Julkisten menojen hintaindeksin laatuseloste
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Dokumentointi
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Yhteenveto julkisten menojen hintaindeksin tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta
Julkisten menojen hintaindeksi sisältää pistelukuja valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehityksestä. Tilastoa käytetään hyväksi mm. valtion- ja kuntatalouden päätöksenteossa, kansantalouden tilinpidossa, erilaisissa sopimuksissa, tutkimuksissa ja muissa tilastoissa. Indeksin pistelukuja voidaan käyttää kiinteähintaisiin laskelmiin, kun arvioidaan ja vertaillaan julkisen talouden tulojen ja menojen volyymimuutoksia.
1.2 Tutkimuskohde ja tietolähteet
Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehitystä perusajankohtaan verrattuna. Indeksin painoina käytetään valtion tilinpäätöstietoja vuodelta 2003 ja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstä vuodelta 2002. Hintaseurannassa käytetään pääasiassa Tilastokeskuksen muita palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä.
1.3 Käsitteet
Indeksin keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.
1.4 Luokitukset
Julkisten menojen hintaindeksi valtiontaloudelle lasketaan hallinnonaloittain ja menolajeittain ja vastaavasti kuntataloudelle indeksi lasketaan tehtäväalueittain ja menolajeittain. Kuntatalouden hintaindeksi jakaantuu kahteen erillisindeksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin.
1.5 Lait ja asetukset, joihin tilaston laatiminen perustuu
Tilasto on kehitetty käyttäjäosapuolten tarpeesta ja sen tuotanto perustuu vapaaehtoisuuteen. Sidosryhmään on kuulunut asiantuntijoita Kuntaliitosta ja Valtionvarainministeriöstä.
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Julkisten menojen hintaindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden neljännesvuosittaisen hintaseurannan.
Valtionhallinnon painorakenne on saatu vuoden 2003 valtion keskuskirjanpidon aineistosta eli valtion tilinpäätösaineistosta. Aineistossa menot on luokiteltavissa budjetin pääluokan, luvun ja momentin sekä liikekirjanpidon tilin ja tiliviraston mukaan. Valtion hankintamenoihin vuodelle 2003 on lisätty arvonlisävero. Valtiontalouden 2000=100 -indeksistä on jätetty pois valtion lainojen korkomenot.
Kuntatalouden indeksin painona ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätöstietojen mukainen menojen summa. Kuntatalouden hintaindeksissä tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyy arvonlisävero. Tehtäväluokittaisissa indekseissä ovat mukana sisäiset vuokrat. Kokonaisindeksissä sisäisiä vuokria ei ole mukana. Investoinneista ovat mukana vain maanostot.
Menolajien hintakehitystä seurataan Tilastokeskuksen tuottamilla palkka-, hinta- ja kustannusindekseillä. Valmiiden indeksien lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. sosiaalivakuutusmaksuista, työeläkeindekseistä ja koroista.
JMHI -järjestelmän laadintaa ja uudistamista on selvitetty seuraavissa muistioissa: TK, Julkisten menojen hintaindeksit 1977=100, Käyttäjäopas, Muistio No 94, 21.6.1984; TK, Katsauksia 1997/5, Julkisten menojen hintaindeksi 1995=100, Helsinki 1997; TK, Menetelmäseloste, Julkisten menojen hintaindeksi 2000=100, lokakuu 2004, pdf.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Indeksi kuvaa kattavasti julkisten menojen hintakehitystä. Tilastokeskuksen tuottamista palkka-, hinta- tai kustannusindekseistä on etsitty jokaiselle menolajille sitä luotettavasti kuvaavaa indeksiä. Monet indekseistä voivat olla epätarkkoja mittareita tietyillä aloilla, esimerkiksi investointikustannuksien mittaamisessa. Sen sijaan palkkaindeksien tiedot ovat varsin käyttökelpoisia. Näin saadaan hyvä kuva julkisten menojen kustannustasosta kunakin ajankohtana.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Indeksit lasketaan neljännesvuosittain. Ne julkaistaan ennakollisina ansiotasoindeksin valmistuttua n. 7 viikkoa neljänneksen päätyttyä. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Esimerkiksi vuoden 2004 ansiotasoindeksi on lopullinen vuoden 2005 toisella neljänneksellä.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Julkisten menojen hintaindeksin pisteluvut julkaistaan Tilastokeskuksen sivustoilla Julkisten menojen hintaindeksin kotisivulla Excel -tiedostona. Indeksin pistelukuja julkaistaan myös Tilastokeskuksen Tietoaika -julkaisussa.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Julkisten menojen hintaindeksiä voidaan käyttää pitkän aikavälin vertailuihin huomioimalla painorakenteessa ja luokituksissa tapahtuneet muutokset.
Tilaston kotisivuilla on laskettu joistakin pääryhmistä pitkän ajan indeksisarjoja vuodesta 1975 lähtien. Vanhojen indeksien pistelukuja on jatkettu (ketjutettu) aina uusimman julkisten menojen hintaindeksin muutoksia vastaavaksi.
Valtion hankintamenoihin vuodelle 2003 on lisätty arvonlisävero. Kuntatalouden indeksissä 1995=100 huomioitiin arvonlisäveron palautus kunnille. 2000=100 indeksissä arvonlisäveron palautusta ei ole mukana. Tämän takia kuntatalouden uusi ja vanha indeksi kehittyvät eri tavalla vuosina 2000-2002.
7. Dokumentointi
Julkisten menojen hintaindekseihin liittyvää dokumentointia on saatavissa tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä.
Lähde: Julkisten menojen hintaindeksi 2000=100. Tilastokeskus
Lisätietoja: Toni Udd (09) 1734 3380, Anne Piistari (09) 1734 3487, kui.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Päivitetty 14.11.2008
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisten menojen hintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4505. 3. vuosineljännes 2008,
Julkisten menojen hintaindeksin laatuseloste
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jmhi/2008/03/jmhi_2008_03_2008-11-14_laa_001_fi.html