4. Sähköinen kauppa
Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Tällöin maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.
Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin nettikauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan edelleen suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty EDI-kauppa. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.
4.1 Verkkokauppa
Yritysten verkkokaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan verkkokauppaan, samoin mobiililaitteiden sovelluksilla tehdyt tilaukset.
Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 20 prosenttia ilmoitti myyvänsä verkkokaupalla. Verkkokauppaa käytiin kaikkein useimmin tukkukaupan toimialalla, 39 prosentissa yrityksistä. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan (36%), vähittäiskaupan (27%) ja informaation ja viestinnän (27%) toimialoilla tehtiin verkkokauppaa useammin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin myyntiä verkkokaupalla tehtiin rakentamisen (10%), kuljetuksen ja varastoinnin (15%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (12%) toimialoilla. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna verkkokaupan yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, reilussa kolmanneksessa yrityksistä.
Kuvio 13. Verkkokaupan yleisyys vuonna 2016¹
1) Osuus luokan yrityksistä.
Verkkokaupalla myyvistä yrityksistä 69 prosenttia myi tavaroita, 40 prosenttia palveluita ja 11 prosenttia sähköisiä tuotteita.
Verkkokauppaa tehdään yleisimmin omien verkkosivujen kautta, markkinapaikkojen kautta myi vain noin kolme prosenttia yrityksistä. Lähes aina verkkokauppaa tekevät yritykset myyvät ainakin omilla sivuillaan. Pelkästään markkinapaikoilla myyminen oli harvinaista. Markkinapaikoilla myyminen oli selvästi yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa niiden kautta myi 17 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 4).
Verkkokaupan myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla sai 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sai yhdeksän prosenttia yrityksistä. Verkkokauppaa harjoittavista yrityksistä 81 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla. Näistä yrityksistä 43 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupalla ja 23 prosenttia vielä vähintään neljänneksen.
Verkkokaupan myynnin kokonaisarvo oli noin 18 miljardia euroa vuonna 2016. Summa vastaa noin 6,2 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Taulukossa 1 on esitetty sähköisen kaupan myynnin jakautuminen verkkokauppaan ja EDIin euroina ja osuutena yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosina 2006-2016.
Noin 56 prosenttia yritysten yhteenlasketusta verkkokaupasta kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 44 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista.
Verkkokauppa suuntautuu maantieteellisesti vahvasti kotimaahan johon on myynyt 98% verkkokauppaa tekevistä yrityksistä. Neljännes verkkokaupalla myyvistä yrityksistä on myynyt myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle verkkokaupalla on myynyt 16 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 5).
Kuvio 14. Yritysten yhteenlasketun verkkokaupan jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2016, %
Taulukko 1. Sähköisen kaupan arvo sekä osuus liikevaihdosta vuosina 2007–2016, vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset
Euro mrd | Osuus liikevaihdosta, % | |||||||||||||||||||
2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |
Verkkokauppa | 17 | 18 | 15 | 17 | 19 | 12 | 15 | 15 | 17 | 18 | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,4 | 6,7 | 3,8 | 5,0 | 4,6 | 5,8 | 6,2 |
EDI-myynti | 29 | 33 | 29 | 36 | 34 | 38 | 44 | 52 | 47 | 42 | 10,0 | 10,9 | 11,6 | 13,2 | 11,7 | 12,3 | 14,3 | 16,4 | 16,0 | 14,4 |
Sähköinen kauppa yhteensä | 46 | 51 | 44 | 53 | 53 | 50 | 59 | 67 | 64 | 60 | 16,1 | 17,0 | 17,8 | 19,6 | 18,5 | 16,1 | 19,2 | 21,0 | 21,8 | 20,6 |
4.2 EDI-myynti
Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).
Yrityksistä 8 prosenttia käytti EDI:ä myyntitilauksien vastaanottoon. EDI:n käyttö tilausten vastaanottoon on toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (22%) ja teollisuudessa (17%). Suuruusluokittain EDI-tilausten vastaanotto on painottunut vahvasti suurimpiin yrityksiin (27%).
Kuvio 15. Yritys vastaanottanut EDI-tilauksia vuonna 2016¹
1) Osuus luokan yrityksistä
EDI-myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2016 noin 42 miljardia euroa. Summa vastaa 14,4 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin EDI:n välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Niistä yrityksistä, jotka myyvät EDI:n välityksellä, saa 74 prosenttia yrityksistä liikevaihdostaan vähintään 10 prosenttia EDI-myynnistä. Vähintään puolet liikevaihdostaan EDI-myynnistä saa 36 prosenttia EDI:llä myyvistä yrityksistä.
EDI-myynti suuntautuu maantieteellisesti hyvin samoin tavoin kuin verkkokauppa eli suurimmalla osalla EDI-tilauksia vastaanottavista yrityksistä se suuntautuu kotimaahan (98%) ja 29 prosenttia yrityksistä myy EDI:n välityksellä myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle myy EDI:n välityksellä vain 9 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 5).
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2017, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, yritys.ict@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 30.11.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2017,
4. Sähköinen kauppa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2017/icte_2017_2017-11-30_kat_004_fi.html