Etusivu > Tilastot > Tietotekniikan käyttö yrityksissä > 2013 > 4. Sähköinen kauppa

4. Sähköinen kauppa

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Tällöin maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin nettikauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan edelleen suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty EDI-kauppa. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

4.1 Internet-myynti

Yritysten Internet-kaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle Internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkko-kaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan Internet-kauppaan.

Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 14 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internet-kaupalla (Kuvio 13). Niistä yrityksistä joilla on kotisivut 15 prosenttia käy Internet-kauppaa (vrt. Kuvio 8). Internet-kauppaa käytiin kaikkein useimmin informaation ja viestinnän toimialalla, jossa 28 prosenttia yrityksistä ilmoitti myyvänsä Internetissä. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä tukkukaupan toimialoilla tehtiin Internet-kauppaa useammin kuin muilla toimialoilla, 24–26 prosentissa yrityksistä. Harvimmin Internet-myyntiä tehtiin rakentamisen (3 %) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (5%) toimialalla. Muilla toimialoilla Internet-myynnin yleisyys vaihteli kahdestatoista kahteenkymmeneen prosenttiin. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna Internet-myynnin yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, 29 prosentissa yrityksistä.

Kuvio13. Internet-myynnin yleisyys vuonna 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Internetissä myyvistä yrityksistä 65 prosenttia myi tavaroita, 37 prosenttia palveluita ja 13 prosenttia sähköisiä tuotteita (Liitekuvio 14). Näistä yrityksistä valtaosa, 93 prosenttia ilmoitti myyneensä Suomeen, 30 prosenttia muihin EU-maihin ja 25 prosenttia EU:n ulkopuolisiin maihin (Liitetaulukko 2).

Internet-myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan Internet-kaupalla sai vain 11 prosenttia kaikista yrityksistä (Liitekuvio 15). Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sai viisi prosenttia yrityksistä. Internet-myyntiä harjoittavista yrityksistä 76 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan Internet-kaupalla (Liitekuvio 16). Näistä yrityksistä 38 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan Internet-myynnillä ja 22 prosenttia vielä vähintään neljänneksen.

Internet-myynnin kokonaisarvo oli noin 12 miljardia euroa vuonna 2012. Summa vastaa noin 3,8 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Internet-myynnin arvo on laskenut edellisestä vuodesta noin 7 miljardilla eurolla ja liikevaihtoon suhteutettuna sen suuruus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä. Pudotus selittyy osittain isojen myyjien liiketoimintamallien muutoksilla, joka on näkynyt joissain tapauksissa mm. siirtymisenä EDI-pohjaiseen myyntiin ja yritysten välisen verkkokaupan pienentymisenä.

Noin 63 prosenttia yritysten yhteenlasketusta Internet-myynnistä kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 37 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista (Liitekuvio 17).

Taulukossa 1 on esitetty sähköisen kaupan jakautuminen Internet- ja EDI-myyntiin euroina ja osuutena yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosina 2007–2012.

Taulukko 1. Sähköisen kaupan arvo sekä osuus liikevaihdosta vuosina 2007–2012, vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset, TOL 2002 (2007–2008), TOL 2008 (2009–2012)

	Euro mrd						Osuus liikevaihdosta, %
	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2007	2008	2009	2010	2011	2012
Internet-myynti	17	18	15	17	19	12	6,1	6,1	6,1	6,4	6,7	3,8
EDI-myynti	29	33	29	36	34	38	10,0	10,9	11,6	13,2	11,7	12,3
Sähköinen kauppa yhteensä	46	51	44	53	53	50	16,1	17,0	17,8	19,6	18,5	16,1

4.2 Internet-myynnin ongelmat

Internet-myyntiä rajoittavista tai estävistä tekijöistä kysyttiin kaikilta yrityksiltä, sekä Internetissä myyviltä, että niiltä jotka eivät siellä myy. Annetuista vaihtoehdoista yleisimmin ongelmaksi koettiin se, etteivät yrityksen tuotteet tai palvelut sovi verkkomyyntiin. 67 prosenttia niistä, jotka eivät myy verkossa pitivät tätä estävänä tekijänä (Kuvio 14). Verkossa myyvistäkin yrityksistä 29 prosenttia piti tätä verkkomyyntiään rajoittavana tekijänä (Kuvio 15).

Toiseksi yleisimmin ongelmana pidettiin sitä, että verkkokaupan aloittaminen on liian kallista suhteessa hyötyyn. Niistä, jotka eivät myy verkossa 35 prosenttia piti tätä esteenä ja verkossa myyvistäkin 19 prosenttia näki tämän rajoittavan verkossa myymistä.

Ainoa ongelma jota näytetään pidettävän hiukan yleisemmin ongelmana verkossa myyvissä yrityksissä (19 %) kuin niissä jotka eivät myy (16 %) on maksamiseen liittyvät ongelmat.

Toimialoittain tarkasteltuna koetuissa esteissä tai rajoittavissa tekijöissä näkyy selkeitä ja luonnollisia toimialaan liittyviä eroavaisuuksia. Niissä yrityksissä jotka eivät myy verkossa esimerkiksi vähittäiskaupan toimialalla nähdään toimialoista harvimmin tuotteiden soveltumattomuus verkkomyyntiin ongelmana, mutta sen sijaan toimialoista yleisimmin siinä nähdään esteenä kaikki muut ongelmat (Liitetaulukko 3). Erityisesti verkkokaupan aloittamisen kalleus suhteessa hyötyyn ja logistiikkaan liittyvät ongelmat ovat selvästi useammin nähty esteenä verkkokaupalle vähittäiskaupan toimialalla. Kun asiaa tarkastellaan niistä vähittäiskaupan yrityksistä jotka jo myyvät verkossa, ongelmia ei enää nähdä niin usein vaan ne on selvästi yleisemmin saatu ratkaistua (Liitetaulukko 4). Esimerkiksi tietoturvallisuuteen liittyviä rajoitteita verkkokaupalle oli hyvin harvoilla verkossa myyvillä vähittäiskaupan yrityksillä eikä verkkokaupan kalleus suhteessa hyötyyn ole enää niin yleinen ongelma.

Kuvio 14. Internet-myynnin esteet yrityksissä, joilla ei ollut internet-myyntiä vuonna 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

Kuvio 15. Internet-myynnin rajoitteet internetissä myyvistä yrityksistä vuonna 2012, osuus kaikista luokan yrityksistä

4.3 EDI myynti

Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).

Yrityksistä 8 prosenttia käytti EDI:ä ostotilauksien vastaanottoon (myyntiin). EDI-myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2012 noin 38 miljardia euroa. Summa vastaa 12,3 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin EDI:n välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Niistä yrityksistä, jotka myyvät EDI:n välityksellä, saa 70 prosenttia yrityksistä liikevaihdostaan vähintään 10 prosenttia EDI-myynnistä (Liitekuvio 18). Vähintään puolet liikevaihdostaan EDI-myynnistä saa 34 prosenttia EDI:llä myyvistä yrityksistä.

EDI tilauksia vastaanottaneista yrityksistä 88 prosenttia ilmoittivat myyneensä EDIn välityksellä Suomeen, 23 prosenttia muihin EU-maihin ja 13 prosenttia muihin maihin (Liitetaulukko 2).

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 09 1734 3206, Heidi Pirkola 09 1734 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 26.11.2013