Etusivu > Tilastot > Tietotekniikan käyttö yrityksissä > 2012 > 5. Liiketoiminnan sähköistyminen

5. Liiketoiminnan sähköistyminen

Liiketoiminnan sähköistymiseksi kutsutaan tässä yhteydessä sellaisten ohjelmistojen käyttöä, joilla pyritään automatisoimaan tiettyjä sisäisiä tai ulkoisia toimintoja, esim. toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), asiakkuuden hallinta (CRM), EDI-tyyppiset ratkaisut ja sähköinen tiedon jakaminen toimitusketjussa.

Kyselyn lähestymistapa liiketoiminnan sähköistymistä koskevaan tilastointiin on kehitetty EU-yhteistyössä ja tehdään perusmuodossaan samanlaisena jäsenmaissa. Lähestymistapaan kuuluu useiden kysymysten tekeminen enemmänkin asiaa kuvailevilla kysymyksillä täsmällisten teknologioiden tai standardien sijaan.

5.1. Automaattinen tiedon jakaminen yrityksen sisällä

Yritysten sisäisen tietojärjestelmäintegroinnin yleisyyttä ja tasoa arvioidaan kysymällä automaattisesta tiedon jakamisesta yrityksen sisällä ensin onko myynti- ja ostotilauksen tiedot automaattisesti käytettävissä ohjelmistoissa, joita käytetään eräisiin muihin tarkoituksiin. Tämän jälkeen kysytään täsmällisemmin ERP-ohjelmistosta ja asiakastiedon hallinnoimisen ohjelmistoista, ns. CRM:stä.

Myyntitilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä ainakin yhdessä mainittuihin tarkoituksiin käytetyissä ohjelmistoissa 43 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 23). Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa vähintään sata henkilöä työllistävissä yrityksissä näin oli 68 prosentilla yrityksistä ja pienimmillä 10–19 henkilöä työllistävillä yrityksillä 35 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna tiedot oli automaattisesti käytettävissä selvästi tavallisimmin tukkukaupan toimialalla, 68 prosentilla yrityksistä. (Liitetaulukko 2)

Ostotilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä jossakin mainittuihin tarkoituksiin käytetyissä ohjelmistoissa 39 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 24). Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa näin oli 66 prosentilla yrityksistä ja pienimmillä yrityksillä 32 prosentilla. Toimialoittain tarkasteltuna tiedot olivat selvästi yleisimmin automaattisesti käytettävissä tukkukaupan (66 %) ja vähittäiskaupan (64%) toimialoilla.

Myyntitilausten tiedot ovat automaattisesti käytettävissä eri tarkoituksiin hyvin tasaisesti. Kaikkiin kysyttyihin tarkoituksiin (tuotannon- tai palvelujen hallinta, jakelun/toimitusten hallinta, kirjanpito ja varastotasojen hallinta) käytettävien ohjelmistojen käytettävissä oli myyntitilausten tiedot 28–33 prosentilla yrityksistä. Samoin ostotilauksien tiedot ovat automaattisesti käytettävissä yhtä yleisesti, varastotasojen hallinnan ohjelmistoissa 31 prosentilla yrityksistä ja kirjanpitoon käytettävissä ohjelmistoissa 33 prosentilla yrityksistä. (Liitetaulukko 2).

ERP-ohjelmisto oli 33 prosentilla yrityksistä. Erot yritysten suuruuden mukaan ovat luonnollisesti suuria, vaihdellen pienimpien tarkasteltujen yritysten 19 prosentista suurimpien yritysten 78 prosenttiin. Toimialoittain tarkasteltuna yleisimmin ERP-ohjelmisto oli käytössä tukkukaupan ja teollisuuden toimialoilla (54 %).

Kuvio 12. Yrityksellä käytössä toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) keväällä 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Asiakastiedon hallintaan tarkoitettu ohjelmisto (ns. CRM) oli käytössä 37 prosentilla yrityksistä. Suuruusluokittain CRM-ohjelmiston yleisyys vaihtelee pienimpien yritysten 30 prosentista suurimpien 62 prosenttiin. Toimialoittain CRM-ohjelmisto on selvästi yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla (67%) ja tukkukaupassa (56%).

