4. Sähköinen kauppa
Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä.
Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai vaikka vasta myöhemmin lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin verkkokauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetyt EDI-tilaukset. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.
4.1 Verkkokauppa
Yritysten verkkokaupalla tarkoitetaan tässä valmiille sähköiselle lomakkeelle internetissä täytettyä ja lähetettyä tilausta sekä varsinaisissa verkkokaupoissa tehtyä kauppaa. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset eivät ole sähköistä kauppaa. Extranet-ratkaisujen kautta käyty kauppa samoin kriteerein lasketaan verkkokauppaan, samoin mobiililaitteiden sovelluksilla tehdyt tilaukset.
Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 23 prosenttia ilmoitti myyvänsä verkkokaupalla. Verkkokauppaa käytiin kaikkein useimmin tukkukaupan toimialalla, 45 prosentissa yrityksistä. Myös vähittäiskaupan (42%), majoitus- ja ravitsemistoiminnan (34%), ja informaation ja viestinnän (33%) toimialoilla tehtiin verkkokauppaa useammin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin myyntiä verkkokaupalla tehtiin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (8%) sekä rakentamisen (14%) toimialoilla. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna verkkokaupan yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, reilussa kolmanneksessa yrityksistä.
Kuvio 13. Verkkokaupan yleisyys vuonna 2018¹
¹ Osuus luokan yrityksistä
Verkkokaupalla myyvistä yrityksistä 70 prosenttia myi tavaroita, 40 prosenttia palveluita ja 13 prosenttia sähköisiä tuotteita.
Verkkokauppaa tehdään yleisimmin omien verkkosivujen kautta, markkinapaikkojen kautta myi vain noin kolme prosenttia yrityksistä. Suurin osa verkkokauppaa tekevistä yrityksistä myy ainakin omilla sivuillaan. Pelkästään markkinapaikoilla myyminen on harvinaista. Markkinapaikoilla myyminen oli selvästi yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa niiden kautta myi 17 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 4).
Verkkokaupan myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla sai 18 prosenttia kaikista yrityksistä. Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan sai yhdeksän prosenttia yrityksistä. Verkkokauppaa harjoittavista yrityksistä 76 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla. Näistä yrityksistä 40 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupalla ja 21 prosenttia vielä vähintään neljänneksen.
Verkkokaupan myynnin kokonaisarvo oli noin 23 miljardia euroa vuonna 2018. Summa vastaa noin 6,6 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Taulukossa 1 on esitetty sähköisen kaupan myynnin jakautuminen verkkokauppaan ja EDIin euroina ja osuutena yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosina 2007–2018.
Noin 69 prosenttia yritysten yhteenlasketusta verkkokaupasta kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 31 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista.
Kuvio 14. Yritysten yhteenlasketun verkkokaupan jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2018, %
Verkkokauppa suuntautuu maantieteellisesti vahvasti kotimaahan, johon on myynyt 97% verkkokauppaa tekevistä yrityksistä. Kolmannes verkkokaupalla myyvistä yrityksistä on myynyt myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle verkkokaupalla on myynyt 19 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 5).
Taulukko 1. Sähköisen kaupan arvo sekä osuus liikevaihdosta vuosina 2007-2018, vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset
Vuosi | Verkkokauppa | EDI-myynti | Sähköinen kauppa yhteensä | |||
Euro mrd | Osuus liikevaihdosta, % | Euro mrd | Osuus liikevaihdosta, % | Euro mrd | Osuus liikevaihdosta, % | |
2007 | 17 | 6.1 | 29 | 10.0 | 46 | 16.1 |
2008 | 18 | 6.1 | 33 | 10.9 | 51 | 17.0 |
2009 | 15 | 6.1 | 29 | 11.6 | 44 | 17.8 |
2010 | 17 | 6.4 | 36 | 13.2 | 53 | 19.6 |
2011 | 19 | 6.7 | 34 | 11.7 | 53 | 18.5 |
2012 | 12 | 3.8 | 38 | 12.3 | 50 | 16.1 |
2013 | 15 | 5.0 | 44 | 14.3 | 59 | 19.2 |
2014 | 15 | 4.6 | 52 | 16.4 | 67 | 21.0 |
2015 | 17 | 5.8 | 47 | 16.0 | 64 | 21.8 |
2016 | 18 | 6.2 | 42 | 14.4 | 60 | 20.6 |
2017 | 19 | 6.0 | 47 | 14.7 | 66 | 20.7 |
2018 | 23 | 6.6 | 56 | 16.2 | 79 | 22.8 |
4.2 EDI-myynti
Sähköinen tiedonsiirto eli EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä (esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja tai rahtikirja).
Yrityksistä yhdeksän prosenttia käytti EDI:ä myyntitilauksien vastaanottoon. EDI:n käyttö tilausten vastaanottoon on toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (21%) ja teollisuudessa (19%).
Suuruusluokittain EDI-tilausten vastaanotto on painottunut vahvasti suurimpiin yrityksiin (25%).
Kuvio 15. Yritys vastaanottanut EDI-tilauksia¹
¹Osuus luokan yrityksistä.
EDI-myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2018 noin 56 miljardia euroa. Summa vastaa 16,2 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin EDI:n välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Niistä yrityksistä, jotka myyvät EDI:n välityksellä, saa 76 prosenttia yrityksistä liikevaihdostaan vähintään 10 prosenttia EDI-myynnistä. Vähintään puolet liikevaihdostaan EDI-myynnistä saa 40 prosenttia EDI:llä myyvistä yrityksistä.
EDI-myynti suuntautuu maantieteellisesti hyvin samoin tavoin kuin verkkokauppa eli suurimmalla osalla EDI-tilauksia vastaanottavista yrityksistä se suuntautuu kotimaahan (96%). Muihin EU-maihin EDI:n välityksellä myy 28 prosenttia näistä yrityksistä. EU:n ulkopuolelle EDI:n välityksellä myy vain 15 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 5).
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, yritys.ict@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 3.12.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2019,
4. Sähköinen kauppa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2019/icte_2019_2019-12-03_kat_004_fi.html