Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 18.11.2016

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat – elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo laski jälleen edelliseen vuoteen nähden. Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna 2015 oli noin 3,7 miljardia euroa. Tämä oli noin 100 miljoonaa euroa eli kolmisen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Muutamilla toimialoilla tapahtui kuitenkin kasvua. Vuonna 2015 joukkoviestintämarkkinoiden toimialoista kasvoivat erityisesti elokuvateatterit (+26 %), internetmainonta (+7 %), kirjamyynti (+4 %) ja kaupallinen radiotoiminta (+4 %).

Joukkoviestintämarkkinat 2014–2015, miljoonaa euroa

2014, Milj. € 2015, Milj. € 2015, % Muutos, 2014-15, %
Päivälehdet (7–4-päiväiset) 1) 874 830 22,3 -5,0
Muut sanomalehdet 1) 130 132 3,5 1,8
Ilmaislehdet 1) 73 71 1,9 -2,3
Aikakauslehdet 1) 550 505 13,5 -8,2
Kirjat 1) 548 570 15,3 4,0
Kustannustoiminta yhtensä 2 174 2 108 56,5 -3,0
Televisio 2) 1 102 1 060 28,4 -3,8
Radio 60 63 1,7 3,9
Internetmainonta 268 286 7,7 6,8
Sähköinen viestintä yhteensä 1 430 1 409 37,8 -1,5
Äänitteet 1) 58 58 1,6 0,6
Video 99 61 1,6 -38,1
Elokuvateatterit 75 94 2,5 26,0
Tallenneviestintä yhteensä 232 214 5,7 -7,8
Koko joukkoviestintä 3 836 3 731 100 -2,7
1) Sisältää myös digitaalisen myynnin.
2) Sisältää myös Yleisradion julkisen palvelun radiotoiminnan.

Sähköisen viestinnän arvo laski 1,5 prosenttia. Sähköisen viestinnän osuus mediamarkkinoista on tällä vuosituhannella kuitenkin kaksinkertaistunut noin viidenneksestä lähes neljäänkymmeneen prosenttiin. Osuutta mediamarkkinoista on kasvattanut internetmainonta ja erityisesti televisioliiketoiminta.

Joukkoviestintämarkkinat 2000–2015 (%)

Joukkoviestintämarkkinat 2000–2015 (%)

Kustannustoiminta (sis. sanoma- ja ilmaislehdet, aikakauslehdet ja kirjat) laski edellisvuoteen verrattuna kolme prosenttia. Kustannustoiminnan osuus mediamarkkinoista on laskenut tällä vuosituhannella yli 70 prosentista 57 prosenttiin. Vuonna 2015 suurinta lasku oli aikakauslehdissä, joiden markkinat supistuivat yli 8 prosenttia edelliseen vuoteen nähden.

Tallennemarkkinoiden osalta videotallenteiden myynti laski edelleen. Elokuvateattereilla sen sijaan on takanaan hyvä vuosi lipunmyyntiä ja elokuvamainonnan kehitystä tarkasteltaessa.

Aiemmista vuosista poiketen vuoden 2015 joukkoviestintämarkkinat-laskelmaan ei sisälly suoramainontaa. Vuoden 2015 laskelmassa suoramainonta on poistettu myös aiemmilta vertailuvuosilta. Suoramainonnan osuus mediamarkkinoista on laskenut tällä vuosituhannella noin yhdeksästä prosentista vuonna 2000 noin viiteen prosenttiin vuonna 2014.

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.


Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Saarenmaa 029 551 3517, Tuomo Sauri 029 551 3449, joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (240,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Joukkoviestintä [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-6329. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jvie/2015/jvie_2015_2016-11-18_tie_001_fi.html