Suurimmalla osalla oli CRM ohjelmisto asiakastietojen hankintaan, 34 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 25). Analyysien tekemisen markkinointitarkoituksiin CRM-ohjelmisto mahdollisti 27 prosentissa yrityksistä (Liitekuvio 26).

Kuvio 13. Yrityksellä käytössä asiakkuuden hallinnan tietojärjestelmä (CRM) keväällä 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

5.2. Automatisoitu tiedonvaihto ulkoisten tietojärjestelmien kanssa

EU lähestymistavassa EDI-tyyppinen automatisoitu tiedonvaihto määritellään Suomen lomakkeella seuraavasti: ”Automatisoidulla tiedonvaihdolla tarkoitetaan tietojärjestelmästä tuotettua määrämuotoista tiedonvaihtoa, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä, esim. sähköinen tilaus, lasku, rahtikirja tai palkka-aineisto. Tällaista tiedonvaihtoa kutsutaan usein EDI:ksi (Electronic Data Interchange), Suomessa käytetään usein termiä EDI/OVT ja viranomaisten kanssa asioitaessa TYVI-tiedonsiirtoa (tässä ei tarkoiteta web-lomakkeilla asiointia). Esimerkkejä EDI:stä: EDIFACT, ODETTE, XML/EDI. Myös standardien ulkopuoliset muiden osapuolten kanssa sovitut määrämuotoiset viestimuodot ovat tässä tarkoitettua tiedonvaihtoa.”

Automatisoitua tiedonvaihtoa ulkoisten tietojärjestelmien kanssa käytti 56 prosenttia yrityksistä. Suuruusluokittain tarkasteltuna käytön yleisyys vaihteli pienimpien yritysten 49 prosentista suurimpien 81 prosenttiin. Toimialoittain käyttö oli suhteellisen tasaista. Yleisintä automaattinen tiedonvaihto oli vähittäiskaupan (63%), tukkukaupan (64%) ja informaation ja viestinnän (64%) toimialoilla.

Kuvio 14. Automatisoidun tiedonvaihdon käyttö yrityksissä vuonna 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Automatisoitua tiedonvaihtoa käytettiin kysytyistä vaihtoehdoista yleisimmin maksutietojen lähettämiseen rahoituslaitoksille, joihin sitä käytti 75 prosenttia automatisoitua tiedonvaihtoa käyttävistä yrityksistä (Liitekuvio 27). Tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen viranomaisilta sitä käytti 68 prosenttia näistä yrityksistä.

Automatisoidun tiedonvaihdon käyttötarkoitukset liiketoiminnassa vaihtelevat selkeästi toimialoittain. Kaikista yrityksistä laskettuna tuoteinformaation lähettäminen tai vastaanotto on yleisintä vähittäiskaupan (34%) ja tukkukaupan (31%) toimialoilla, kuljetusasiakirjojen lähettäminen ja vastaanotto on yleisintä tukkukaupan (32%), kuljetuksen ja varastoinnin (23%), sekä teollisuuden (22%) toimialoilla. Tilausten vastaanotto, eli EDI-muotoinen sähköinen kauppa oli selvästi yleisintä tukkukaupan (22%) ja teollisuuden (16%) toimialoilla. Maksutietojen lähettäminen rahoituslaitoksille ja tietojen lähettäminen tai vastaanottaminen viranomaisilta ovat tasaisemmin käytössä eri toimialoilla. (Liitetaulukko 3).

5.3 Tiedon jakaminen toimitusketjussa

Sähköisellä tiedonjakamisella toimitusketjussa tarkoitetaan kaikkea tavarantoimittajien ja asiakkaiden välillä tietokoneverkoissa (ml. Internet) tapahtuvaa tiedonvaihtoa, jonka tarkoituksena on koordinoida tai hallita tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja toimitusta toimitusketjun eri tasoilla. Vaihdettava tieto voi koskea esim. kysyntäennusteita, varastotasoja, tuotantosuunnitelmia, toimitusten etenemistä tai tuotesuunnittelun tietoja.

