Julkaistu: 30.1.2015
Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen menoista kasvoi vuonna 2013
Julkisyhteisöjen kokonaismenoista noin 43 prosenttia käytettiin sosiaaliturvaan vuonna 2013. Eniten aiemmasta vuodesta kasvoivat vanhuuteen kohdistuvat menot, joista suurin osa oli eläkkeitä. Seuraavaksi eniten menoja kohdistui terveydenhuoltoon, koulutukseen ja yleiseen julkishallintoon. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilastosta.
Julkisyhteisöjen menojen tehtäväjakauma 2013, tehtävän osuus menoista
Kokonaismenot % | Nettomenot % 1) | Kulutusmenot % | |
G01 Yleinen julkishallinto | 14,4 | 11,5 | 11,1 |
G02 Puolustus | 2,6 | 2,7 | 5,5 |
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus | 2,4 | 2,3 | 4,6 |
G04 Elinkeinoelämän edistäminen | 8,2 | 7,7 | 9,0 |
G05 Ympäristönsuojelu | 0,4 | 0,4 | 0,7 |
G06 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut | 0,7 | 0,4 | 0,6 |
G07 Terveydenhuolto | 14,5 | 13,3 | 25,7 |
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto | 2,5 | 2,6 | 3,7 |
G09 Koulutus | 11,2 | 11,8 | 19,0 |
G10 Sosiaaliturva | 43,1 | 47,2 | 20,2 |
G0 Tehtävät yhteensä | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
Sosiaaliturvan osuus menoista kasvoi vuonna 2013. Yleisen julkishallinnon ja koulutuksen meno-osuus supistui. Sosiaaliturvan osuus menoista kasvoi erityisesti eläkemenojen kasvun vuoksi. Vanhuuteen kohdistuneiden menojen osuus on kasvanut eniten 2000-luvulla. Vuonna 2001 menoista noin 16 prosenttia liittyi vanhuuteen. Vuonna 2013 osuus on kasvanut lähes 21 prosenttiin.
Julkisyhteisöt koostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista. Nopeimmin menot kasvoivat sosiaaliturvarahastoissa, 6,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Sosiaaliturvarahastot maksavat suurimman osan sosiaalietuuksista ja -avustuksista sekä julkisen että yksityisen sektorin työeläkkeet. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon menojen kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli molemmissa hieman yli 3 prosenttia.
Julkisia menoja voidaan tarkastella myös menolajeittain. Suurin osa kokonaismenoista, noin kolmasosa, oli rahamuotoisia sosiaalietuuksia. Seuraavaksi eniten menoja kohdistui palkansaajakorvauksiin, 25 prosenttia kokonaismenoista (palkkoihin 20 prosenttia), ostettuihin palveluihin ja tavaroihin noin 20 prosenttia menoista ja investointeihin noin 7 prosenttia menoista.
Julkiset kokonaismenot olivat 117 miljardia euroa vuonna 2013 ja niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli 57,8 prosenttia. Nettomenot olivat 101 miljardia ja niiden bkt-suhde oli 50,2 prosenttia. Kulutusmenot olivat 50 miljardia euroa ja 24,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja. Ne sisältävät merkittävän määrän julkisyhteisöjen välisiä ostomenoja, jotka ovat samalla myös julkisyhteisöjen tuloja. EKT 2010-uudistuksen jälkeen kokonaismenoissa on aiempaa enemmän sisäisiä menoja, jotka voivat vaikeuttaa tunnusluvun tulkintaa. Vertailukelpoisempi tunnusluku, nettomenot, lasketaan vähentämällä kokonaismenoista myynti- ja maksutulot sekä valmistus omaan käyttöön, jolloin palveluista saadut tulot, ml. julkisyhteisöjen sisäiset ostot ja omaan käyttöön valmistettujen investointien tuotantokustannukset eivät vaikuta tunnuslukuun. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja kuten arvonlisäveroa eikä sosiaalivakuutusmaksuja. Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla tuloilla.
Kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksen vaikutukset
Euroopan Unionissa siirryttiin uuteen tilinpitojärjestelmään (EKT 2010, englanniksi ESA 2010) syyskuun lopussa 2014. Suomen kansantalouden tilinpito siirtyi järjestelmään heinäkuussa 2014. Muutos vaikutti merkittävästi julkisiin menoihin menetelmämuutoksien, sektorirajauksen muuttumisen ja aikasarjakorjausten vuoksi.
Tämä on ensimmäinen julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston julkistus EKT 2010 -järjestelmän mukaisena. Tämän vuoksi tilastossa on tehty tavallista enemmän muutoksia aikasarjaan vuodesta 1990 lähtien. Tarkempia tietoja kaikista EKT 2010 -uudistuksen vaikutuksista löytyy kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksen verkkosivuilta osoitteesta https://www.stat.fi/til/ekt2010.html . Uudistuneen sektoriluokituksen mukaan julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt löytyvät sektoriluokituksen verkkosivulta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html .
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Lisätietoja: Jukka Hytönen 029 551 3484, kansantalous@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Julkaisu pdf-muodossa (266,6 kt)
- Katsaukset
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
Päivitetty 30.1.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jmete/2013/jmete_2013_2015-01-30_tie_001_fi.html