Etusivu > Tilastot > Tietotekniikan käyttö yrityksissä > 2016 > 4. Sähköinen kauppa

4. Sähköinen kauppa

Tätä katsausta päivitetään myöhemmin sähköisen kaupan arvoa koskevilla luvuilla.

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Tällöin maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin nettikauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan edelleen suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty EDI-kauppa. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

4.1 Internet-myynti

Yritysten Internet-kaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle Internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan Internet-kauppaan, samoin mobiililaitteiden sovelluksilla tehdyt tilaukset.

Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 18 prosenttia ilmoitti myyvänsä Internet-kaupalla. Internet-kauppaa käytiin kaikkein useimmin tukkukaupan toimialalla, jossa 33 prosenttia yrityksistä ilmoitti myyvänsä Internetissä. Myös vähittäiskaupan (29%), majoitus- ja ravitsemistoiminnan (28%) ja hallinto- ja tukipalvelujen (26%) toimialoilla tehtiin Internet-kauppaa useammin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin Internet-myyntiä tehtiin kuljetuksen ja varastoinnin (5%), rakentamisen (6%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (10%) toimialoilla. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna Internet-myynnin yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, kolmanneksessa yrityksistä.

Kuvio 15. Internet-myynnin yleisyys vuonna 2015¹

1) Osuus luokan yrityksistä.

Internetissä myyvistä yrityksistä 49 prosenttia otti vastaan online-maksuja tilauksen yhteydessä (maksu tilattaessa esim. verkkopankissa tai luottokortilla). Toimialoittain tarkasteltuna online-maksujen vastaanottaminen on yleisintä informaation ja viestinnän (68%) sekä vähittäiskaupan (62%) toimialoilla. Suuruusluokittain tarkasteluna online-maksujen vastaanottaminen vaihtelee varsin vähän 44 ja 50 prosentin välillä.

Kuvio 16. Online-maksujen vastaanottaminen¹

1) Maksu tilattaessa esim. verkkopankissa tai luottokortilla. Osuus luokan yrityksistä, jotka myyvät Internetissä.

Yrityksiltä kysyttiin myös internet-myyntiä rajoittavista tai estävistä tekijöistä. Internetissä myyvät yritykset kokivat annetuista vaihtoehdoista yleisimmin ongelmaksi sen, etteivät yrityksen tuotteet tai palvelut sovi verkkomyyntiin. Verkossa myyvistä yrityksistä 31 prosenttia piti tätä verkkomyyntiään rajoittavana tekijänä.

Toiseksi yleisimmin rajoitteena pidettiin logistiikkaan liittyviä ongelmia (16%) ja sitä, että verkkokaupan aloittaminen on liian kallista suhteessa hyötyyn (16%).

Toimialoittain tarkasteltuna rajoittavissa tekijöissä näkyy selkeitä ja luonnollisia toimialaan liittyviä eroavaisuuksia. Rakentamisen (47%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (45%) ja hallinto- ja tukipalvelujen (44%) toimialoilla monet yritykset kokevat ettei heidän tuotteensa sovi verkkomyyntiin. Logistiikkaan liittyvät ongelmat ovat yleisimpiä vähittäiskaupassa (30%). (Liitetaulukko 3).

Myös ne yritykset jotka eivät myy internetissä kokivat annetuista vaihtoehdoista yleisimmin ongelmaksi sen, etteivät yrityksen tuotteet tai palvelut sovi verkkomyyntiin. Näistä yrityksistä 64 prosenttia piti tätä verkkomyyntiään estävänä tekijänä. Toiseksi yleisimmin verkkomyynnin esteenä pidettiin sitä, että verkkokaupan aloittaminen olisi liian kallista suhteessa hyötyyn (29%) ja kolmanneksi yleisimmin logistiikkaan liittyviä ongelmia (19%). (Liitetaulukko 4).

4.2 EDI-myynti

Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).

Yrityksistä 7 prosenttia käytti EDI:ä myyntitilauksien vastaanottoon. EDI:n käyttö tilausten vastaanottoon on toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (17%) ja teollisuudessa (13%). Suuruusluokittain EDI-tilausten vastaanotto on painottunut vahvasti suurimpiin yrityksiin (27%).

Kuvio 17. Yritys vastaanottanut EDI-tilauksia vuonna 2015¹

1) Osuus luokan yrityksistä

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, yritys.ict@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 30.11.2016