Yrityksiltä kysyttiin erikseen käyttääkö se tietokoneverkkoja säännölliseen tiedon jakamiseen tavarantoimittajien tai asiakkaiden suuntaan. Lisäksi kysyttiin tiedon jakamisen keinoista. Tiedon jakamisen keinot on jaettu kolmeen vaihtoehtoon: web-portaali, automatisoitu tiedonvaihto ja muu esim. sähköposti. Tiedon jakamisen keinojen pohjalta on luvut tuotettu muista tiedoista kahdella tapaa, siten että pelkästään muulla esim. sähköpostilla tietoa toimitusketjussa jakavia ei lasketa mukaan lukuihin ja siten, että huomioidaan kaikki vastaukset mukaan lukien muu, esim. sähköpostitse tapahtuva tiedonvaihto.

Kun kaikki keinot tiedon jakamiseen huomioidaan jakaa 39 prosenttia yrityksistä säännöllisesti tietokoneverkkojen avulla tietoja tavarantoimittajiensa tai asiakkaidensa kanssa toimitusketjun hallitsemiseksi (Liitekuvio 28). Suuruusluokittain tarkasteltuna pienimmät yritykset jakavat tietoa 34 prosentissa yrityksistä ja suurimmat 56 prosentissa yrityksistä. Toimialoittain tarkasteltuna tiedon jakaminen on tavallisinta tukkukaupan (51 %) ja vähittäiskaupan (50 %) toimialoilla ja harvimmin sitä tehdään majoitus- ja ravitsemistoiminnan (22 %) ja rakentamisen toimialoilla (27 %).

Sähköpostilla tapahtuva tiedon jakaminen toimitusketjussa on kaikkien yleisin tapa jakaa tietoa, sitä käyttää 93 prosenttia kaikista sähköisesti tietoa toimitusketjussa jakavista yrityksistä. Usein yritykset käyttävät useampia tapoja tiedon jakamisessa. WEB-portaalin kautta tietoja jakaa 59 prosenttia ja automatisoidulla tiedonvaihdolla 31 prosenttia kaikista sähköisesti tietoa toimitusketjussa jakavista yrityksistä.

Kuvio 15. Tiedon jakamiseen toimitusketjussa käytetyt keinot keväällä 2012, osuus vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, jotka jakavat tietoa toimitusketjussa sähköisesti

Kun huomioidaan vain kehittyneemmät tavat jakaa tietoa, web-portaalit ja automatisoitu tiedonvaihto, eikä huomioida niitä yrityksiä, jotka käyttävät pelkästään muuta esim. sähköpostia toimitusketjutiedon jakamiseen, jakaa 27 prosenttia yrityksistä säännöllisesti tietokoneverkkojen avulla tietoja tavarantoimittajiensa tai asiakkaidensa kanssa toimitusketjun hallitsemiseksi. Suuruusluokittain tarkasteltuna pienimmät yritykset jakavat tietoa 23 prosentissa yrityksistä ja suurimmat 47 prosentissa yrityksistä. Toimialoittain tarkasteltuna tiedon jakaminen on tavallisinta tukkukaupan (41 %) ja vähittäiskaupan (42 %) toimialoilla ja harvimmin sitä tehdään majoitus- ja ravitsemistoiminnan (14 %) ja rakentamisen toimialoilla (12 %).

Kuvio 16. Tiedon säännöllinen sähköinen jakaminen web-portaaleissa tai automatisoidulla tiedonvaihdolla tavarantoimittajien tai asiakkaiden kanssa keväällä 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Tavarantoimittajien suuntaan tietoja jakoi kaikki tiedonvaihdon tavat huomioiden 72 % niistä yrityksistä jotka sähköisesti säännöllisesti jakavat tietoa toimitusketjun hallitsemiseksi. Vain web-portaalit ja automatisoitu tiedonvaihto huomioiden tavarantoimittajien suuntaan tietoja jakoi 51 prosenttia näistä yrityksistä (Liitekuvio 29). Asiakkaiden suuntaan kaikki tiedonvaihdon tavat huomioiden tietoja jakoi 69 prosenttia ja vain web-portaalit ja automatisoitu tiedonvaihto huomioiden 47 prosenttia näistä yrityksistä (Liitekuvio 30).

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 09 1734 3206, Kari-Pekka Niemi 09 1734 3399, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 27.11.2012