Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Sähköinen kauppa

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Tällöin maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin nettikauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan edelleen suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty EDI-kauppa. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

4.1 Internet-myynti

Yritysten Internet-kaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle Internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan Internet-kauppaan.

Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 16 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internet-kaupalla. Internet-kauppaa käytiin kaikkein useimmin tukkukaupan toimialalla, jossa 31 prosenttia yrityksistä ilmoitti myyvänsä Internetissä. Myös informaation ja viestinnän (25%) sekä vähittäiskaupan (22%) toimialoilla tehtiin Internet-kauppaa useammin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin Internet-myyntiä tehtiin rakentamisen (6%), kuljetuksen ja varastoinnin (9%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (9%) toimialoilla. Muilla toimialoilla Internet-myynnin yleisyys vaihteli kolmestatoista yhdeksääntoista prosenttiin. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna Internet-myynnin yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, kolmanneksessa yrityksistä.

Kuvio 14. Internet-myynnin yleisyys vuonna 2014¹

Kuvio 14. Internet-myynnin yleisyys vuonna 2014¹
1) Osuus luokan yrityksistä.

Internetissä myyvistä yrityksistä 75 prosenttia myi tavaroita, 33 prosenttia palveluita ja 13 prosenttia sähköisiä tuotteita.

Internet-myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan Internet-kaupalla sai vain 11 prosenttia kaikista yrityksistä. Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sai kuusi prosenttia yrityksistä. Internet-myyntiä harjoittavista yrityksistä 74 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan Internet-kaupalla. Näistä yrityksistä 37 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan Internet-myynnillä ja 20 prosenttia vielä vähintään neljänneksen.

Internet-myynnin kokonaisarvo oli noin 15 miljardia euroa vuonna 2014. Summa vastaa noin 4,6 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Taulukossa 1 on esitetty sähköisen kaupan jakautuminen Internet- ja EDI-myyntiin euroina ja osuutena yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosina 2006-2014.

Noin 65 prosenttia yritysten yhteenlasketusta Internet-myynnistä kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 35 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista.

Kuvio 15. Yritysten yhteenlasketun Internet-myynnin jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2014

Kuvio 15. Yritysten yhteenlasketun Internet-myynnin jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2014

Verkkokauppa suuntautuu suurimmalla osalla yrityksiä kotimaahan (96%), mutta kolmannes yrityksistä myy verkossa myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle myy vain 17 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 4).

Internetissä myyvistä yrityksistä 44 prosenttia otti vastaan online-maksuja tilauksen yhteydessä (maksu tilattaessa esim. verkkopankissa tai luottokortilla). Toimialoittain tarkasteltuna vähittäiskaupan toimialalla online-maksujen vastaanottaminen on paljon yleisempää (73%) kuin muilla toimialoilla, joissa sen yleisyys vaihtelee 14 ja 61 prosentin välillä. Suuruusluokittain tarkasteluna online-maksujen vastaanottaminen vaihtelee varsin vähän, pienten yritysten 39 prosentista suurimpien yritysten 48 prosenttiin.

Kuvio 16. Online-maksujen vastaanottaminen¹

Kuvio 16. Online-maksujen vastaanottaminen¹
1) Maksu tilattaessa esim. verkkopankissa tai luottokortilla. Osuus luokan yrityksistä, jotka myyvät Internetissä.

Taulukko 1. Sähköisen kaupan arvo sekä osuus liikevaihdosta vuosina 2007-2014 1)

  Euro mrd Osuus liikevaihdosta, %
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Internet-myynti 17 18 15 17 19 12 15 15 6.1 6.1 6.1 6.4 6.7 3.8 5.0 4.6
EDI-myynti 29 33 29 36 34 38 44 52 10.0 10.9 11.6 13.2 11.7 12.3 14.3 16.4
Sähköinen kauppa yhteensä 46 51 44 53 53 50 59 67 16.1 17.0 17.8 19.6 18.5 16.1 19.2 21.0
1) Vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset, TOL 2002 (2007–2008), TOL 2008 (2009–2014).

Internetissä myyviltä yrityksiltä kysyttiin myös Internet-myyntiä rajoittavista tekijöistä. Annetuista vaihtoehdoista yleisimmin ongelmaksi koettiin se, etteivät yrityksen tuotteet tai palvelut sovi verkkomyyntiin. Verkossa myyvistä yrityksistä 27 prosenttia piti tätä verkkomyyntiään rajoittavana tekijänä.

Toiseksi yleisimmin rajoitteena pidettiin logistiikkaan liittyviä ongelmia (19%) ja sitä, että verkkokaupan aloittaminen on liian kallista suhteessa hyötyyn (18%).

Toimialoittain tarkasteltuna rajoittavissa tekijöissä näkyy selkeitä ja luonnollisia toimialaan liittyviä eroavaisuuksia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja kuljetuksessa ja varastoinnissa monet yritykset kokevat ettei heidän tuotteensa sovi verkkomyyntiin. Logistiikkaan liittyvät ongelmat ovat yleisimpiä vähittäiskaupassa. (Liitetaulukko 5).

4.2 EDI-myynti

Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).

Yrityksistä 7 prosenttia käytti EDI:ä myyntitilauksien vastaanottoon. EDI:n käyttö tilausten vastaanottoon on toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (16%) ja teollisuudessa (15%). Suuruusluokittain EDI-tilausten vastaanotto on painottunut vahvasti suurimpiin yrityksiin (27%).

Kuvio 17. Yritys vastaanottanut EDI-tilauksia vuonna 2014¹

Kuvio 17. Yritys vastaanottanut EDI-tilauksia vuonna 2014¹
1) Osuus luokan yrityksistä.

EDI-myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2014 noin 52 miljardia euroa. Summa vastaa 16,4 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin EDI:n välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Niistä yrityksistä, jotka myyvät EDI:n välityksellä, saa 70 prosenttia yrityksistä liikevaihdostaan vähintään 10 prosenttia EDI-myynnistä. Vähintään puolet liikevaihdostaan EDI-myynnistä saa 32 prosenttia EDI:llä myyvistä yrityksistä.

EDI-myynti suuntautuu maantieteellisesti hyvin samoin tavoin kuin verkkokauppa eli suurimmalla osalla EDI-tilauksia vastaanottavista yrityksistä se suuntautuu kotimaahan (93%) ja 29 prosenttia yrityksistä myy EDI:n välityksellä myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle myy vain 15 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 4).


Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, Katja Äijö 029 551 2659, yritys.ict@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 26.11.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2015, 4. Sähköinen kauppa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2015/icte_2015_2015-11-26_kat_004_fi.html