilta palvelurakenteen avulla ryhmitellyiltä alueilta.

Puolueiden kannatus elinkeinorakenteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos elinkeinorakenteen mukaan rajatuilla alueilla 2019 eduskuntavaaleissa, %

Tilastokeskuksen vaalitulospalvelut

Tilastokeskus julkaisi ennen vaaleja 5.4.2019 eduskuntavaaliehdokkaiden taustoista katsauksen, jossa tarkastellaan muun muassa ehdokkaiden sukupuolijakaumaa, ikää, syntyperää, koulutusta, työllisyyttä, tulotasoa ja perheasemaa verrattuna äänioikeutettujen vastaaviin tietoihin. Katsausta täydennetään 29.04.2019 valittujen taustatiedoilla. Katsaus äänestysaktiivisuudesta julkistetaan 24.5.2019, jossa tarkastellaan äänestysaktiivisuutta yksilötason taustatekijöiden, mm. iän, sukupuolen, koulutuksen sekä tulojen avulla.

Tietokantataulukot

Lähde: Eduskuntavaalit 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (541,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1983-2019 (%) (24.4.2019)
• Liitetaulukko 2. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat eduskuntavaaleissa 1995-2019 (24.4.2019)

Laatuselosteet

• Eduskuntavaalit, laatuseloste 2019 (24.4.2019)

---

Päivitetty 24.4.2019